Pysäyttäkää painokoneet, Kaitila puhuu taas Wii U:sta! No, tämä on minun blogini, minähän puhun mistä haluan.
Viime joulukuussa sain päähäni idean kerätä kaikkia Wii U:lle Eurooopassa julkaistuja pelejä. Huomasin, että alelaareissa notkui vanhempia Wii U:n pelejä 10-20 euron hintaan, joten päätin alkaa ostella niitä pois - lisäpainoksiahan niistä ei enää tulisi. Tuli oikeastaan vähän yllätyksenä, että koneelle oli vuoden ikään päästessään julkaistu jo 75 fyysistä peliä Euroopassa, eikä niitä kaikkia ihan niin nopeasti ja halvalla sitten hankittukaan. Toki olin hyvässä vauhdissa omistaessani kaikki Nintendon omat pelit jo entuudestaan.
Muutama kuukausi eteenpäin, ja nyt kokoelma alkaa näyttää jo joltakin. Pelejä on Euroopassa julkaistu nyt 80 kappaletta ja itse omistan niistä 70. Ajattelin tosin hankkia myös kaikki variaatiotkin peleistä, eli (suomalaiset) bundlekappaleet erillisinä keräilykohteina ja Special Editionien vierelle haluan myös normaalin version pelistä. Tällä tavoin laskettaessa edistykseni kulkee luvuissa 73/91.
Aikaisemmin olen kerännyt kaikki Nintendo 64 -pelit ja kaikki N-Gage-pelit, ja retron kerääminen onkin parasta mitä mies voi kalsarit jalassa tehdä. Nykyaikaisen koneen keräämisessä on omat hyvät puolensa – ruokakauppareissu Prismaan tai Citymarketiin sisältää nykyään aina jännityselementin peliosastovisiitin muodossa: "Ovatkohan viimeinkin laittaneet SEN pelin alennukseen?". Paljon löytöjä on tullut tehtyä myös netissä.
Keräilijän näkökulmasta pitää toki myöntää, ettei tässä omiaan takaisin saisi kuin ehkä vuosikymmenen päästä, mutta nyt niitä pelejä kannattaa ostaa kun niitä kaupoista löytyy. Liian usein tulee unelmoitua, että olisihan niitä Super Nintendo -pelejä pitänyt tajuta ostaa silloin aikanaan… Kaikki merkit viittaavat siihen, että Wii U:lle tullaan myymään vähemmän pelejä kuin Super Nintendolle, joten kukapa sitä tietää millainen kulttikone Wii U:sta tulee.
Miksi sitten ylipäätään kerätä kaikki pelit jollekin konsolille? Itsekin olen sitä mieltä, että määrä ei korvaa laatua, ja on paljonkin pelejä, joita en hyväksyisi hyllyyni edes ilmaiseksi. Mikäli tarkoituksena kuitenkin on kerätä KAIKKI julkaistut pelit, on tilanne hieman eri. Siitä vain saa jonkinlaisia säväreitä, kun laitteen jokainen julkaisu on vierekkäin hyllyssä. Loistavat, hyvät ja huonot – pelihistoriaa parhaimmillaan. Ja huonoista peleistähän saa myös paljon iloa. Esimerkiksi Family Party: 30 Great Games Obstacle Arcade -pelin Metacritic-arvosana on 11, eli kaikkien aikojen toisiksi huonoin, päihittäen vain legendaarisen Big Rigsin. Ei myöskään sovi unohtaa synkän sarkastista Barbie Dreamhouse Partya.
Kenties mukana on hieman altavastaajan säälimistä, mutta Wii U:sta on lyhyessä ajassa tullut yksi lempikonsoleistani. Loistavia yksinoikeuspelejähän sille löytyy roppakaupalla ja ohjain on mitä mainioin. Maltillinen menestys on myös johtanut siihen, ettei täytepelejä oikeasti ole paljon suhteessa ”oikeisiin” peleihin. Edes urheilupelejä ei tarvitse kerätä kahta kappaletta enempää (FIFA 13 ja NBA 2k13), joten mikäs tässä kerätessä.
Nälkä kuitenkin kasvaa syödessä, eikä aikaakaan kun aloin tutkimaan myös USA- ja Japani-yksinoikeuksia. Niiden myötä koneen kokonaispelimäärä kasvaa 98:aan, tosin en ole ehtinyt näitä hankkia vielä yhtään kappaletta.
Mikäli jotakuta kiinnostaa, olen koostanut julkaisuista myös täydellisen listan. Lista on ennen kaikkea suomalaisen keräilijän näkökulmasta muodostettu, sillä olen listaillut jo NES-ajoista tuttuja pelien SCN-aluekoodejakin tuonne, jos haluaa kerätä mahdollisimman kotimaisia versioita noista. Kaikissa SCN-versioissa ei tosin puhuta suomea sanaakaan, mutta onpahan kaikki nyt listattuna. Kysymysmerkit tarkoittavat, että varmaa tietoa paikallisjulkaisusta ei ole suuntaan eikä toiseen. Toiselta välilehdeltä löytyvät USA- ja Japani-yksinoikeudet, ja listojen alle olen myös listannut kaikki tulossa olevat fyysiset Wii U -pelit.
Hyviä keräilyhetkiä valitsemanne kohteen parissa!
Janne Kaitila
Kommentit
Wii U on ilmiselvä tuleva kulttikone. Hyviä pelejä riittää, ohjain on hyvä ja toimiva, suurin osa parhaista peleistä on hyviä samalla koneella pelattavia moninpelejä ja arvostusta kautta myyntiä ei oikein laitteelle heru sen elinkaaren aikana.
Mielenkiintoinen, uniikki kirjoitus pelaajalta, jolla on haukan silmät. Tällaiset jaksaa lukea kokonaan.
Se into, himo jopa huumaava tunne oli arkipäivää kun itsekin aikoinaan (en enää keräile juuri ollenkaan) keräilyä harrastin. En tosin noin suuressa mittakaavassa, mutta keräilykohteita oli vuosien aikoina useita. Sarjakuvat, C-kasetit, VHS, CD-levyt, DVD, Blu-Ray ja tietenkin rakkaimpana pelit. GameCube ja Pleikkari pelit lähinnä. Olen tosin useamman kerran elämässäni myynyt lähes kaiken keräämäni. Aikoinaan kun möin VHS -kasetit jätin vain yhden elokuvan itselleni. The Hidden. GameCube pelit on niin uniikin tuntuisia ja rakkaita, että niitä en myy ikinä. Kuten myös parhaimpia DVD ja Blu-Ray elokuvia. Viime vuoden puolella kun möin ison kasan PS3 -pelejä, niin karsinta oli armoton. Bioshock, Dragon Age Origins Ultimate Edition, Mirrors Edge, Fallout 3 GOTY jäivät muun muassa hyllyyn. Digitalisoituminen on nykypäivää ja se tuntuu jopa hyvältä, mutta voi olla että joskus vielä keräily kärpänen iskee. Silloin aihe voi olla ihan mikä tahansa.
No tuota.. Eipä noissa kyseisissä kaupoissa, lisäten vielä Anttilan, juuri koskaan mitään erityisiä alennuksia ole. Ei ainakaan sellaisia että olisiko SE THE game alennuksessa. Toki jos se haluttu tekele on jotain Super Extra Tennis Plus 2 tai vastaavaa randomia niin sitten, mutta ei mitään pelaamisen arvoista.
Tosin olen kai väärässä paikassa kommentoimassa, kuten tekstistäkin voi lukea, ei keräilijälle ole niin tärkeää onko se peli pelattava vai ei. Kunhan löytyy hyllystä muiden joukosta.
Pisti vain nyt silmään se että noista mainituista kaupoista muka jotain hyviä tarjouksia saisi. Torista tai Huuto.netistä saa kaiken paljon aiemmin ja paljon halvemmalla. Eikä tarvi ostaa edes käytettyjä jos eivät ne kelpaa, sillä kyllä siellä ihan uuttakin myynnissä on.
Itse en alkaisi x360/ps3/wii aikaan keräilemään kokoelmia, sillä tuntuu että niitä pelejä on kauhea määrä. Lisäksi itsellä varmaan tulisi se ongelma että jos on kerännyt sen kaiken, niin tuskin niitä poiskaan myisi, joten rahaa vain menisi sen sijaan että ostaisi vain sen mitä pelaa ja säästää jättämällä roskan pois.
Yleensähän tilanne on tämä, muutta esimerkiksi juuri tänään näin Citymarketissa Wii U:lle Batman Arkham City Armored Editionin 20€. Harvinaistahan tämä on, mutta on sitä tullut itsekin ostettua mm. ZombiU 10€ ja Metroid Other M Wiille 5€ Prismasta, joten kyllä sitä kannattaa aina tarkistaa :) Tällaiset päivittäistavarakaupat tuppaavat usein pistämään juuri näitä Other M:n kaltaisia kuriositeettipelejä alennukseen kun ei kukaan niitä siellä osta.
Ehkä etelässä, pohjoisessa jos haluat fyysisen kopion heti prismasta niin olet onnekas jos pitää maksaa vain 15-20 euroa enemmän kuin tilaamalla.
Itse olen kanssa jossain määrin "sortunut" keräilyyn. Itse en kerää kaikkea, vaan pelejä, joista itse pidän ja joitten collectors editionit ovat omasta mielestäni hienoja, mainittakoon nyt vaikka killzone 3 helghast edition. Kaikken eniten pidän steelbookeista, joita minulta löytyy jo muutama.
Mahtava blogi, ja Wii U:sta ei voi koskaan puhua liikaa. Monessa suhteessa aliarvostettu konsoli, ilman kovinkaan vakuuttavia perusteita. Yleensä kaikki konsoliin liitettävät negatiiviset asiat ovat mutu-tuntumalla kerrottuja, mikä on sääli sinänsä jo Nintendonkin puolesta. "The Wii U has no games" -sanonta on täyttä skeidaa, ja senhän näkee jo noista tämän blogin listauksista. Ja vaikka siellä häntäpäässä on muutama järkyttävän huono peli, niin silti Wii U:lle tuli lähes 30 laatupeliä ensimmäisen vuoden aikana, joka on todella hyvä määrä kaikista julkaistuista. Tämä kaikki vielä siitäkin huolimatta, että se kolmansien osapuolien tuki oli hieman vajavaista.
Tässä blogissa oli siis luonnollisesti käsittelyssä vain Wii U:lle julkaistut fyysiset pelit, koska aiheena kuitenkin pääasiassa pelien keräily, konsolin nautittavan hyvää tarjontaa kuitenkaan unohtamatta. Muutenhan konsolille on pelkän nykyaikaisen pelaamisen kannalta taas paljon enemmänkin pelattavaa, kun eShopin tarjonta huomioidaan, eli pelkästään ladattavissa olevat pelit. Pääsääntöisesti nämä digipelit ovat indie-pelejä, ja niiden julkaisutahti on pikkuhiljaa kiihtymässä. Nytkin tällä viikolla Nintendon edustaja ilmoitti GDC:ssa, että Wii U:lle on tulossa ihan "lähiaikoina" noin 70 peliä eShoppiin, jotka on kehitetty Unity -pelimoottorilla. Sitten kun kaikki muutkin pelit otetaan laskuun, niin näitä digituotoksia on julkistettu ennestään jo parisen sataa.
Tuossa luvussa ei ollut vielä edes Virtual Consolen pelejä, joita on harmillisesti aika hitaasti eShoppiin lisäilty, mutta GBA ja DS on kuitenkin jo uusina alustoina julkistettu tulevan Wii U:n valikoimaan. Väittäisin että tämän vuoden loppuun mennessä Wii U:lle on saatavilla yli 400 peliä, kun lasketaan yhteen kaikki fyysiset ja ladattavissa olevat pelit. Eikun anteeksi, pystyyhän sillä pelaaman jo nyt reilusti suurempaa pelimäärää, koska on Wiin kanssa yhteensopiva. Niitä pelejä taitaa olla jotain reippaasti yli 1500, kun myös retailit ja ladattavat (WiiWare & VC) lasketaan. Tältä kantilta tarkasteltuna nykysukupolven kilpailijat ovat vielä lastenkengissä, kun todellisia pelimääriä aletaan puntaroimaan.. ja Wii U:lleko ei pelejä ole?
Kyllä, olisihan tästä voinut blogissa mainita, mutta noita indie-pelejä on tosiaan tulossa paljon. Jotain Nintendo lienee tehnyt oikein vaikka yhtiön suhteita 3rd party kehittäjiin yleisesti parjataankin.
Olen ostanut paljonkin pelejä juuri noista supermarketeista. Ovat varsin oivallisia paikkoja suuren volyyminsä ansiosta, mutta eihän siellä oikeasti peleistä mitään ymmärretä, kuten jossain oikeissa pelikaupoissa. Pelejä tilataan rekkalasteittain, mutta myyntien ehtyessä loput dumpataan alelaariin poistohinnalla, jotta hyllyt saadaan tyhjiksi uusia pelejä varten.
Itseasiassa alkusysäys tälle Wii U -keräilylle tuli juuri Anttilassa ja Kodin 1:ssä. Halvan kakan lisäksi nämä "oikeat" pelit rohkaisivat alkaa ostella kaikkia pois:
-Epic Mickey 2: 10€
-Darksiders II: 10€
-Mass Effect 3: 15€
-Batman: Arkham City: 15€
Ja tuon jälkeen on Prismasta/Cittarista löytynyt Tekkeniä, Injusticea, Sonic All-Stars Racingia jne. parilla kympillä. Olen kyllä huudostakin katsellut, mutta postikulujen jälkeen parhaimmillaankin säästää vain pari euroa. Kaupasta ostettaessa voi myös olla varma pelin kunnosta ja ettei levy hölsky sisällä jne. Suosittelen kyllä naaraamaan marketteja useamminkin. :)
CDON on ollut paras nettikanava jämäpelien löytämiselle, paljon pelejä tullut ostettua 10-15 euroa sieltä. Kaikki tullut hyvässä kunnossa ja vielä SCN-versioina.
Yakuza 1 + 2 HD:n Wii U -Japani-version myyntimäärät taitavat pyöriä tuhansissa, joten kannattanee napata ajoissa talteen.
Pakko nostaa pekkua, kun viitsii moisia kerätä :). Wiiu ei missään nimessä ole huono kone. Omistan Wiiu, mutta ostan sille lähinnä yksinoikeuspelit, Pleikalle menee lähes muut pelit ja muutama peli 360:lle :). Ihan täysin en ymmärrä miksi ostaa useampi peli erikonsoleille, mutta on se kerääminen aina hienoa :). Kyllä noita Wiiu pelejä aika usein näkee markettien poistolaareissa esim viimeksi näin Sittarissa Wiiu pelejä 5-10€ kpl :).