Kuinka pelitoimittajan suku valloitti puoli Eurooppaa ja liitti Suomen Espanjaan

Janne Pyykkösen dynastia on vertaansa vailla. Miten Herttua Pyykkönen kykeni yhdistämään Suomen Espanjaan ja hallitsemaan puolta Eurooppaa?

21.6.2012 09:07

E3, seuraava sukupolvi, Unreal Engine 4… plaa plaa plaa. En jaksa tohkeilla näistä liikaa, koska olen lumoissani pelistä, jossa ei ole animoitua grafiikkaa juuri lainkaan.

Kerron nyt uskomattoman tarinan, joka on mahdollista kokea vain pelien kautta, joten valmistautukaa kokemaan Pyykkösen dynastian veriset käänteet. Kannattaa keitellä aluksi kupponen kuumaa, sillä nyt sukelletaan vaihtoehtoisen historian pimeimpiin kuiluihin. Uskokaa tai älkää, seuraavaa tarinaa ei ole maustettu kalajutuilla, vaan kaikki tämä todella tapahtui yhdessä pelissä yhden ainoan pelisession aikana.

Suomi nousee

Hankin äskettäin mielijohteesta Crusader Kings 2 -strategiapelin. Neljänkympin hinta tuntui sokko-ostoksesta parahultaiselta,sillä onhan tekijä/julkaisija Paradoxin maine raudanluja. Pelissä pelataan keskiaikaisia aatelisia 1000-luvun alusta 1400-luvun tietämille. Suorassa hallinnassa on koko ajan vain yksi hahmo, oman suvun eli dynastian kulloinenkin johtaja, joka voi olla piskuisen läänin kreivi tai jopa Bysantin keisari. Suuruudenhullu kun olen, päätin kirjoittaa koko Suomen historian uusiksi. Finlandin herttuakunnan uutena diktaattorina aloitti herttua Janne Pyykkönen, komea ja parrakas kolmekymppinen lukumies, joka kärsi heikosta yleiskunnosta. Jälkimmäinen realismin nimissä tehty valinta puraisi pyllystä myöhemmin  ilkeästi.

Koska hallitsijalla on aina oltava perillinen, Ruotsin kuninkaan vasallina toimivan herttuan ensimmäinen tehtävä oli hankkia vaimo. Sopiva kandidaatti löytyi paikasta, jota nykyisin kutsutaan Espanjaksi. Tarjolla oli prinsessan arvonimellä siunattu tummaverinen kaunotar Kastilian kuningaskunnasta. Neidolla ei ollut suoraa perimysasemaa, mutta naimakaupat osaksi suurta aatelissukua tarjosivat silti suurta kunniaa pienen Suomen hallitsijalle. Tämäkin valinta johti myöhemmin suuriin mullistuksiin.

Sodan siemenet

Herttualle ja tuoreelle herttuattarelle syntyi ensin kolme tytärtä, nimeltään Hilda, Hulda ja Sanelma, sekä kuopuspoika Ulf. Kiireinen hallitsija ei ehtinyt heitä kasvattaa, sillä tarkoituksena oli yhdistää Suomen itsenäiset kreivikunnat yhdeksi suureksi herttuakunnaksi, mikä tarkoitti pitkiä sotia Itä-Suomessa ja pohjoisessa eli Keminmaalla. Ruotsin silloinen kunkku Magnus vaikuttui itäisten alueidensa rauhoittamisesta ja sivistämisestä. Kurko kävikin rouskaisemassa Suur-Suomelle lahjaksi palan Karjalaa Novgorodin vääräuskoisilta. Ohessa Hilda naitettiin Bulgarialaiselle aatelismiehelle.

Jannen ensimmäisen valtakausi jäi kuitenkin lyhyeksi, ja vahvalla tahdolla mutta heikolla terveydellä kirottu herttua kuoli sydänkohtaukseen vain kymmenen hallitusvuoden jälkeen epäkypsässä 45 vuoden iässä. Niin sanotun kognaattisen perimyslain ansiosta tyttöjä ei tuupattu syrjään, vaan herttuattareksi nousi vanhin tytär Hilda. Neitoa sorsittiin aiemmin hänen kyttyräselkänsä takia (espanjalaisgeenien syytä!), eikä kukaan olisi voinut uskoa, että nuori nainen voisi aloittaa yli 40 vuotta kestävän verisen valtakauden.

Rautarouvien kaksintaistelu

Reilun perimyslain ansiosta Hilda sai Suomen herttuakunnan lisäksi omakseen monta lääniä, mutta samalla sekä Hulda että Sanelma nappasivat molemmat omat kreivikuntansa. Tämän oli tarkoitus estää perijöiden puukkohippa, mutta se jäi toiveajatteluksi.

Hilda kehitti Suomea suurella innolla osaksi Ruotsin suurempaa Imperiumia ja Eurooppaa ja kaikki oli hyvin melkein 20 vuoden ajan. Suomi osallistui hänen johdollaan jopa suureen ristiretkeen Egyptin vääräuskoisia vastaan, mutta 1700 miehen finskilauma marssi perille liian hitaasti osallistuakseen itse taisteluihin ja 200 urhoa kuoli matkalla nälkään. Hildan uskonnollinen into ja Vatikaanin kirkkovaltioon tasaisesti ohjatut aneet, eli uskonnolliset lahjukset tekivät hänestä katolisen kirkon suosikin.

Kulissien takana oli kuitenkin samaan aikaan kasvattanut mahtiaan toiseksi vanhin tyttäristä, Hulda Pyykkönen, joka paljastui lähes Hildan veroiseksi rautarouvaksi. Huldan johdolla Pohjanmaa nousi  avoimeen kapinaan, jonka strategiamestari Hilda murskasi lopulta verisesti. Hulda ei koskaan enää nähnyt aviomiestään, poikaansa tai edes päivänvaloa, sillä hänet lukittiin Turun syvimpään tyrmään kuolemaansa asti.

Kätketty murhaaja

Hildan sydän kovettui, kun yhtä petosta seurasi toinen. Vakoojat kertoivat, että dynastian kuopus Ulf oli murhattu nuorimman siskon Sanelman käskystä. Hilda uskoi jakavansa oikeutta samaan tapaan kuin Huldalle, kun hän kokosi taas armeijansa ja teurasti Suomen Karjalaa hallinneen Sanelman joukot. Sanelma kuoli kuitenkin ennen taistelujen loppua – eikä suinkaan luonnollisista syistä! Totuus paljastui Hilda-paralle liian myöhään, sillä hänen keskittyessään sotimaan muu suku oli käynyt kammottavan kansainvälisen valtataistelun Pyykkösten tulevaisuudesta.

Tarinan pahis ei ollutkaan urhea Sanelma, vaan umpikieroksi, kateelliseksi ja julmaksi elostelijaksi kasvanut kuopus Ulf! Hän oli löytänyt itselleen vaimon äitinsä kotimaasta, Kastiliasta ja saanut kaksi poikaa nimeltään Garcia ja Pedro Pyykkönen. Vallanhimoinen Ulf päätti poistaa kaikki esteet lastensa tulevaisuuden tieltä.  Nämä esteet olivat Jon ja Magnus Pyykkönen, Sanelman ja Huldan viattomat pojat. Vankeudessa viruva Hulda ei voinut asialle mitään, mutta Sanelma kosti molempien puolesta päästäen roistomaisen Ulfin päiviltä.

Koston kierre ei loppunut edes Ulfin kuolemaan. Kastilian kuningas, Ulfin espanjalaisvaimon sukulaismies, ei voinut jättää loukkausta kostamatta, ja hän lähetti tappajansa kohti pientä pohjoista maata. Etelän murhamiehet tappoivat Sanelman kolmannen sisällissodan viime hetkillä Hildan joukkojen piirittäessä linnaa. Koko sairas kuvio paljastui herttuattarelle vasta, kun oli jo liian myöhäistä.

Espanjan auringossa

Veriorgoiden seurauksena Ulfin vanhin poika, Garcia III Pyykkönen, oli uskomattoman voimakkaassa asemassa. Tämä nuori mies, joka jo lapsena osoitti rohkeutta (ja hieman julmuuttakin) oli sekä Suomen herttuakunnan että Kastilian kreivikunnan perijä. Pelkkä hänen olemassaolonsa voisi yhdistää nämä alueet Pyykkösten hallitsemaksi Suomi-Kastilian suurruhtinaskunnaksi, josta voisi nousta koko Euroopan mahtitekijäksi Ruotsin tuhlatessa voimiaan loputtomiin sotiin tanskalaisten kanssa. Garcian tiellä oli kuitenkin esteitä – tai pikemminkin hidasteita.

Bulgarian verinen sisällissota kaatoi yhtäkkiä puolet kyseisen valtion valtaapitävistä, ja Hildan bulgaariprinssistä tulikin kruununprinssi. Samalla Pyykkösen dynastian toiveet romahtivat: Bulgarian tulevan kunkun kanssa tehdyt lapset imaisisivat Hildan kuollessa  koko Suomen valtakuntansa osaksi. Moista ei voinut sallia kaikkien kauheuksien jälkeen, ja sukunsa etua aina ajava Hilda teki ainoan rautahermoisen ratkaisun:  Valtionkassasta maksetut salamurhaajat tappoivat hänen omat lapsensa, Stoyankan ja Dominikin.

Surua ei tarvinnut teeskennellä, ja anekaupoilla lahjottu paavi järjesti kädenkäänteessä avioeron jättäen Bulgarian silmääpitävät pyörimään omassa keitossaan. Viimeiset vuotensa Hilda eli yksinäisyydessä vakuutellen kaiken olevan sen arvoista, kunhan Garcia nousisi valtaan. Sotaisia teitään hän ei jättänyt, sillä Suomen suuri soturiherttuatar Hilda ensimmäinen kuoli lopulta stressiin piirittäessään itsenäisyyttä haikailevan Tavastian kreivittären linnoituksia.

Valtaan nousi kylmäverisesti laadittujen suunnitelmien mukaisesti Garcia III Pyykkönen, ja nuoren johtajan ajatuksissa välkkyvät visiot koko Kastilian kuninkaan kruunusta. Mitä tapahtuu seuraavaksi? Kuten näkyy, en minäkään osaa arvata. Tärkeämpää on kysyä, voiko videopelien lisäksi mikään muu viihteenmuoto tarjota mitään näin älytöntä. Minä sanon ei, eikä tähän tarvita ”uutta sukupolvea”. Tekstien, karttojen ja taulukoiden kaltaiset ikivanhat keinot nostavat parasta mahdollista grafiikkaa pelaajan omasta mielikuvituksesta.

Lisää luettavaa