Thomas blogaa X10-tapahtumasta, Mass Effect 2:sta ja HIMistä

Fiiliksiä Microsoftin X10-tapahtumasta, HIMin uudesta levystä ja Mass Effect 2:sta

14.9.2011 23:13

X10-tapahtuma

Kirjoitan tätä San Franciscon ytimessä odotellessani Microsoftin X10-tapahtuman alkamista ja osittain jo tapahtuman jälkeen. Ikuinen ongelma blogeissani on se, kuinka aloitan kirjoittamisen ennakkoon jostakin tapahtumasta ja sitten ehdin jatkaa sitä vasta päivien kuluttua tapahtuman jo loputtua. Joten älkää antako vaihtelevien aikamuotojen häiritä.

X10 on Microsoftin lehdistötapahtuma, jossa esitellään Microsoftin tulevan vuoden pelejä ja myös muiden kustantajien Xbox 360 -pelejä kuten Left 4 Dead 2:n laajennusta ja Dead Rising 2:ta.

DSC04237

Microsoftin oma pelitarjonta vuonna 2009 ei ollut monipuolisimmasta päästä. Halo 3: ODST ja Forza Motorsport 3 olivat käytännössä ainoat merkittävät julkaisut. Sitä voidaan pitää pettymyksenä, kun aiempina vuosina MS:n kautta on saatu Mass Effect, Fable ja Gears of War. Toisaalta, viime vuonna julkaistut XBLA-pelit kuten Trials HD ja Shadow Complex olivat erinomaisia.

Sonylta ilmestyi vuonna 2009 Killzone 2, inFamous, Uncharted 2 ja Ratchet and Clank: A Crack in Time, jotka ajoivat PS3:n myyntiä paremmin, kuin mitä Microsoft Game Studiosin pelit. Microsoft on kuitenkin panostamassa vahvasti vuoteen 2010, muutenkin kuin vain Natalilla.

DSC04236

Pelaajan jenkkikolumnisti Doug Perry ja minä. Sanoin jo Dougille, että toka kolumni ei ollut hyvä, kolmas on selvästi parempi.

Microsofilta ilmestyvät tänä vuonna Alan Wake, jota kompataan Crackdown 2:lla, Halo: Reachilla, Fable III:lla ja monilla XBLA-peleillä. Ei sovi unohtaa että Splinter Cell: Conviction ilmestyy vain Xbox 360:lle.

En innostunut Halo 3: ODST:stä ja itseäni sarja on jo alkanut hieman väsyttää, kuten myös GTA-sarja. Toisaalta, nähtyäni Halo: Reachin liikkeessä, ovat fiilikseni huomattavasti positiivisemmat.

Sonyn alkuvuosi on huima, kun tulossa ovat Heavy Rain ja God of War 3, mutta syksy onkin eri juttu. Gran Turismo 5 varmasti säästetään sinne, koska en usko, että pelkällä Resistance 3:lla päästään pitkälle. Tänä vuonna ei nähdä uutta peliä Naughty Dogilta, Zipperiltä tai Sucker Punchilta, joten saa nähdä mitä Sonyn pystyy tarjoamaan vuoden lopussa. GDC-konferenssissa tullaan paljastamaan jotakin ja tietenkin kesäkuussa E3-messuilla. Microsoftilla on sen verran kova line-up, että kustantaja päätti pistää kortit pöytään jo helmikuussa, miksi X10-tilaisuus järjestettiin.

Halo: Reachin ohella Alan Wake on Microsoftin ison pelijulkaisu vuonna 2010. Remedyn peli alkaa olla täysin valmis ja kuluneen 12 kuukauden aikana projektissa on tehty niin paljon harppauksia eteenpäin, että infoakin on tihkunut, mistä on vain pitänyt olla turpa kiinni, mutta kohta saadaan puhua.

Asiasta toiseen. Himassa odottavat Heavy Rain ja BioShock 2.  Ehdin pelata Mass Effect 2:n läpi ennen reissua, siitä kohta lisää. Pelasin hieman Heavy Rainin alkua , mutta peli on niin hemmetin masentavaa Kaurismäki-meininkiä, että en yksinkertaisesti pysty nyt pelaamaan sitä. BioShock 2:ta olen pelannut noin pari tuntia, eli olen vielä Subject Deltan seikkailun alkutaipaleella. Pelin vaikeustaso on onneksi hiottu järkevämpään suuntaan verrattuna pelaamani ennakkoversioon. Moninpelikin oli mukiinmenevä, mutta on niin pirun vaikea pelata 30fps-moninpelejä Modern Warfare 2:n rinnalla.

Aikahyppäys: X10:n on ohi

No niin. X10 on ohi ja kiireisesti se menikin. Kuten yleensä, nämä puolen päivän pituiset tapahtumat ovat sekavia kokonaisuuksia, joissa ei erityisesti ole aikataulua, vaan se mitä tapahtumasta saa irti on pitkälti itsestä kiinni.

Odotin lähes puoleen yöhön saakka päästäkseni kollegani Nachon kanssa haastattelemaan Microsoftin Aaron Greenbergiä, jonka olen halunnut tavata jo pitkään. Peter Molyneuxin kanssa pääsin myös puhumaan  ja ironisesti, juuri samassa huoneessa, jossa pari vuotta sitten ennen GDC:tä Molyneuxin perustamasta Lionhead -studiolta lähteneet Alex Evans ja Mark Healy paljastivat LittleBigPlanetin. Tapasinpa X10:ssä ensimmäistä kertaa vanhan Nintendo-legenda Ken Lobbin, jonka mukaan nimettiin Goldeneyen legendaarinen Klobb-ase.

5. ShootOut

Perfect Dark Xbox 360:llä. Sitä haluaisi Goldeneyen teräväpiirtoversion, mutta toisaalta, aika on kullanut muistot, joten parempi ettei niitä tule pilattua uusitulla pelillä, joka ei kuitenkaan nykypäivänä ole lähimainkaan sellainen kokemus kuin mitä se oli takavuosina.

Olen nukkunut tällä reissulla uskomattoman huonosti. Ensimmäisenä iltana menin nukkumaan 21:00 ja heräsin 03:30. Toisena iltana menin nukkumaan 0:30 ja heräsin 05:00. Kolmantena iltana otin nokoset 18:00 ja heräsin puolelta öin enkä jaksanut lähteä ulos. Heräsin viideltä. Jet lag on syvältä.

moniajo

Moniajoa. Neljä vuotta vanha Powerbook-läppärini alkaa olla finaalissa. Koneen hitaus alkoi hermostuttaa niin pahasti että teki mieli ostaa uus kone Apple Storesta, mutta sitten muistin ääkköset.

Mass Effect 2

Pelaajacastin kuuntelijat ovat kuulleet mielipiteeni Mass Effect 2:sta. Sain pelattua pelin läpi juuri ennen reissuun lähtöäni. Läpipeluuseen kului noin 31 tuntia. Lopussa joutuu tekemään todella vaikean päätöksen, sitä piti ihan pistää peli taukotilaan ja pohtia mikä olisi paras ratkaisu.

Ratkaisusta tekee merkittävän se, kuinka se vaikuttaa olennaisesti Mass Effect 3:n tapahtumiin. Yhdessä aiemmassa pelin kohtauksessa soitin sen jo läpipelanneelle Pyykköselle ja konsultoin, että mitä minun kannattaisi tehdä!

On osoitus pelin erinomaisuudesta, kun päätöksiä pitää oikeasti miettiä, koska niillä on vakavia seurauksia. Tälläista pelisuunittelua voi pitää lähes röyhkeänä koska se on niin harvinaista. Pelin loppupuolella mietin jo, että perkele BioWare!, miksi ette vain tee valintoja puolestani, kun tämä on niin vaikea paikka. Huikeata, kuinka peli voi synnyttää tälläisia ajatuksia.

En jaksanut pelata ensimmäistä Mass Effectia kovin pitkälle, mutta jatko-osa on vain niin mielettömän paljon hiotumpi, suoraviivaisempi ja parempi. Loistavaa työtä BioWarelta.

Pelaajacastista sen verran, että sitä editoi nyt uusi kaveri, joka kykenikin hieman nostamaan äänenlaatua. Kovin paljon sitä ei voi parantaa niin kauan kuin nauhoitamme keskusteluja yhdellä mikrofonilla, mutta toistaiseksi mennään tällä systeemillä. Haluaisimme toki, että äänenlaatu olisi paljon parempi, mutta se edellyttää parempaa kalustoa ja sitä ei toistaiseksi olla hankkimassa.

Him-His-Infernal-Majesty-Screamworks-Love-492819

Screamworks: Love in Theory and Practice

Joissain piireissä tuntuu olevan paha juttu myöntää pitävänsä HIMistä ja nähtävästi itsekin puolustelen makuani, kun näin kirjoitan. Olen aina pitänyt HIMistä (on yleinen harhaluulo, että kuuntelen vain rap-musiikkia, jota viimevuosina olen kuunnellut vähenevissä määrin) ja ihaillut Ville Valon taitoa säveltää kerta toisensa jälkeen albumin verran hyviä biisejä, tai ainakin pari hittiä per albumi. Se on mieletön saavutus. Omasta mielestäni bändit tekevät yleensä pari hyvää levyä, jonka jälkeen parhaat ideat on käytetty. Tiedän, yleistän, mutta tältä minusta tuntuu.

Uusi HIM-albumi on paljon sliipatumpi kuin edeltäjä Venus Doom, josta en erityisesti pitänyt. Venus Doom oli raskaampaa tykitystä ja sisälsi kovin pitkiä biisejä. Pidin kovasti Dark Light -levystä ja uutukainen Screamworks: Love in Theory and Practice on samankaltainen, hyvässä mielessä popimpi ja tiiviimpi kokonaisuus.

Heartkiller-sinkku ei iske, albumilla on paljon parempia biisejä kuten Love, the Hardest Way, In the Arms of Rain, Dying Song ja elektroviritteinen The Foreboding Sense of Impending Happiness. Nämä ovat suosikkibiisejäni, jotka soivat paraikaa iTunesissa kirjoittaessani tätä blogia hotellihuoneessani San Franciscon kupeessa aikaisin aamulla.

Toivotaan levylle menestystä.

Lisää luettavaa