Sunnuntaiblogi: Romansseja kaikille!

Tämän viikon Sunnuntaiblogissa Jenni pohtii miksi peliromanssit ovat viime aikoina herättäneet puhetta.

27.7.2014 07:30

Biowarella on historiaa aukottomien iskurepliikkien tuottamisessa. Oli sitten kiusana Reaperit tai lohikäärmeet, on petiin aina tunkua. Maailmanlopun häämöttäessä kukaan ei halua olla yksin, saati että itsemurhatehtävälle lähdettäisiin neitsyenä. Oman maailmamme monimuotoisuuden huomioiden oli ihan loogista antaa mahdollisuus myös saman sukupuolen suhteille. Mikä kukaan on tuomitsemaan, etenkin kun sivujuonen lailla kuvatut romanssit saattoi ongelmitta ohittaa jäisen frigidin lailla, keskittyen ainoastaan olennaiseen.

Tuleva Dragon Age: Inquisition ei poikkea linjasta juuri laisinkaan. Totutun hetero- ja biseksuaalimahdollisuuden lisäksi tarjolle saadaan myös puhtaita homosuhteita, eli käytännössä siis jokaiselle jotakin. Hahmon seksuaalisuus vaikuttaa tarinan kulkuun, mutta ei varmasti astu varsinaisen pääjuonen suurten linjojen tielle. Toisin sanoen, kukaan ei pakota ketään valitsemaan tiettyä polkua game overilla kiristäen.

Vaikka henkilökohtaisen näkemykseni mukaan Biowarella olisi jo korkea aika keskittyä ihmissuhteiden sijaan pelisarjojensa suurempien linjojen huomioimiseen, pidän valinnan vapautta kuitenkin positiivisena asiana. Kovasti puhuttavan tasa-arvon aikana teko on suorastaan ihanteellinen ja suunta tavoiteltava. En tarkoita, että jokaisessa pelissä tulisi olla jokaiselle ryhmälle mieluisa hahmo, vaan että ihmisen seksuaalisuuden koko kirjo olisi normaali ja hyväksyttävä asia. Ilmiselvästi maailma, jossa kiistellään edelleen kunnollisista naishahmoista ei tätä mahdollista, mutta minulla on utopiani.

Joskus on vaikea käsitellä ihmisten mielipiteitä ja kommentteja liittyen seksuaalivähemmistöihin, tässäkin asiassa. En voi uskoa, että joku saa oikeasti mielipahaa revittyä pelkästään siitä, että tietty roolipeli mahdollistaa saman sukupuolen suhteet. Iljettävää homoseksiä kammoavat foobikot voivat rauhassa taputtaa kahden, puutteellisella haarniskalla, varustetun daamin ikuiselle rakkaudelle – pelissä jokainen voi valita mieltymyksiensä mukaisen suunnan. Miten ihmeessä se voidaan nähdä huonona asiana?

Olen ihan tavallisen tylsä heterosuhteessa elelevä heteronainen. Minulla ei ole mitään henkilökohtaista agendaa, eikä minun venettäni keikuta muiden valinnat. Ihan normaali maalaisjärkeni hyväksyy jokaisen sellaisenaan. Mutta onhan se ihan mielettömän outoa jättää peli ostamatta sen takia, että naapurin Riitta-Petteri saattaa viedä telttaansa erilaisen kumppanin – tai olla viemättä. Kaikesta tästä valinnanvarasta huolimatta tyydyn varmasti itse hyvin perinteiseen ratkaisuun. Jostain syystä tykkään pelata enimmäkseen heteromiehillä, mihin minulla onkin etuoikeus lähes jokaisessa pelissä.

Jenni Ahlapuro

Lisää luettavaa