Thomaksen kesäblogi: lomatarinoita ja pelaamista

Thomas bloggaa tauon jälkeen lomasta, mitä odotettavissa GamesComista, kesän keikoista ja kesästä yleensä sekä toimituksen jäsenten meiningistä

14.9.2011 22:55

Kun kirjoitan tätä toimistolla, olen ainoa heppu toimituksen huoneessa. Täällä on toisin sanoen mukavan rauhallista ja hiljaista. Näin tulee hommiakin tehtyä. Viereisessä huoneessa Waksu istuu myöskin yksin. Koska olen huono antamaan palautetta, niin haluan tässä kiittää kaikkia toimituksen jäseniä ja myös freelancereitamme, jotka ovat osa Pelaajan ja H-Towin perhettä ja auttavat meitä hyvällä työllään. Kiitos.

Pyykkönen on puolentoista viikon mittaisella lomalla, ja miehestä tulee pian isä, joten hänellä on edessään jännittävät ajat. Kaitila puolestaan on vielä häämatkallaan ja ensimmäistä kertaa Yhdysvalloissa. Olen utelias kuulemaan, että minkälaista hänellä siellä oli, vaikka olenkin aika varma, että ensikertalaisena hän ei ole paikasta aivan niin innoissaan. Todennäköisestä pohjois-amerikkalaisten päällekäyvä ystävällisyys voi olla hänelle hämmentävää ja jotkin jutut tulliviranomaisten kanssa maahan tultaessa voivat kummastuttaa. Tai sitten ei.

Täytyy sanoa, että juuri nyt työt maistuvat, ja on kiva kirjoittaa blogia. Eiköhän tästä siis aika pitkä tule! Pyykkösen blogia ei vieläkään näy, perkele. Täytyy pitää miehelle, ja sitten Kaitilalle, puhuttelu asiasta. Sain vielä tässä sellaisen älynväläyksen (harvinaista, I know), että leikkaan blogitekstin kahtia, ja näin saadaan nopeampi päivitystahti.

Molemmat taittajamme ovat lomalla, kuten on myös oikolukijamme. Käytännössä edellä mainitut henkilöt olivat koko heinäkuun töissä, koska kuun aikana tehtiin myös Anime-lehti ja WoW-lehden kolmas numero. Elokuun Pelaaja tehtiin aivan kuun lopussa, ja tästä syystä se ilmestyykin hieman myöhemmin elokuussa. Onpahan lehti erittäin hyvin ajan tasalla sisältönsä suhteen! Ainoa juttu, joka jäi erityisesti harmittamaan, on se, että emme saaneet enemmän tilaa Trials HD -pelin käsittelylle. Teemme siitä ja Frozenbyten Trinesta kuitenkin pian PelaajaHD-lähetyksen.

Itse lähdin lomalle juhannuksen alkaessa, jolloin saimme heinäkuun Pelaajan valmiiksi. Lehdessä oli laaja E3 2009-raportti, johon kirjoitin itse (laskin) 10 532 sanaa. Keskimäärin Pelaajan aukeaman arvostelu on noin 600-800 sanaa. E3-setin kirjoittaminen oli melkoinen rupeama, mutta siitä jäi kuitenkin hyvät fiilikset. Ja on mukava tietää vielä pystyvänsä tuollaiseen rykäisyyn! Tämän kaiken lisäksi jutussa oli toki muiden toimituksen jäsenien tekemiä tekstejä.

photo-9

Bostonin Newbury-kadun Sonsie-ravintolan Turkey Meatball Spaghettini. Melkein kaikissa Bostonin paikoissa oli wifi-yhteys, joten kaikki twitter/facebook-addiktit pystyvät raportoimaan missä menevät.

Eniten pidin siitä, miten minä, Huttunen ja Pyykkönen teimme yhdessä Alan Wake -artikkelin heti käytyämme Remedyllä. Itse pyrin siihen, että jos vain on mitenkään mahdollista, kirjoitan jutut heti pelin nähtyäni. Näin se on vielä tuoreessa muistissa. Tulimme iltapäivällä takaisin toimistolle ja jaoimme homman niin, että Huttunen kirjoitti pääartikkelin, minä laatikot ja kuvatekstit ja Pyykkönen taas viilaili molemmat tekstit yhdeksi kokonaisuudeksi. Kun kello tuli 22, olimme jo valmiita. Tuntui hyvältä – ja jutustakin tuli hyvä, vaikka olen pahoillani, että meillä oli tarjota vain yksi uusi kuva pelistä. Microsoft on surkea jakamaan kuvamateriaalia printtimedialle ja olin pettynyt ettemme saaneet enempää uusia kuvia, mutta toisaalta saimme mielestäni melko hyvin kerrottua pelistä hieman uudesta näkökulmasta ja kertoa sen varsinaisesta tekemisestä. Iso käsi koko Remedylle, joiden kanssa on ollut ilo tehdä hommia.

Nyt myös Huttunen on lomalla, ja kiertää parasta aikaa Eurooppaa ystäviensä kanssa. Miika tulee takaisin juuri Saksan GamesConin kynnyksellä, jonne hän sitten samantin lähteekin, koska taidan itse jättää tapahtuman väliin.

photo-15
Ruokakoju Bostonissa joen varrella. Itsenäisyyspäivä on melkoista bisnestä. Muunmuassa Dominos Pizza -ketjulla oli oma pikkuteltta josta sai tuoretta kiekkoa. Jätin väliin.

Itse olen jo ollut lomalla, mutta kuten viime vuonna päätin, yritän tehdä hieman vähemmän töitä ja nauttia elämästäni hiukan enemmän. On kuitenkin vaikea uskoa, että Pelaajaa on tehtyä jo seitsemän vuotta! Ensimmäiset viisi vuotta ovat menneet uskomattomalla vauhdilla, ja ne sisälsivät niin käsittämättömiä juttuja ja uhrauksia, että nyt on otettava hieman takaisin. Puhumattakaan MoonTV-vuosista, jolloin olin täysi keltanokka ja rustailin kolmea eri ohjelmaa viikossa.

Reissulla Bostonissa

Kävin lomalla Bostonissa, ja vietin siellä myös Yhdysvaltojen itsenäisyyspäivän. Tämä olikin erityisesti juuri Bostonissa kiva kokemus. Kaverini työskentelee Quick Hit Sports -studiolla ja suunnittelee amerikkalaista jalkapallopeliä. Hänen asuntonsa on South Bostonissa eli entisessä irlantilais-ghettossa, vaikka ei alue vieläkään historiallisesta arvostaan huolimatta ole erityisen hieno. Nyt aluetta ollaan pistämässä enemmän muodikkaaseen kuosiin, joten kaverini asui täysin uudessa asuntokompleksissa, ja tämä olikin oivallinen tukikohta Bostonin tutkimiseen. Metro, eli paikallisittain ”T”, oli vastapäätä rakennustaan. Rakennus oli periamerikkalaista mukavuutta siinä mielessä, että joka kerroksessa oli oma roskahuone/kuilu, jossa oli paikat kaikenlaiselle lajittelulle, ettei kauemmaksi tarvinnut mennä. Kompleksissa on myös oma leffahuone ja tietenkin, kuten paremmissa amerikkalaissa kerrostalokomplekseissa, kaveri vastaanottopöydän takana valmiina auttamaan.

photo-4
Näkymä frendin olohuoneesta. Ufokin tallentui näemmä

Suosittelen kaupunkia varauksetta, sen verran hieno paikka se on. Boston on sopivan pieni, ja siellä kaikki käyttävät julkisia liikennevälineitä. Tämän lisäksi paikan päällä voi kävellä oikeastaan minne vain. Kävin muun muassa John F. Kennedy -museossa, MIT- ja Harvard-yliopistojen kampuksilla sekä tietenkin monissa erilaisissa ravintoloissa ja baareissa. Vierailin myös hyvän ystäväni Ryanin luona, joka on Harmonixin taiteellinen johtaja. Tulipahan siis viimeinkin käytyä Harmonixilla, mutta ei siitä sitten sen enempää.

photo-3
Tunnetun Trident booksellers and cafe -kirjakaupan aamiainen pelasti baari-illan jälkeisen päivän. Kyseinen, syöty annos on Corned beef hash with potatoes, onions, shredded cabbage, celery, carrots and garlic; topped with two eggs any style and a side of toast. Aivan mahtava setti, vaikka aika pahaa tekikin vetää tuollainen rasvamäärä.

Kaverini supermodernin asuntokompleksin pihalla oli uima-altaan ohella kolme grillipaikkaa. Jouduin itsenäisyyspäivänä grillimestariksi, koska seurueemme muut jäsenet olivat sen verran kuoseissa, että hommasta ei tullut mitään. En ole koskaan omistanut grilliä tai itse asiassa edes grillannut kunnolla, mutta entisen muusikon, nykyisen ravintola-omistajan ja kokin poikana, homma oli hanskassa. Joten valmistin onnistuneesti makkaroita ja hampurilaispihvejä, vaikka olikin pilkkopimeätä. Tuntui hyvältä.

Bostonin keskustan joenvarrella oli yli puoli miljoonaa ihmistä piknikillä katsomassa ilotulitusta, jota seurasimme grillatessa, sillä alueelta näki todella hyvin.

Asiasta toiseen. Uudessa toimistossa pakotan kaikki työntekijät käyttämään sisäkenkiä. Omani olivat isäni vanhat, ja ne ovat varsin mukavat, mutta jo vuosien ajan hirvittävässä kunnossa.

Minun on jo pidemmän aikaa pitänyt ostaa uudet sisäkengät, mutta en ole saanut sitä itsestäni irti. Bostonissa kävin sitten parikin kertaa ostareilla ja päädyin Payless Shoesourceen, josta ostin uudet läpyskät. Toimistolla on kivempi olla ilman ulkokenkiä jalassa, ja on se luultavasti myös paljon terveellisempää jaloille. Heitin vanhat tossut roskiin.

Heitin myös Bostonissa hyvin palvelleet Phatfarmin valkoiset lenkkarit roskiin, koska uudet kengät eivät olisi muuten mahtuneet laukkuun. Phatfarmeissani oli jo repeämiä, joten niistä olikin jo aika päästä eroon. Nyt tosiaan selvisi se, miksi jalat kastuivat tavallista enemmän käyttäessäni noita tossuja.

photo-14
1

Uudet ja vanhat sotaratsut. Kun kävelin nämä vanhat päällä toimistolla, piti kävellä tietyllä tyylillä, että ne pysyis jalassa. Nykyinen selkäkipuni johtuu varmaan osittain tästä.

Käytän yleensä lenkkareita monta vuotta ja vasta nyt ymmärsin, että on ihan ok käyttää niitä lyhyemmän aikaa – tai käyttää kerralla isompaa tossuvalikoimaa, jotta yksinäinen pari kestää näin kauemmin. Ostin reissusta myös Niken RT1-tossut.

photo-6

Boston on kaunis paikka

Keikkoja

Kesän aikana on tullut nähtyä Metallica Hartwall-areenalla, jonka jälkeen kävimme vielä katsomassa Metallican cover-bändiä ja vedimme aamuun asti. Kävin myös katsomassa Limp Bizkitin keikan. Tämä on varmasti asia, jota ei pitäisi kertoa, mutta minkäs teet! Minä pidän Limp Bizkitin musasta lukuun ottamatta viimeisintä levyä, jonka ainoat hyvät kipaleet ovat DJ Lethalin pari instrumentaalibiittiä biisien lopussa.

photo-8 photo-10 photo-7

Sam Rivers, DJ Lethal, John Otto, Fred Durst ja Wes Borland ottavat tilan haltuun. Idolini Lethal saapuu Suomeen 30.elokuuta La Coka Nostran kanssa.

Olin varma, että keikalla ei olisi paljoa jengiä, joten yllätys oli suuri Kaapelin ollessa ihan täynnä. Kitaristi Wes Borland oli palannut bändiin ja meininki oli hyvää. Ehkä se on se tärkein juttu eikä niinkään se, miten Fred Durst taas onnistuu ärsyttämään jotakuta?

metallica-1 metallica-2 metallica-5

Metallica veti mukavasti Hartwall-areenalla, joskin minulle on sanottu asiantuntevista lähteistä, että Lars Ulrichin fillit menee ihan poskelleen. Hyvä meininki kuitenkin. Vanhat biisit toimii, uuden ei niin hyvin

Helsingin Esplanadilla Pelaajan freelance-toimittaja Ossi Saarinen vetäisi keikan. Mies suorittaa asepalvelustaan soittokunnassa. Kaveri vetää yli 12-henkisen armeijabändin kanssa todella kovaa settiä aina James Brownista Jason Mraziin. Hurmiollista meininkiä! Kaverit ovat vetämässä keikan elokuun lopussa Helsingissä ja kiertävät muutenkin Suomea. Suosittelen todella lämpimästi, koska bändi osaa ottaa yleisönsä ja vetelee juuri sellaisella fiiliksellä kuin pitääkin päästessään kasarmilta pois. Tosin nämä kaverit viettävät kyllä ainakin meikäläiseen kaartinjääkäriin verrattuna vain kourallisen öitä kassulla ja metsässä. No, kait ne osaa soittaa sitten tunkeutujat pyörryksiin tms.

photo-13

Young playa Ossi Saarinen vetää kiippareita vasemmalla. Kuva napattu Helsingin Espan puistokeikalta. Virtuaalisesti kuvan takana oikealla näkyy younger playa M. Saarinen, joka editoi Pelaajan podcastia, miksi se kuulostaa aiempaa paremmalta.

GamesCom

Saksan Leipzigin pelimessut ovat mennyttä, ja kilpaileva taho on ottanut vallan järjestämällä massiiviset GamesCom-pelimessut Kölnissä. Leipzigin messujen keskiviikkopäivä oli aina omistettu medialle, ja päivä pitikin sisällään lukuisia lehdistötilaisuuksia. Kölnin messujen keskiviikko vaikuttaa toistaiseksi hiljaisemmalta. Paljastetaan tässä vaiheessa kuitenkin sen verran, että Sonyn lehdistötilaisuus on jo tiistai-iltana, ja sille on varattu kolme tuntia aikaa. Tämä tietenkin käsittää myös varmasti tutun cocktail-tilaisuuden, mutta luvassa on joka tapauksessa hyvin merkittäviä ilmoituksia. Kannattaa siis seurata Pelaajalehti.comia 18.elokuuta.

Sain juuri sähköpostia Electronic Artsilta koskien kustantajan GamesCom-lehdistötilaisuutta, joka järjestetään ennen Sonyn vastaavaa. Voisin veikata, että ainakin FIFA 10 on isossa roolissa EA:n pressitilaisuudessa.

Kaikki isot ovat paikalla GamesComissa, vaikka Nintendon osallistumisen taso on auki. Todennäköistä on, että Nintendo panostaa tapahtumaan kuten viime vuonnakin – eli tarjolla on muutama peli eikä mitään haastatteluja tai vastaavaa median edustajille.

E3-messuista ei ole vielä kulunut pitkää aikaa, joten pelattavien pelien suhteen tarjolla ei tule olemaan kovinkaan paljoa tuoretta tavaraa. Kuitenkin jo tässä vaiheessa Pelaajan haastattelukalenterissa on sellaisia kovia nimiä, joihin emme päässeet E3:ssa käsiksi. Joten hyvältä vaikuttaa!

Osa matskusta meneekin sopivasti lokakuun Pelaajan, joka on juhlallisesti numero 85. Sinne pitää saada joku todella kova skuuppi…

photo-11

Matrix-tunneli Bostonissa…

Lisää luettavaa