Innostuin aikoinaan suuresti Grand Theft Auto Onlinesta, sillä sarjan suurena ystävänä en helposti keksinyt hauskempaa puuhaa, kuin mellastaa pitkin Los Santosin maita ja mantuja ystävieni kanssa. Kaikista eniten kaipasin kuitenkin suuren maailman tyyliin toteutettuja pankkiryöstöjä ja muita nerokkaita rikoksia suunnittelutöineen kaikkineen. Mielikuvani olivat ehkä turhan ruusuiset, eikä verkkopeli loppujen lopuksi jaksanut pitää mielenkiintoani yllä. Ajattelin palaavani asiaan, kunhan nuo kauan odotetut heistit saataisiin peliin mukaan, ja tässä sitä nyt ollaan. Ei nimittäin kiinnosta.
Verkkopeleissä on yksi perustavanlaatuinen ongelma, ja se on uudistuminen. Samat pelimuodot liiankin tuttuine karttoineen jaksavat harvakseltaan viihdyttää loputtomiin saakka. Destiny sai ensimmäisen lisäsisältöpakettinsa melko nopealla aikataululla, jolloin se pystyi tarjoamaan jotain uutta myös peruspelin jo kolunneille aktiivipelaajille aloittelijoiden vasta luodessaan ensimmäisiä hahmojaan. Grand Theft Auto Online puolestaan tuntuu seisseensä oman onnensa nojassa sen alkutaipaleelta saakka, sillä pieniä päivityksiä lukuun ottamatta peruspeli on pysynyt oikeastaan samana. Siitä on aikaa puolisentoista vuotta.
Moninpelitrendi on jyllännyt jo hyvän aikaa. Tuntuu melkein poikkeukselliselta löytää yksinpeliä, johon ei olisi jonkinlaista kimppamuotoa lisätty, eikä ihme. Aika harvoin eri pelimoodit saavat kuitenkaan tasapuolisesti huomiota, jolloin toinen jää auttamatta sivutuotteen osaan. Kyllähän me tämän tiedämme, ei Call of Dutyt ole koskaan myyneet yksinpelikampanjallaan, ja varmasti suurin osa on hankkinut Grand Theft Auto V:n nimenomaan soolokokemusta silmällä pitäen. Tavallaan tuntuukin väärältä vaatia sen verkkopeliltä vastaavaa päivittyvyyttä, mitä puhtaasti moninpeliksi luotu nimike saa osakseen. Silti kunnianhimoinen hanke kompastuu omiin jalkoihinsa ja pahasti.
Kun vuorokaudessa on rajallinen määrä tunteja, tulee moni valinneeksi pelikseen sen varmemmin viihdyttävän vaihtoehdon. Tässä tapauksessa uusilla pelimuodoilla, tehtävillä ja muulla sisällöllä aktiivisesti yllättävä moninpeli vie sen pidemmän korren. Kun päivitystahdissa puhutaan vuosista, kasvaa pelaajan kynnys sekä pysyä pelissä mukana että palata sen pariin kerta toisensa jälkeen. Oma unelmieni Los Santos olisi elänyt vähän enemmän, mutta nyt se jää kaikessa vaikuttavuudessaan lähinnä kulissiksi pelaajan omalle mielikuvitukselle. Hyvissä verkkopeleissä pelaaja ei kuitenkaan ole se, joka yksistään vastaa viihtymisestään.
Jenni Ahlapuro