
Viime viikolla oli niin kovaa paatosta, että ajattelin keventää tälle viikolle ja kertoa jotain siitä, miten huono minä olen. Olen nimittäin ihan naurettavan huono pelaaja. Kävin viime viikolla katsomassa ennakkoon peliä, josta voitte lukaista sitten ajallaan tuoreesta Pelaajastakin. Poikkeuksellisesti olin ihan riittävän etevä kunhan pääsin jyvälle, ja tästä innostuneena takaraivooni jäi kolkuttamaan varovainen odotus syksyä kohtaan. Kotiin palattuani kuitenkin muistin, miten onnettomasti suoriudun monesta muusta pelistä.
Olen kärsimätön ja muistini on huono. Toimin impulsiivisesti enkä jaksa lukea ohjeita. Olen luultavasti myös hieman hidas ja aina aika ajoin löydän itseni pyörimässä ympyrää pelialueella miettien, mitä ihmettä minun odotetaan tekevän. Teen älyttömiä mokia ja onnistun olemaan maailman siistein ainoastaan ollessani yksin kotona pelaamassa jotakin ei-verkkopeliä. Käytännössä siis olen eeppinen vain kun kukaan ei näe, ja sekin lähinnä omassa mielessäni.
Titanfall on ihan järjettömän hauska peli huolimatta siitä miten äärettömän huono olen siinäkin. Juhlin ensimmäiset viisi matsia erinomaisia tappojani vain tajutakseni että olen kokoajan lahdannut tekoälysotilaita. Sen ainoan kerran kun osun pelaajaan, kuusi muuta osuu minuun. Kerralla. Dragon Age: Originsissa tapoin Brood Motheria ainakin puolitoista viikkoa, joista rehellisesti kaksi kolmasosaa meni mököttämiseen ja masentumiseen. Kieltäydyin laskemasta vaikeustasoa, ja oikeasti se oli ihan helppo, niin naurettavan helppo. Jos olisin ajatellut yhtään.
Ihailen systemaattisia ja suunnitelmallisia ihmisiä. Ne on niitä tyyppejä, jotka ajattelevat mitä tekevät ja ovat aina kartalla. Minä itse vietän aikaa siellä kartan kääntöpuolella tikku-ukkoja piirrellen. Kilpapeleissä olen aina viimeinen, tai ainakin hännillä. Mielestäni pidän hienosti yllä myyttiä siitä, miten peliarvostelijat eivät vain osaa pelata. En minä ainakaan.
Siksipä siksi oli niin mukava käydä kokeilemassa Turtle Rockin tulevaa Evolvea, peliä jossa neljä metsästäjää saavat vastaansa viidennen pelaajan ohjastaman jäätävän kokoisen monsterin. Olin ihan hyvä metsästäjä ja löydettyäni oman roolini olin oikeastaan yllättävän hyvä. Paljon hienompaa oli kuitenkin olla vahingossa hyvä hirviö. Aloitin pelini nimittäin niin huonosti, että oikein harmittaa etten voi jakaa siitä videota teille kaikille. Kuulokkeiden läpi saatoin kuulla kollegani syvät huokaukset ja aistia naamapalmut takanani. Epätoivo kasautui harteilleni hyvää vauhtia, mutta sitten jotakin tapahtui. Tulin, näin ja voitin kaikki. Pelin päättyi voittooni – satavarma vahinko.
Haluan ajatella että olen salaa sisäisesti ihan hyvä. Ehkä se on supervoimiin rinnastettavissa ja tarvitsen tuekseni vain kunnon kasvutarinan jotta voimani voi vapautua. Sitä odotellessa otan vastaan nöyryytyksiä esimerkiksi Trials Fusionissa ja muistelen aikaa, jolloin nuorempien sisarusten voittaminen toi hyvän mielen. Kaukana on sekin.
Jenni Ahlapuro





















Kommentit
Täysin samoilla linjoilla tästä. Itse oon välillä kokeillut noita moninpelejä silloin kun on ollut xbox livessä ilmainen gold-jäsenyys viikonloppu ja todennut moneen kertaan että ei oo vaan mun juttu. Kaverin kanssa esim. co-op on taas ihan eri asia mutta yksin pelaan mieluiten yksinpelejä ja fiilistelen. En kyl itse asiassa edes tajua miten jotku jaksaa jauhaa jotain Battlefieldin moninpeliä satoja tunteja, kohkaat vaan hullunlailla edestakas ja ammut jengiä matalaksi. Kuolet tai rundi loppuu ja taas uudestaan, itse kyllästyin jo 15min jälkeen. Tosin mä kuolin kyllä koko ajan melkein heti mutta ei kyllä edes kiinosta alkaa treenaamaan tuollaista kohkausta.
Itse tykkään pelata hyvät pelit uudestaan vaikeammalla tasolla, kun on ekan rundin opetellut pelin mekaniikan nin toisella kerralla vaikein vaikeustaso päälle ja voi alkaa hieroa eri taktiikoita ja muutenkin mukavasti haastavampaa.
Jos ei osaa pelata, ei voi millään ymmärtää mitä hauskaa siinä toisten pelaajien pieksemisessä on, jolloin se saattaa vaikuttaa vain joltain "kohkaukselta?"
Joo uskon että kyllä siihen varmaan eri tavalla suhtautuu jos osaa pelata. En omasta mielestä kuitenkaan oo mikään ihan paska pelaaja jos puhutaan yksinpeleistä. Onhan se ihan eri juttu kun vastassa on oikeat pelaajat jotka on jauhanut peliä sen sata tuntia kun huono AI.
Joka tapauksessa pääpointti oli se että itse kaipaan edes jotain tarinaa ympärille eikä vaan niin että annetaan alue ja sit ammutaan. Että mitä tapahtuu, missä, miksi ja miksi mä ammun näitä tyyppejä ja että ollaan menossa johonkin. En mä jaksa ampua vaan ampumisen vuoksi ilman mitään päämäärää.
Jennin kannattaa ottaa huomioon Titanfallin korkea viive. Pohjoismaissa ping ei laske 50 millisekuntia alemmas. Tämä jo käytännössä tappaa kilpailullisen pelaamisen.
Kirjoittaja voisi lähettää kommentteihin linkin peliprofiiliinsa.
Ei tarvitse olla huolissaan omasta huonoudestaan, rehellisesti huono on silti huomattavasti parempi kuin huijaava hyvä eli nettipeleihin peseytyneet hakkerit ja senkaltaiset muut otukset.
Jotkut härskisti käyttävät nettipeleissään Hostin asemassa sitäkin kikkaa että pistävät hirveät latausrumbat taustalle jotta kaikilla muilla paitsi hostilla itsellään pelit nykii, tätä näkee hämmästyttävän usein.
PS.Itsekkin erittäin kehno pelaaja
Tästä tuli mieleen kun katsoin sitä Pelaaja-lehden työntekijöiden Neloselle tekemää Play ohjelmaa jotain 10 vuotta sitten ja siinä oli välillä sellasta pelikuvaa, et osaako nää arvostelijat pelata pelei ollenkaan?
Kyllä pelitaito kuitenkin on toimittajallekin tärkeää, koska vaikeustaso on sellainen juttu joihin arvosteluissa kiinnitetään mielestäni liian harvoin huomiota (jotain Dark Soulsia lukuun ottamatta).
peelopuu']En edes uskalla kokeilla multiplayer-pelejä, ainakaan noita kaikkein suosituimpia. Kerran kokeilin CS-sourcea kaverin luona pienenä ja kun jollain oli joku botti, että se ampui seinien läpi aina headshotin jokaiseen, joka syntyi peliin niin jäi paha maku koko touhusta. En tiedä onko tilanne parantunut nykypeleissä paljoa, mutta ajatus siitä, että jollet omista suurinta osaa vapaa-ajastasi sen pelin oppimiseen ja pelaamiseen niin todennäköisesti et saa paljoa irti siitä kokemuksesta.]
Niin ei sitä tommoisen takia kannata lopettaa moninpelien pelaamista. itse olen pelannut vain global offencive:a. mutta ei siinä hackereita ole näkynyt.