En kyllä koskaan olisi uskonut, että jakaisin tämän omasta mielestäni oudon ja hieman nolonkin pelkoni näin julkisesti, mutta tässä sitä ollaan. Ehkäpä haluan alitajuisesti löytää kohtalotovereita nähdäkseni, etten ole ainut joka tuntee tällä tavalla.
Aloitin WoWin pelaamisen muutettuani Helsinkiin Pelaaja-lehdessä alkavan työharjoittelujakson perässä. Ilmaistuani kämppikselleni kiinnostukseni peleihin hän tirvaisi innokkaasti WoWin käteeni, ja loppu on historiaa. Illat uudessa ja vieraassa kaupungissa olivat aika ajoin yksinäisiä, ja läppäriltä avautuva toinen uusi maailma vei mukanaan.
Huomasin heti, että arkailin yllättävän paljon kaikenlaista pelisisältöä, joka vaatii pelaamista muiden pelaajien kanssa – mikä on kovin hupaisaa, sillä en tosielämässä todellakaan arkaile ihmisiä tai yhdessäoloa. Uutena pelaajana en kaiketi halunnut nyyppäydelläni vaivata muita ihmisiä tai kohdata huutamista ja raivoamista epäonnistumista johtuen. Mikä sekin on surkuhupaisaa, koska kyseessä on kumminkin moninpeli, jossa tärkeä osa peliä on tehdä asioita muiden kanssa.
Ensimmäinen hahmoni oli klassinen WoW-aloittelijan valinta: yöhaltia-metsästäjä. Hahmoluokka vaihtui myöhemmin pappiin, mutta rotu pysyi.
Sanotaan usein, että MMO-pelien pelaajilla tulisi olla paksu nahka, mutta minulla ei valitettavasti sellaista suuremmissa määrin ollut. Nautin kumminkin kyseisestä pelistä ja halusin nähdä sisältöä myös sooloilun ulkopuolella. On harmittavaa, että täytyy kovettaa itsensä, että pystyy kokemaan eri puolia vapaa-ajan harrastuksestaan. Monet ihmiset, joiden vahvuuksia ovat kiltteys, kärsivällisyys ja empaattisuus (ja joista tulisi täten aivan mahtavia pelikavereita), joutuvat lopettamaan pelin tai muuttamaan pelikäyttäytymistään tai jopa tunteitaan. Monien ihmisten neuvo usein on vain, että täytyy päästä itsestään yli ja olla välittämästä draamasta, mutta kaikille se ei ole niin helppoa, uskokaa pois. Jotkut ihmiset yksinkertaisesti välittävät liikaa.
Yksi ratkaisu on tietenkin löytää itselle sopiva ja mukava peliporukka, ja olinkin onnekas löytäessäni moisen melko varhaisessa vaiheessa. Näiden samanhenkisten ihmisten kanssa oli helppo kokea useampaa ihmistä vaativaa sisältöä. Mutta mikään ei kestä ikuisesti, ja ennen pitkää kyseinen porukka valitettavasti hajosi monien siirtyessä toisiin peleihin tai lopettaessa pelin kokonaan.
WoWissa saa palkinnoksi hauskan mopsilemmikin sen jälkeen, kun pelaaja on suorittanut loppuun luolaston yhteensä sadan ventovieraan kanssa. Idea tulee MMORPG-termistä Pick-Up-Group, lyhyesti PUG, joka tarkoittaa englanniksi myös mopsia.
Jossain vaiheessa minun oli vain pakotettava itseni pelaamaan toistuvasti tuntemattomien ”randomien” kanssa, koska halusin kovasti nähdä lisää sisältöä, eikä sopivaa tuttua peliporukkaa ollut. Kohdattuani ”pelkoni” tarpeeksi useaan kertaan ei kyseisen sisällön suorittaminen enää tuntunutkaan niin ylivoimaiselta. Joskus vielä sydän saattaa hieman pamppailla uuden sisällön kohdalla, mutta se ei kokonaisvaltaisesti estä minua tekemästä asioita joita haluan. (Paitsi Player vs. Player -sisältöä. Siihen hyppääminen tuottaa edelleen ongelmia, mutta se johtunee osittain siitä, että olen siinä surkea ja että siellä kulttuuri on usein vielä vihamielisempi.)
Joudun siis ainakin osittain kovettamaan itseni, jotta pystyn pelaamaan haluamaani sisältöä juuri sen verran kuin haluan. Mutta tästä johtuen en myöskään valitettavasti ole enää se kiltti ja suurisilmäinen pelikaveri, joka joskus aiemmin olin. Harmillista.
Kommentit
Se on hyvä että löytyy myös kärsivällisiä veteraaneja, koska pakkohan noobinkin on jostain alottaa. Ei voi koskaan tietää kuinka huippupelaaja mistäkin nyypästä kuoriutuu.. vaikka tietenkin kyllä sitten vastaan tulee väistämättä kovin omalaatuisiakin tapauksia...me kaikki MMO-pelaajat sen tiedämme :D Uusimmat HoT-instatkin on paljon soveliaampia LFD-meiningille verrattuna Catan alkuvaiheeseen.
Hyvä blogi itsekkin pyrin auttamaan nyyppiä ellei heillä ole täysin ylimielistä asennetta. (-06 wowin aloittanut)
Hyvä kirjoitus, Pureutuu siihen suurimpaan ongelmaan, mikä mmo-peleissä on. Eli ole tasapäisen harmaa ja hiljaa, niin sopeudut parhaiten joukkoon. (betassa wowin aloittanut ja cataclysmin jälkeen lopettanut)
Nimenomaan just tämä! Monta kertaa on pelissä tullut oltua vaan hiljaa vaikka olisikin ollut jotain sanottavaa taktiikoista tms. koska ei vaan jaksa joutua silmätikuksi. Pitäisi olla mahd. näkymätön mutta samalla suorittaa hyvin, huvittavaa ja harmistuttavaa että homma menee usein näin just moninpeleissä.
Guild Warsissakin on elitistejä, mutten ole joutunut kohtaamaan montaa. Suurin osa pelaajista on ollut ystävällisiä. Ärsyttävimpiä ovat PvP-matsin jälkeen "Do not disturb" statuksen turvin kuiskailevat trollit. Lisäsin useimmat kaverilistalle ja kostin myöhemmin, minkä jälkeen he päätyivät ignore-listalle. Melko paljon on kuitenkin löytynyt hyviä kavereita, ja odotan innolla Guild Wars 2:ta. Betoissa oli rento meininki ja PvE randomien kanssa mukavaa, koska ei ole pakko tehdä tiimiä, vaan kaikki saavat tasapuolisesti XP:tä ja loottia.
Tuosta tuli mieleen GW:n 12v12 pvp-muoto, johon tehdään neljän pelaajan joukkue, mutta kahteen muuhun oman puolen joukkueeseen ei voi vaikuttaa ennen peliä. Pelimuoto on vähän niin kuin CoDin Domination / BF:n Conquest. Se jaksaa edelleen naurattaa GW:ssä, että suurimmalle osalle pelaajista puolustaminen on vieras käsite. Onneksi muiden tekemisten arviointi on helppoa minimapin avulla, ja hienointa onkin pelata valtavirran vastaisesti. Chatista on jotain hyötyä, mutta kun massat ovat omaksuneet tietyn pelitavan, neuvominen on turhaa. Hauska pelimuoto kuitenkin. :)
Itse en ole koskaan tutustunut kunnolla Guild Warsiin, mutta veikkaan että asia tulee muuttumaan kun kakkonen ilmestyy. Hahmoistakin saa siinä upean näköisiä mitä olen videoista nähnyt (turhamaisuus on yksi mmo-heikkouteni). Toivottavasti ystävällisten pelaajien määrä pysyy samana myös toisessa osassa!
Myönnän kyllä että olin itse ihan samanlainen alkuun Wowissa kun aloitin sen joskus 2005 aikoihin (vieläkin kiitän ja kiroan kaveriani siitä). Alkuun itsekin välttelin questeja ja instoja joissa olisi joutunut tekemisiin random pelaajien kanssa, jos kaveri lähti mukaan niin sitten saatoin mennä niihin. Osa syy oli siinä että MMO pelit olivat silloin aivan uusi tuttavuus ja halusin kai välttää sitä raivoamista jos jotain menisi pieleen. Ajan myötä sitten aloin kiertämään yksin instoja.
Itse olen pyrkinyt olemaan kärsivällinen uusien pelaajien kanssa. Muutaman kerran on tullut vastaan instoja joissa on ollut joku selvästikin uusia pelaaja mukana ja kun joku "tiedän kaiken-olen paras-muut ei tiedä mitään"-pelaaja näkee sen ja saa kauhen nerdrage kohtauksen, saatan whispata uudelle kaverille ettei kannata välittää siitä ja mun mielestä se tekee ihan hyvää työtä, jos se siis tekee oman osansa hyvin.
Mutta WoWin pvp maailmasta täytyy sanoa, että se on mennyt nykyään aika pitkälti caps lock chatiksi jossa pari ns. kaikki tietävää huutaa muille osaten vain sanat noob, idiot ja muutaman kirosanan. Itse olen pelaajana muuttunut sen verran, etten jaksa enään välittää pelaajista jotka saavat noita nerdrage kohtauksia instoissa tai pvpssä, lähinnä vaan nauran niiden huvittavuutta ja korkeintaan kuittailen takas jos erehtyvät mulle raivoamaan :D
WoWista jo hieman taukoa kaipaavana olen siirtänyt katseeni pian ilmestyvään Guild Wars 2seen ja odotan mielenkiinnolla millaista porukka siellä on.
Itselläni nyt menossa toinen kuukausi wowissa ja naama leviää instoissa oleviin randomeihin pelaajiin joiden taso on niin surkea, vaikka itsekkin olen aloittelija. Aina käy niin, että tankki tai healeri ragettaa pois ensimmäisen vihollis ryhmän jälkeen ja siinä odotetaan tunti, että saadaan liisää jengiä mukaan. Ei onnistu ja täten loppuu pelaaminen. Lisäksi, että se endgame pve on sitä että keräät kahdessa ja puolessa viikossa yhden itemin ja tarvitset niitä ainakin 6 joten ei kiitos. Gw2 ja Dota 2 odotellessa ---->