Joulumarkkinat ovat täällä taas. Melkein epärealistinen olo, että taas on vuosi kulunut. Joulumarkkinat viime vuonna olivat oikein hyvät ja samalta näyttää tänä vuonna. Vuoden 2007 ja 2008 pelihulluudesta jäädään kyllä taas, mutta ei ihan jokaiselle syksylle voi riittääkään pelejä moisia määriä. Pelivuosi 2010 on kuitenkin ollut erinomainen, ja tällä kertaa myös alkuvuonna päästiin nauttimaan loistavista peleistä, mikä alkaa nähtävästi muodostua enemmän ja enemmän tavaksi kuin poikkeukseksi.
Puhutaanpa kuitenkin nyt vaihteeksi vähän vanhemmasta tavarasta. Olen viime aikoina pelaillut jonkin verran Kula Worldia. Latasin pelin PlayStation Networkista PS3:lle ja PSP:lle. PSP-versiota on tullut väännettyä junassa ja PS3-versiota kotona. Kyseinen peli ei ole vanhentunut rahtustakaan. Diggaan todella paljon Kula Worldin pulmista. Peli haastaa pelaajan todellakin miettimään ratkaisua täysin älyttömiin pulmiin, kun lopulta homma ratkeaa niin yksinkertaisesti, ettei moista yksinkertaisuutta voinut heti tajuta. Mikäli ei ole Kula Worldia koettanut, kannattaa se ladata PSN:stä tai etsiä jostain ensimmäiselle PlayStationille.
Pyrin nykyisin pelaamaan aina pari kertaa viikossa jotain klassikkopeliä. Sen ei tarvitse olla arvostelumenestys, vaan aliarvostetutkin helmet käyvät. Välillä on mukava pelailla sellaisia unohdettuja helmiä, kuten Nightmare Creaturesia, Grind Sessionia tai Street Skateria. Näiden pelien pelaaminen on hienoa, koska ensinnäkin niitä tuli väännettyä nuorena, ja niissä näkyy se älytön edistys, joka alalla on tapahtunut. Ennen vanhaan hyvä pelattavuus ei tosiaankaan ollut selviö, kuten nykyisin.
Hypätään takaisin nykypäivään. Tokyo Game Show’n anti oli melko hyvää. Tekken Tag Tournament 2 oli minulle mieluinen yllätys. Pidin ensimmäisestä Tekken Tag Tournamentista, joka itseasiassa oli minun ensimmäinen PS2-pelini SSX:n, ISS:n ja TimeSplittersin ohella. Tekken Tagia tuli väännettyä järjetön määrä, tosin olen siinä silti melko huono. Tekken 6 oli ihan jees, mutta en vain enää saanut siitä irti samanlaista Tekken-fiilistä. Tekken 3 ja Tag Tournament ovat mielestäni sarjan parhaat pelit, tosin viidettä osaa en koskaan omistanut.
Täytyy varmaan koettaa pelata Tekken Tagia pari rundia viikonloppuna ja fiilistellä marraskuuta 2000, jolloin PlayStation 2 julkaistiin ja tuota peliä väännettiin ihan urakalla ja käytiin samalla kovaa taistoa siitä pystyvätkö pc:n tehot moiseen graafiseen tykitykseen.
Noh, katse taas eteenpäin. Gran Turismo 5 lähestyy. Olen itseasiassa nyt onnellinen, ettei peli ehtinyt viime jouluksi markkinoille. Forza Motorsport 3 on loistava ajopeli, joka ansaitsi kaiken ajan jota siihen syydin. Mikäli peli olisi joutunut kamppailemaan huomiosta GT5:n kanssa en välttämättä olisi ehtinyt keskittyä kumpaankaan kunnolla. Ja kyllä, raivaan PS3:n kovalevyä, jotta saan 10 gigatavun asennuksen ja pelin toimimaan täydellisesti. PS3:lle minulla ei tosin ole rattia, enkä varmaan saa sitä hankittuakaan, kun Xbox 360:n ratti tuli aikanaan hankittua Forza 2:n yhteydessä. Kaksi rattia on liikaa, kun ohjaimia ja pelejä jo muutenkin pursuaa joka paikasta.
Mafia II tuli läpäistyä jokunen viikko sitten. Pidin pelistä melko paljon, huomattavasti enemmän kuin toiset. Mielestäni Mafia II on täyttä rautaa aina vankilakohtaukseen saakka. Kun Vito vapautuu, alkaa pelin pienoinen alamäki. Pari viimeistä tehtävää menevät jo vähän turhan venytetyksi räiskinnäksi. Niin tai näin, parhaimmillaan Mafia II toi ruudulle todella vahvoja fiiliksiä ja upeita hetkiä. Viton köyhät ajat eritoten olivat äärimmäisen mahtavaa draamaa.
Toki peli teki monia asioita väärin ja sortui hyvin kummallisiin ratkaisuihin. Onko tässä tosiaan monen vuoden kehitystyön tulos. Työtunteja on upotettu käsittämätön määrä peliin, mutta näitä pikkuyksityiskohtia ei kuitenkaan välttämättä edes tajua. Pelin lineaarisuus ei minua häirinnyt. En odottanut tämän olevan GTA.
Tulen varmasti pelaamaan ainakin talviosuuden läpi vielä kertaalleen.
Nyt vain sitten odottelemaan Donkey Kong Country Returnsia ja Gran Turismo 5:ttä, jotka varmasti pitävät minut tyytyväisenä koko loppuvuoden. Odotellessa väännän Halo: Reachia, jonka moninpeli on silkkaa mahtavuutta, pelaan Metroid: Other M:n läpi ja fiilistelen useiden vanhempien pelien parissa. Seuraavaksi taidan aloitella Eternal Darknessin, jonka aikanaan missasin. Hyvää viikonloppua kaikille!