Koska en harrasta tai tee ikinä mitään jännää mistä kertoa, omistan tämän blogin päällimmäisille Super Street Fighter IV -mietteille. Toimistolle saapunut ennakkoversio on ollut jo pienimuotoisessa testipenkissä, jossa suurin osa uusista hahmosta on tullut testattua Rekusen ja Kaitilan kanssa Versus-moodissa.
Kuten tunnettua, mukana on 10 hahmolisäystä alkuperäiseen Street Fighter IV:n kokoonpanoon nähden. Näihin lukeutuu Super Street Fighter II:ssa debytoineet Dee Jay ja T. Hawk, Alpha-sarjasta tutut Adon, Cody ja Guy sekä Street Fighter III:n Dudley, Ibuki ja Makoto. Täysin uusina hahmoina nähdään korealaisneito Juri sekä hullunhauska öljymies Hakan, jonka hahmodesign punertavan ihon ja outojen sinisten hiusten kera on vähintäänkin merkillinen.
Street Fighter II -sarjan kasvattina uusi kokoonpano tuntuu tarpeeksi monipuoliselta, sillä en osaa kaivata kehiin SFIII– ja SF Alpha -sarjojen muita hahmoja. Samasta syystä en osaa verrata useita palaavia hahmoja alkuperäisiin versioihinsa, mutta taistelijat tuntuvat soveltuvan hyvin erilaisiin pelityyleihin. Siitäkin huolimatta, että monet hahmot lähestyvät taistelulajeja tapansa mukaan hieman kieli poskessa -otteella.
Tämä näkyy erityisesti uusissa Ultra Combo -hyökkäyksissä, joista villeimpien animaatiot tuppaavat venähtämään liian pitkiksi, mikä katkoo ja häiritsee taisteluiden rytmiä entistä enemmän. Toinen vaihtoehto alkuperäisten liikkeiden rinnalle on kuitenkin hyvä idea, sillä nyt monimutkaisemmille hahmoille on saatettu lisätä yksinkertaisempi Ultra-liike. Kömpelösormisena pelaajana otan tämän piirteen avosylin vastaan.
Tarjolla on myös jokunen uusi kenttä, jotka tuovat uusien hahmojen tapaan kehiin uuden pelin tunnetta. Alkumetrien perusteella kaipaan kuitenkin jo nyt useampia uutuuskenttiä, sillä suhde vanhojen kanssa on heikohko. Olemmekin Rekusen kanssa puhuneet moneen otteeseen, onko Super Street Fighter IV:ssä tarpeeksi uutta Street Fighter IV:ään nähden ja olisiko uutuuspiirteet pitänyt tuoda ladattavaksi DLC:nä. SNES-osia paljon pelanneena kokonaan uusi peli tuntuu oikealta ratkaisulta, vaikka ymmärrän toki päinvastaisen näkemyksen. Hinnan lupaillaan olevan sen verran alhainen, että otan mieluusti uuden pelikotelon koristamaan pelihyllyä.
(Mainittakoon vielä nopeasti loppuun, että Jurin tunnusbiisi kolahti kovaa ja korkealta.)
