Vuonna 2019
Nyt kun kinkut on sulateltu ja lupaukset tälle vuodelle tehty, on aika pohtia, mitä uusi vuosi tarkoittaa pelaamiselle. Vielä jokin aika sitten pelien hypeä rakennettiin jo vuosia etukäteen, ja alkuvuodesta tiedettiin aina jo odottaa monia pelejä, joita kyseisenä vuotena nähtäisiin. Toisin on nykyään, sillä tänäkin vuonna kristallipalloon kurkkaaminen näyttää alkuvuoden jälkeen pelkkää usvaa.
Jos tilannetta verrataan viime vuoden samanlaiseen alkuun, voidaan ennustaa, että vuodesta tuskin tulee kovin pelirikasta, vaikka näemmekin jälleen monia hienoja pelejä. Ilmiö näkyy tämän lehden artikkelissa viime vuoden 30 parhaasta pelistä, sillä sen koostaminen oli huomattavasti edellisvuotista helpompaa, kun pelejä ilmestyi paljon vähemmän. Tai ehkä vuosi 2017 vain oli tavallista rikkaampi pelivuosi ja olemme nyt palanneet normaaliin.
Uusi konsolisukupolvi puolestaan paljastuu taatusti tämän vuoden aikana, mutta uusia koneita on vielä turha odottaa. Nähtäväksi jää vain se, avaako pelin ensimmäisenä Sony vai Microsoft – tai ehkä Nintendo mustana hevosena repäisee hihastaan jotain omaa uutta ja ihmeellistä? Omat pelimerkkini laittaisin Microsoftille, joka vahvisti asemiaan tulevaa laitesukupolvea varten pitkin viime vuotta ja jolla on näytön paikka tämän sukupolven altavastaajana Sonyyn nähden.
Itse en taas oikein osaa sanoa, mitä toivoisin tältä pelivuodelta. Totta kai elättelen edelleen toiveita kaikkien aikojen ja universumien parhaan taistelupelin Bushido Bladen oikeasta jatko-osasta tai edes remasteroinnista, mutta entäpä muuten? Mielestäni nykysukupolven pelikoneilla on edelleen paljon annettavaa, joten ehkä toivon näkeväni niillä vielä lukuisia hyviä ja kiinnostavia pelejä niin pieniltä kuin suuremmiltakin tekijöiltä. Lisäksi olisi hienoa, jos suuret kustantajat löytäisivät peleihinsä ansaintakeinon, joka ei perustu loottilaatikoihin – tai sitten vain rohkeasti nostaisivat hintoja mutta pitäisivät pelit muuten puhtaina kaikenlaisista lisä- ja mikromaksuista.
Varmaa on ainakin se, että Fortnite hallitsee otsikoita ja YouTubea tänäkin vuonna, eikä siihen tarvita edes kristallipalloa. Ainoa kysymys lienee se, kuinka monesta pelin tanssiliikkeestä tekijät ehditään haastaa oikeuteen vuoden aikana.
Ps. Muistithan äänestää Pelaajan lukijoiden valintaa vuoden peliksi 2018?
Miika Huttunen
Pelaaja-lehden päätoimittaja
Pääkirjoitus on julkaistu nyt kaupoissa olevassa tammikuun Pelaaja-lehdessä, jonka sisältöön voit tutustua täällä!
