Liian halvat pelit?
Valven Steam-kaupan myyntejä analysoivan Steam Spyn Sergey Galyonkin totesi äskettäin, että indiepelit ovat aivan liian halpoja. Hänen lukujensa mukaan tänä vuonna Steamissä myydyn indiepelin keskihinta on noin 7,5 euroa ja kesän suurien alennusmyyntien aikaan se putoaa niinkin alas kuin vajaaseen neljään euroon. Kun samalla näiden pelien keskimääräinen myyntimäärä on 21 000 kappaletta, ei ole vaikea ymmärtää, miksi Galyonkinin mielestä ne ovat liian halpoja. Keskiarvojen perusteella pelien tekeminen on hädin tuskin kannattavaa edes muutaman työntekijän pikkukehittäjille.
Keskiarvot ovat tietenkin keskiarvoja, ja indiestudion määritelmä kattaa niin yhden hengen yritykset kuin kymmenien työntekijöiden suuremmat studiot. Vastaavasti indiepelejä on valtava kirjo aina muutaman tunnin pikkupeleistä suurempiin ja näyttävämpiin tuotantoihin asti.
Ongelma on kuitenkin sama myös suuremmissa indiestudioissa, joiden pelit ovat lähellä isojen kustantajien suurpelejä. Esimerkiksi japanilaisen toimintapelistudio PlatinumGamesin viimeisin peli NieR: Automata on studion aiempien pelien tavoin kerännyt käytännössä vain suitsutusta ja korkeita arvosanoja. Hiottua ja näyttävää peliä on myyty tähän mennessä jo puolitoista miljoonaa kappaletta. Kun otetaan kuitenkin huomioon pelin taso, kehitysaika ja siihen vaadittu henkilöstö, ei peli edes tuolla myyntimäärällä ole ollut PlatinumGamesille mikään erityinen taloudellinen menestys.
Tietenkään jokaisen pelin ei tarvitsekaan olla jättihitti, mutta sama on toistunut lähes jokaisen PlatinumGamesin pelin kohdalla. Bayonettan ja Vanquishin kaltaiset pelit ovat ydinpelaajien rakastamia kulttiklassikoita, mutta kuten elokuvapuolella hyvin tiedetään, kulttistatus ei tarkoita myyntimenestystä – yleensä päinvastoin.
Galyonkin jatkaa kommentointiaan toteamalla, että indiekehittäjien pitäisi rohkeasti lakata polkemasta peliensä hintoja ja uskaltaa pyytää niistä tarpeeksi rahaa, jotta niiden tekeminen olisi heille tarpeeksi kannattavaa. Yleisön eli pelaajien korviin tämä voi tietenkin kuulostaa ikävältä, mutta meidänkin pitäisi ymmärtää, että kaikella on rajansa. Jos pelien tekeminen ei ole kannattavaa, ei niitä enää tehdä. Indiekehittäjät ovat äärimmäisen tärkeitä peleille myös siksi, että suurempien kustantajien pelatessa suurpeleillään pitkälti varman päälle indiepuolella tuotetaan monet alan uusista ja tuoreista ideoista. Ilman niitä ideoiden kehitys hidastuisi suuresti.
Pelien hintojen alhaisuus on pelaajille tietenkin lyhyellä tähtäimellä hyvä asia mutta pitkällä tähtäimellä kaikkea muuta. Kurkistus mobiilipelien puolelle kertoo, mihin nykyinen kehitys johtaa: kaikki ovat lopulta ilmaispelejä. Ja kun huomioidaan, miten negatiivisesti perinteisten pelien pelaajat suhtautuvat F2P-peleihin, tuskin kukaan meistä haluaa, että tulevaisuudessa mitään muita ei enää olisikaan.
Miika Huttunen
Pelaaja-lehden päätoimittaja
P.S. Olethan vastannut suureen lukijakyselyymme? Osallistumalla saat äänesi kuuluviin ja autat meitä kehittämään Pelaaja-lehteä palvelemaan paremmin myös sinun tarpeitasi.
Kirjoitus on julkaistu pääkirjoituksena Pelaaja-lehden syyskuun numerossa 180, joka on nyt kaupoissa!
