Paljastuksia tulevista Pelaajista

Asiaa seuraavista Pelaaja-lehdistä, PlayStation 3 -fiiliksiä, mitä PS3-bileissä oikein tapahtui, reaktioita Grand Theft Auto IV -traileriin ja pohdintaa itse pelistä, juttua suomalaisista pelintekijätiimeistä ja muuta...

14.9.2011 21:43

Ilmoitusluontoista asiaa:

ÄLKÄÄ kopioiko blogistani asioita keskustelufoorumeille. Tämä blogi on suunnattu tilaajille, ja olisi hienoa, jos blogissa mainitut asiat eivät leviäisi sen ulkopuolelle.

Pelaaja-lehden huhtikuun numero saatiin pakettiin viime viikolla. Olen viime kuukausien aikana jaksanut kertoa, kuinka innostunut ja tyytyväinen olen ollut jokaiseen Pelaajaan, eikä huhtikuu ole poikkeus. Ei todellakaan. Kannen viestistä olen hieman eri mieltä, mutta se herättää huomiota ja hyvä niin. Ja kansi näyttää hyvältä ja täysin erilaiselta kuin maaliskuun PS3-kansi. No, fuck it, pannaan se teille esiin tänne!

pe55_kansi_finaali.jpg

Maaliskuun lehti oli tietenkin PlayStation 3 -painotteinen, mikä huomioiden tulevat numerot tarjoavat enemmän sisältöä Nintendoa ja Microsoftia koskien. Nyt kun olen lukenut monia keskustelualueita ja jutellut PS3-pelaajien kanssa, niin tuntuisi siltä, että julkaisupeliarvostelumme olivat kohdallaan.

Huhtikuun Pelaaja on siis valmis, ja viime päivinä olen saanut suunniteltua toukokuun lehden sisällön melko pitkälle. Olen todella innoissani [koputtaa puuta] siitä, mitä toukokuun Pelaaja tulee sisältämään. Voin sanoa, että se tulee tarjoamaan helvetinmoisen paketin. Etenkin Xbox 360 -pelaajien kannattaa odottaa lehteä. Sen enempää en voi vielä kertoa, vaikka mieli tekisi. Sanotaan nyt niin, että tulemme tarjoamaan Xbox 360 -aiheista sisältöä, jota et heti voi muualta lukea. Kesäkuun lehdessäkin tiputetaan pommi… (ja ei, ei sellainen pommi, että Pelaaja siirtyisi verkkoon).

Ei mennä asioiden edelle. Huhtikuun Pelaajassa on myös useita todella päräyttäviä juttuja. Siellä on sen luokan Nintendo-aiheista matskua, että lyömme lukijat varmasti ällikällä. Haastattelemme kahta herraa, jotka antoivat haastattelun Skandinaviassa vain meille. It’s good, I promise! God of War 2 arvostellaan myös. Sitten meillä on juttua Star Wars: The Force Unleashed -pelistä sekä katsaus pelimusiikkiin ja pelien äänimaailmojen toteuttamiseen, joka on samalla uuden avustajamme debyyttijuttu. Mukana on muun muassa hauskoja kuvia ja juttuja FlatOut-pelien ääniefektien tekemisprosessista.

Tässä pieni maistiainen, Pelaaja 55:n (huhtikuu) radiomainos, jonka voi ladata tästä. Levittäkää vapaasti eteenpäin!

Blogit

Puhuin lyhyesti Lassin kanssa Pelaajalehti.comin blogeista ja siitä, kenen niitä pitäisi tehdä. Alun perin ideana oli, että kaikki toimituksen jäsenet tekisivät niitä, mutta Pelaajan toimituskin on todella, todella pieni. Jokaisella on niin paljon kirjoitettavaa, ettei aika riitä blogeihin. Näkemyserojakin asiassa on. Miika ei mielestään voi ja osaa kirjoittaa blogeja, koska ne ovat henkilökohtaisia asioita, joista hän ei puhu. Lassi taas ottaa esille jonkin asian ja käsittelee sitä kuin kolumnissa. Minä taas puhun lähes kaikesta. Lensin koulussa todella usein ulos luokasta, koska olin aina äänessä. Jengi yritti jo tuolloin vaientaa mut! Haters!

Itse olin nuorempana tosi kiinnostunut siitä, mitä suosikkipelitoimittajani Englannissa ja Yhdysvalloissa oikein tekivät. Halusin tietää enemmän heistä ja heidän rutiineistaan. En todellakaan pidä itseäni kiinnostavana, mutta näkisin, että etenkin tilaajille suunnatun blogin lisäarvo on juuri siinä, että se menee pintaa syvemmälle ja kertoo jotakin turhan jauhamisen sijaan. Tosin selvää on, ettei blogissa voi kertoa lähimainkaan kaikkea, vaan valikoitua asiaa.

Olen sitä mieltä, että jengi hölisee blogeissaan aivan liikaa. Ihan kuin blogi antaisi oikeuden käyttäytyä typerästi ja vapaammin. Mutta haluaisin, että blogin kautta pääsette hieman ”lähemmäksi” Pelaajaa ja yleensäkin sitä, mikä meininki on. Haluaisin kyllä kertoa vaikka mitä peleihin liittyviä asioita täällä, mutten yksinkertaisesti voi.

Sen kuitenkin haluaisin tuoda esille, että pelimaailma on laaja, mutta samalla tiivis yhteisö. Vaikka sitä työskentelee ja asuu Suomessa, niin ystävyyssuhteita voi silti muodostaa ympäri maailman. Ajatuksia voi vaihtaa ulkomaisten toimittajien kanssa omasta asuinmaasta riippumatta. Mielestäni yksi hienoimmista jutuista pelialalla on juuri tämä kansainvälisyys. Matkan varrella on muodostunut paljon hyviä ystävyyssuhteita. Ei tarvitse tyytyä vain Suomi-kuvioihin.

Grand Theft Auto IV

Jokin aika sitten jo selvisi, ettei peli todellakaan sijoitu Japaniin, ja olin itsekin pitkään sitä mieltä, että se olisi kaupallisesti aivan liian suuri riski. En usko, että meistä kovin moni haluaisi pelata GTA:ta Japanissa. Se tuntuisi pettymykseltä. Sitä paitsi nelosen sijoittuminen Japaniin oli niin monen tyypin huulilla, että oli selvää, ettei se voinut pitää paikkaansa. GAFissa on vain hauska harhauttaa ihmisiä. Toisaalta kerroin viime kesänä, että God of War on kehityksessä PSP:lle ja peliä tekee Ready at Dawn. Hommaa ei ole vieläkään virallisesti vahvistettu, mutta kyllähän se on jo yleisesti tiedossa.

New York/Liberty City on hyvä ratkaisu, kunhan kaupunki olisi arkkitehtonisesti hyvin erilainen aikaisempiin Liberty Cityihin verrattuna. Jatkuvuudesta viis, nyt on kyseessä GTA IV, täysin uusi askel eikä pelkkä uusi kappale. Kaupunkisuunnittelu saa mielestäni poiketa rankasti aiemmista. Pelkään, että viimeistään PSP:n Liberty City Storiesin myötä kaupunki on jo liian tuttu. Toki ympäristöt näyttävät paljon aikaisempaa paremmalta, mutta jos tieverkosto on täysin tuttu, niin pelikin voi tuntua silloin liian tutulta.

Kun lukee porukan toiveita ja odotuksia GTA IV:n suhteen, en edes tiedä mitä sanoa. Toiveissa ei ole realismin häivääkään. ”Isompi pelialue kuin San Andreasissa.” Miksi ihmeessä? Kaikki varmasti odottavat, että grafiikka olisi huippuluokkaa. Ja sitten vielä San Andreasia isompi pelialue… Miten ihmeessä tekijät pystyisivät tuollaiseen? Graafikoita pitäisi olla satoja, eikä sellaiseen ole varaa kuin ehkä Square Enixillä.

Toinen lukemani toive on, että kaikkiin peliympäristön rakennuksiin voisi mennä sisälle. Täysin mahdotonta. Jonkun täytyy mallintaa ja kuvittaa jokainen rakennus sisätiloineen. Siihen menisi vuosia. Toivoa tietenkin saa, mutta samalla porukka tulee pettymään rankasti, jos odotukset ovat tuota luokkaa. Rockstarilla on varmasti iso budjetti, mutta ei se automaattisesti tarkoita, että he voisivat tehdä kaiken haluamansa.

grand-theft-auto-iv-stills-from-the-things-will-be-different-trailer_7.jpg

Toivon kovasti, ettei Rockstar North käytä aikaansa moninpelin tekemiseen. Moninpelin on vaikea kuvitella sopivan GTA-lajityyppiin, mutta se vain heitetään muodikkaasti ilmaan ajattelematta asiaa sen tarkemmin. Monissa arvosteluissa mainitaan moninpelin puute automaattisesti negatiivisena asiana, vaikka peli ei verkkopelistä erityisesti edes hyötyisi. Ostiko tai pelaako joku Saint’s Row’ta moninpelin takia? Ei. Rockstar Northin gurut keksisivät takuulla hyviä kikkoja nettimoninpeliin, mutta en usko, että se on heille prioriteetti.

Rockstar Northilla menee San Andreaksen mallintamisen verran aikaa ottaa uuden sukupolven teknologia haltuun 360:llä ja PS3:lla. Se on heille varmasti valtava haaste. Viiden vuoden PS2-ohjelmointityö on ohi ja on aloitettava lähes täysin puhtaalta pöydältä. Minkä on kertaalleen ohjelmoinut, voi aina ohjelmoida nopeammin, paremmin ja tehokkaammaksi. Helppoa se ei kuitenkaan ole. Jo GTA3:n tasoisen toimivuuden tuominen uuteen peliin uusilla alustoilla on haastavaa. Kaikki pitää rakentaa alusta alkaen uusiksi.

Pelien tekeminen on vain niin helvetin vaikeata. Katsokaa kehitystä GTA3:sta San Andreasiin. Pelimekaanista kehitystä tapahtui melko paljon kolmen pelin aikana. Emme voi odottaa, että kaikki mitä San Andreasissa oli, siirtyy automaattisesti uuteen peliin. Nelosta on tehty alle kolme vuotta, ja siihen sisältyy lisäksi teknologiakehitys, jota ei paljoa tarvinnut tehdä Vice Cityssä ja San Andreaksessa.

Nelonen tehdään aiempaa paljon tehokkaammille konsoleille, mutta se ei tarkoita sitä, että nyt kaikki rakennukset olisivat tuhottavissa, kaikki näyttäisi fotorealistiselta ja pelissä voisi tehdä melkein mitä vain. Ei todellakaan. Tekijöiden on valittava taistelunsa tarkkaan. Itse odotan selkeitä parannuksia seuraavilla osa-alueilla: ruudunpäivitys, piirtoetäisyys, vähemmän katoavia autoja, parempi ohjausjärjestelmä, uudelleen ajateltu tallennusjärjestelmä ja tehtävien aloitusmekaniikka. Pelialueesta toivon jotakin Vicen Cityn kokoista. Haluan pienen, mutta aiempaa paljon yksityiskohtaisemman peliympäristön.

Mitä mieltä olin trailerista? Aluksi olin hieman pettynyt, mutta parin katsomiskerran jälkeen entistäkin optimistisempi. Trailerissa on pari kohtaa, jotka ovat todella vakuuttavia. Yksi on se, jossa kamera seuraa sinistä autoa ja taustalla on valtava vuoristorata. Ajoneuvo on kaikin puolin upean näköinen aina läpinäkyviä ikkunoita ja kiiltävää peltiä myöten. Huomatkaa, miten kuski korjaa taustapeiliä! Vaikutuksen teki myös se kohta, jossa näemme ruskehtavaa asuinaluetta auton lipuessa ohi. Tässä osuudessa grafiikan yksityiskohtaisuus oli pelin laajuuteen nähden upeaa ja vibat tosi hyvät.

Rakennuksia (kuten GetAlife) esitelleet kohtaukset osoittivat, etteivät rakennusten tekstuurit edusta täydellistä realismia, mutta jos graffat olisivat Gears of Warin luokkaa, pelin tekemiseen menisi sadoiltakin graafikoilta puoli vuosikymmentä. Totaalinen realismi on mahdotonta avoimessa peliympäristössä. GoW on niin tunnelimainen ja kapea, että graffaan on voitu panostaa. Ei ole tarvinnut Cliffyn huolehtia pedestrian pathfindingista, liikenteestä ja sadoista muista asioista, joiden kanssa GTA:n ohjelmoijat joutuvat painimaan. Olisihan se tietysti hienoa, jos pilvenpiirtäjän ikkunat olisivat läpinäkyviä ja siellä näkyisi ihmisiä töissä. Totta kai minäkin toivon sellaista, koska se olisi siistiä, mutta kannattaako sellaiseen uhrata aikaa? Ei.

Anyways. Mielestäni venäläinen tai armenialainen (?) päähahmo on oivallinen veto, koska en usko, että sellaista juuri kukaan odotti. Se on jotakin erilaista. Loppujen lopuksi tuskin maltan odottaa, että pääsen pelaamaan Grand Theft Auto IV:ää.

grand-theft-auto-iv-stills-from-the-things-will-be-different-trailer_8.jpg

Grand Theft Auto IV -trailerisäätö

Olen tehnyt pelihommia Suomessa palkallisena työnä 19-vuotiaasta lähtien. Ja vieläkin, uskomatonta kyllä, jaksan innostua hommista täysillä. Tämän tajusin taas kerran, kun olin yötä toimistolla saadakseni GTA IV -trailerin Pelaajalehti.comiin mahdollisimman nopeasti.

Tein tämän siksi, että halusin videon jakoon mahdollisimman nopeasti, enkä niinkään siksi, että näkisin sen itse ensimmäisten joukossa. Toisaalta en kyllä muista, milloin olisin näin kuumeisesti venannut videota jostakin pelistä. Tuntui melkein samanlaiselta kuin kouluaikoina, kun olin tilannut Super Nintendo -pelin. Joka päivä koulutunnit kulkivat järkyttävän hitaasti ja pystyin vain ajattelemaan postilaatikkoa ja siellä odottavaa postin lappua, jolla saisin hakea pelin. Ja voi sitä pettymystä, kun se ei sitten ollutkaan siellä. Tai kun kävin R-kiskalla Mean Machines– tai Edge-lehteä kärkkymässä. Sitten tajusin tilata ne.

Oli miten oli, suunnitelmani oli tulla torstaina takaisin töihin puolen yön aikoihin ja hoitaa hommat. Sitten muistin, ettei minulla ole porttikongin avainta. Portti menee kiinni täysin satunnaisiin aikoihin. No, säntäsin toimistolle 22.30, mutta portti oli jo kiinni. Pari puhelua, mutta ei apua. Onneksi joku talon asukki tuli tuolloin himaan ja avasi portin minulle.

Sitten tein uutisen valmiiksi saitille ja odottelin, milloin trailerin saisi ladattua. Pelkäsin, että palvelimemme saattaisivat kaatua kuormituksen alla, mutta aika hyvin ne jaksoivat. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Tunnelma oli huikea. Mesessä ja aimissa sateli viestejä, ja samoin sähköposteja. Kaikki odottivat traileria. Minulla oli mukana läppäri, jonka kytkin langattomaan verkkoon, jossa on eri nettiyhteys kuin mitä kaapeliyhteytemme käyttää. Näin varmistin, että pystyisin tekemään mahdollisimman nopeasti tiedonsiirtoa molempiin suuntiin. Sukkuloin yöllä toimistolla kolmen tietokoneen välillä!

Pelaajalehti.comissa video ja kuvat pelistä olivat kehissä noin kello 1.20 torstain ja perjantain välisenä yönä. Voitte itse katsoa, kuinka monta tuntia myöhemmin muut kotimaiset pelimediat viitsivät herätä ja päivittää sivustonsa.

PlayStation 3

Nyt kun laite on viimeinkin julkaistu ja porukka on saanut sen käsiinsä, niin reaktioissa on edes jonkinlaista totuuspohjaa. Lähes kaikki laitteen omistajat, joiden kanssa olen keskustellut, ovat olleet tosi tyytyväisiä PS2-pelien yhteensopivuutta lukuun ottamatta. Tosin jengi tuskin haluaa dumata 700 euron satsaustaan. Oli miten oli, konsoli on nyt viimeinkin saatavilla.

Iltapäivälehdissä on ollut jonkin verran juttua PS3-julkaisubileiden seksishow’sta, jota en itse nähnyt. Kohu tuntuu jotenkin täysin turhalta. Kyllä Nordiskfilmin porukka tiesi tarkalleen mitä teki: iltapäivälehdet antoivat palstatilaa asian tiimoilta ja PS3 mainittiin useaan otteeseen. Siihenhän koko jutulla tähdättiin.

Itselleni bileistä jäi mieleen mainio ruokatarjoilu, josta etenkin jälkiruokavalikoima miellytti. Tarjolla oli tiramisua ja juustokakkua. Kaksi suosikkiani! Tiramisu oli ok-tasoista, mutta juustokakku oli hyvää. Tulipahan taas kerättyä pari kiloa painoa. Huokaus.

Lähdimme bileistä jo ennen puoltayötä, koska kävimme Lassen kanssa napsimassa valokuvia PS3-yömyynneistä. Työt ensin! Kävimme Konsolinet-kaupassa Kampin ostoskeskuksessa, jossa PS3:a jonotti useampikin tuttu.

Mitä tulee This is Livingiin, niin kovasti vain tuntuu PlayStation 2.5 -meiningiltä. Tai ehkä PS 1.5:ltä. Sonyn pelimainokset PS1:llä ja vielä PS2:nkin aikakaudella olivat uraauurtavan mahtavia. Ne olivat kuin Niken vanhat futismainokset: kekseliäitä, älykkäitä ja tavallaan itseironisia.

Uudet This is Living -televisiomainokset tuntuvat hieman toistolta ja latteilta. Ne yrittävät tarjota samaa, mitä on jo nähty, mutta eri tavalla. Ei toimi. Minkäs teet, kun aikaisempia töitä on lähes mahdoton ylittää.

Suomipelimeininki

Todella asiallista. Recoil Games. Bugbear. Remedy. Housemarque. Suomen kokoon nähden meillä on helvetin kovatasoisia pelitiimejä. Kävin perjantaina katsomassa FlatOut Ultimate Carnagea Xbox 360:llä, josta lisää myöhemmin. Kyllä Bugbearin pojat hallitsevat valitsemansa lajityypin.

Kerroin GDC:n aikana Housemarquen PS3-pelistä. En saa toistaiseksi kertoa pelin nimeä tai lajityyppiä, mutta aiempi uutisemme kyllä antaa siitä vähän osviittaa. Vähän sama juttu kuin EA:n Boogien kohdalla: näin sen GDC:ssä, mutta en saanut kertoa siitä, kunnes EA ilmoitti pelistä virallisesti. Käyn tyyppaamassa Housen peliä tällä viikolla ja olen kuullut siitä pelkästään hyvää. Yritän ehtiä pistämään raporttia saitille, jos voin.

Todella hienoa nähdä, miten suomidevaus nostaa päätään.


Lisää luettavaa