Peräsintä peliin, beibi!
Torstain vastaisena yönä ahkerimmat kukkujat saivat silmänruokaa sylin täydeltä, kun Nintendon tuorein Direct-uutislähetys polkaistiin käyntiin. Hulvatonta Arms-muksintapeliä esitellyt paketti ei perussisältönsä puolesta tarjoillut yllätyksiä. Videolla nähtiin juuri niin nintendomaisen värikästä ja siloteltua toimintaa kuin ennakkomateriaalin perusteella voitiin odottaa.
Lähetyksen todellista tähteä kukaan ei kuitenkaan osannut odottaa. Huomion tervehenkiseltä heilumiselta varasti nimittäin takapuoli.
Ei, et lukenut väärin. Torstain puhutuin aihe pelaajien keskuudessa oli ahteri, ja Twintelle-nimiselle neitohahmolle kuuluvaa, suorastaan A-luokan yksilöksi kuvailtavaa peräsintä on ihasteltu joukolla nyt jo useamman päivän ajan. Jokainen aihepiiriin edes epäsuorasti liittyvä media on natissut liitoksissaan kuvankaappausten, kekseliäiden meemien ja fanitaiteen tulvan alla. Viimeksi vastaavaa kohinaa herätti Overwatchin tomera Tracer keltaisissa kalsareissaan, ja tuolloin huomio oli tuntuvasti negatiivissävytteisempää.
Ymmärrätte siis varmasti, miksi minulla olisi nyt otollinen tilaisuus täyttää kosminen velvollisuuteni naisena sekä saarnata esineellistämisen ja halventamisen kaltaisista ikävistä ilmiöistä. Siihen en kuitenkaan aio tarttua, sillä minusta Directin jälkijäristyksiä on ollut ennen kaikkea hykerryttävää seurata.
Ennen ajanlaskun alkua ilmestyneitä kolumnejani lukeneet saattavat sitä paitsi muistaa, mitä ajattelen aiheesta. On jälleen ollut karmeaa huomata, kuinka monien itseään naisten puolella pitävien mielestä miellyttävät muodot mitätöivät hahmon muut hienot piirteet. Nahkahousut täytteineen eivät varmasti olleet vahingossa syntynyt ratkaisu, mutta Twintelle on viettelevyytensä ohella myös ihailtavan itsevarma persoona ja kovan tason taistelija. Oli kyse sitten pelihahmosta tai Seiskan kannessa komeilevasta povipommista, on naisasia-argumentin kannalta takaperoista pitää seksikkyyttä itseisarvoisesti halventavana piirteenä.
Erityisen mitättömäksi ongelman tekee Armsin kohdalla se, kuinka arkisesti silmäniloa tarjolle tuodaan. Peli on kaikilla mittapuilla perinteistä koko perheen viihdettä, mutta varttuneemman fanikannan ilahduttamiseksi on valjastettu vähäeleisesti maailman yksinkertaisin tehokeino – viemättä mitään pois pienemmiltä pelaajilta. Nintendo ei huuda eikä alleviivaa, eikä yksikään esikouluikäinen tule ymmärtämään, minkä vuoksi juuri Twintelle on isäpapan lempihahmo. Moinen on vielä suhteellisen harvinaista Armsin edustaman alalajin sisällä, eikä internetin reaktion perusteella ollenkaan hassumpi tapa toimia.
Kaiken lisäksi ratkaisu on strategisesti merkittävä. Seksi nimittäin myy, ja nykyisessä taloustilanteessa on suorastaan huojentavaa, että perhepeli-Nintendonkin kaltainen suoraselkäisyyden perikuva alkaa etsiä itselleen sopivia tapoja hyödyntää ihmisrodun suurinta heikkoutta. Pelialan laajemmassa kontekstissa Arms puolestaan todistaa, että taktiikkaa voi toteuttaa myös hyvällä maulla ja saada kohdeyleisö silti kehräämään kovaan ääneen. Kukapa olisi koskaan arvannut, että parilla pakaroita voisi olla näinkin suuria seurauksia?
Johanna Puustinen