Thomas tilittää Blur-ajopelin kohtaamista vääryyksistä

Thomas pitää Blurista ja kertoo miksi.

14.9.2011 23:21

En ollut blogikirjoitusvuorossa, mutta nyt oli pakko tilittää!

Aiheena on Blur.

Olen Bizarre Creationsin fani, koska pidän studion perustajista ja muutenkin tuntemistani studion työntekijöistä, mutta Bizarren pelit eivät laadustaan huolimatta ole vuosiin iskeneet – kunnes nyt. En koskaan erityisesti lämmennyt Project Gotham Racing -sarjan peleille. Ne tuntuivat sekä persoonattomilta että vaikeilta, ja loppujen lopuksi ajopelin minulle ratkaisee ajomalli ja ajotuntuman miellyttävyys. PGR:n ajomalli ei yksinkertaisesti miellyttänyt.

Bizarre Creationsin uusin peli Blur sen sijaan on saanut minut totaalisesti pauloihinsa, ja olen peliin täysin koukussa. Olen pelannut Bluria viimeisten viikkojen aikana lähes jatkuvasti. Olen laiminlyönyt töitäni ja jättänyt vastaamatta tärkeisiin puheluihin – ja silti olen rustannut aika hyvin tekstiä. Olen pelannut PS3-versiota netissä melkein 20 tuntia, mikä on paljon, etenkin kun PS3-versio jumittaa lähes koko ajan netissä pelatessa. Silti lataan pelin heti uudelleen kaatumisen jälkeen ja toivon parasta. Bugi on Bizarrella tiedossa, mutta sen syytä ei vielä tiedetä.

ViperVenom1000_AudiQuattro_haruna02

Pistää aina vihaksi lukea huonoja arvosteluja peleistä. Tony Montana sanoi hyvin Scarface-leffassa: ”Okay, here’s the story. I come from the gutter. I know that. I got no education… but that’s okay. I know the street, and I’m making all the right connections.” Ajattelen samalla tavalla omasta alastani.

Näen itse asian niin, että etten ole paljoa mitään enkä tiedä paljoa mistään mitään, mutta peleistä ja alasta tiedän enemmän kuin moni muu, tiedän missä mennään. Siitä huolimatta, että olen tehnyt tätä pelihommaa jo 14 vuotta, niin intohimoni tähän puuhaan on tallella. Sen varmasti jokainen työntekijämme allekirjoittaa hyvässä ja pahassa. Pitää uskoa itseensä, että tietää asiat paremmin kuin muut eikä epäile itseään – olen ennenkin sanonut, kuinka olen aina mennyt enemmän fiiliksellä ja tunteella kuin rationaalisesti ajatellen, vaikka minut tuntevat ihmiset tietävätkin, että ajattelen asioita aivan liikaa ja liian pitkään.

Blur_mp_stats

Siksi olemme tehneet Pelaajacastin, koko lehden, PelaajaHD:n, kilpailuläpät Pelaajacastin lopussa, betakoodit Twitterissä ja Facebookissa ja lukemattomat muut jutut. Lähdetään vain tekemään eikä mietitä turhia. Näistä asioista pitää olla taju – sillä tarkoitan sitä, millaisia aiheita käsitellään, miten niitä käsitellään, millaisia läppiä tehdään ja niin edelleen. You either got it or you don’t.

Moninpelin testaamisen vaikeus

Pistää suorastaan raivoksi, kun luen joitakin Blurin arvosteluja. Niistä paistaa läpi se, ettei peliä ole ehditty pelaamaan tarpeeksi eikä sen suunnittelun hienouksia ole tajuttu. Olemme mekin mokanneet, totta kai – sille ei voi mitään, pitää vain oppia – mutta Blurin käsittely on ollut osittain laiskaa toimintaa pelitoimittajilta, ja samalla ymmärrän täysin, miksi. Sormea voi osoittaa myös Activisionin suuntaan.

Blur nojaa pitkälti moninpeliin, ja moninpelin testaaminen, ennen kuin peli on kaupoissa, on vaikeaa. Onhan nyt selvä, että Modern Warfaren ja Battlefieldin kaltaisten pelien moninpelitiloja pitäisi pelata kuukausitolkulla ennen kuin ne arvostelee, mutta se on mahdotonta.

Blurin tapauksessa peli oli jo päätynyt ennen julkaisuaan monien, kuten minun, käsiini, joten netissä pystyi pelaamaan edes noin tusinan pelaajan kanssa ja katsomaan, miten homma toimii. Blurin moninpeli alkaa ”toimia” vasta kun saavuttaa 10. kokemustason, jonka jälkeen pelin magia alkaa löytyä. Tällä hetkellä olen 49. tasolla.

Screen_000068 copy

Activision ei lähetä peleistään ns. arvostelukoodia, vaan yleensä kauppaversiot, mikä on ihan ok, sillä kauppaversioita on helpompi käsitellä ja pelata kuin testiversioita, koska ne toimivat normaaleissa konsoleissa. Kauppaversiot vain harvemmin saapuvat reilusti etukäteen, mutta esimerkiksi Sonyn ModNation Racers oli meillä kauppakoneessa toimivana versiona useita viikkoja ennen julkaisua. Jos Blurista olisi lähetetty arvostelukoodi, niin ei se paljoa olisi auttanut, sillä kenen kanssa sitä olisi verkossa pelannut? Näissä tapauksissa soittelen kollegoille ympäri maailman ja järjestän pelisession, jotta voimme testata nettipeliä, mutta sekin on aikamoista säätämistä, vaikkakin kuuluu tietenkin työhöni.

Ongelma on se, että arvostelut on julkaistava ajoissa, mielellään ennen pelin julkaisua tai sen kynnyksellä, koska ajankohtaisuus on se, mitä lukijat – ja mekin – haluamme. Tiedättekö, että aika moni levyarvostelu tehdään yhden kuuntelun perusteella, koska levy pitää käydä kuuntelemassa studiolla tai tuotantoyhtiön tiloissa piratismin pelossa?

Activisionin olisi pitänyt järjestää jonkinlainen moninpelitestisessio toimitiloissaan tai jotakin sellaista ja pakottaa toimittajat tajuamaan moninpelin hienous. Pohjoismaissa ongelmana oli se, että paikalliset tahot saivat pelin niin myöhään, ettei tällaisia sessioita ehditty järjestämään. Toinen ongelma oli se, että Activisonin sisälläkin Blurin laatu tajuttiin vasta loppusuoralla, miksi peliä ei erityisesti ole markkinoitu.

Get it?

Kovin monessa arvostelussa Bluria ei vain ole tajuttu.

Joissakin piireissä valitetaan Blurin valikoiden ankeudesta ja ”ravemusiikista”. Anna mun kaikki kestää. Valikot ovat tyylikkäät ja niiden toimivuus on mietitty hyvin – ne ovat selkeät ja äänimaailma, vaikka tämä onkin subjektiivinen asia, on fantastinen. Kuulin vuosia sitten, kuinka jotkut pelaajat luulivat Wip3outin upeita valikkoja keskeneräisiksi… kaikki eivät vain arvosta siistiä designia.

Screen_000045 copy

Blurin raskas ajotuntuma vaivasi minua aluksi. Etenkin sivuluisut, jotka ovat hyvin
erilaisia verrattuna muihin arcade-ajopeleihin, eivät tuntuneet kovin hyviltä, eivätkä ne loppujen lopuksi ole sellaisia kuin haluaisin niiden olevan.

Autovalikoima on jaettu neljään luokkaan: A, B, C ja D. Autoluokkien väliset erot ovat erityisen suuret, etenkin mitä tulee ohjaustuntumaan. Yksinpeli aloitetaan D-luokan autoilla, jotka ovat surkeita. Ne ovat hitaita ja kääntyvät surkeasti, joten lähes jokaisessa mutkassa tulee halattua seinää. Kun pääsee käsiksi A- ja B-luokan autoihin, ajotuntuma on paljon parempi ja sitä oppii kiitämään radoilla. Sivuluisut ovat silti hyvin vaikeita ja hidastavia, vaikka valitsisi ajokikseen Drift-autotyypin, enkä itse osaa aina vieläkään vetää tiukkoja mutkia ilman seinään kolaroimista.

Pienet yksityiskohdat ovat tärkeitä

Veteraanistudion kokemus on nähtävissä monessa asiassa. Esimerkiksi taustapeili, josta näkee todella hyvin takaa tulevat hyökkäykset, on äärimmäisen hyödyllinen eikä pelkkä koriste. Myös äänimaailma on tehty niin hyvin, että pelaajan on mahdollista tietää äänen perusteella, kuinka lähellä takana oleva Shunt-ohjus on, ja ajoittaa torjuntansa oikea-aikaisesti. ModNation Racerissa tämä ei toimi.

Blurin visuaalinen suunnittelukin on loistavaa. Ajoin kuunnellen musiikkia ja pistin pelin äänet pois päältä, jolloin tajusin pelin antavan niin hyvää visuaalista palautetta, että pystyin ilman ääniäkin tietämään, milloin olin joutumassa hyökkäyksen uhriksi ja jouduin puolustautumaan. Toki, äänten kanssa pelaaminen on paljon parempi vaihtoehto ja edesauttaa pelaamista, mutta selvästi sekä visuaalinen- ja äänipalaute ovat pitkälle mietittyjä asioita.

Sitä ovat myös aseet ja niiden luoma dynamiikkaa. Miinaa, Shunt-ohjusta ja Barge-”taklausta” voi käyttää myös puolustustarkoituksiin. Kun Shunt-ohjus kiitää kohti pelaajaa – ja kunhan pelaaja on samassa linjassa ohjuksen kanssa (muista taustapeili!) – ja laukaisee oikea-aikaisesti miinan tai Bargen, niin hyökkäys on mahdollista torjua. Totta kai pelissä on myös hetkiä, jolloin ohjain tekee mieli heittää seinään, kun joutuu koko ajan hyökkäysten uhriksi eikä pysty puolustautumaan.

Blurissa voi kuitenkin pärjätä hyvillä ajotaidoillakin. Jos pääsee kärkipaikalle, niin aseiden taitava hyödyntäminen ja hyvä ajosuoritus tekevät pelaajasta todella vaikean kiinniotettavan. Se ärsyttää, jos joutuu tappelemaan pakan keskellä, jolloin jää sen verran jälkeen, että Top 3 -sijoitus on unta vain.

Senkin olen huomannut, että Shunt-ohjuksia on turha ampua yksi kerralla, jos jahtaa kärjessä olevia kuskeja – yksittäinen ohjus on helppo torjua. Parempi tekniikka on kerätä kolme ohjusta ja ampua yksi juuri ennen kuin nappaa neljännen (power uppeja voi olla vain kolme kerralla), jolloin saa ammuttua sellaisen sarjan, ettei sitä enää pysty torjumaan, tai ainakin se on todella vaikeaa. Sitten vielä salamaa perään, niin kärkipelaaja on nalkissa.

Blur_Screen_batch03_069

Blurin haasteet ovat hyvin mietittyjä. Pelin autot ovat kuin Modern Warfaren aseet – tietyillä tykkää pelata, ja pelaa niin kauan, kunnes on suorittanut kaikki autokohtaiset haasteet ja vain nauttii ajamisesta. Fanien toivossa voi vaihtaa vähemmän kiinnostaviin autoihin kokeillakseen, millaista niillä on ajaa ja suorittaakseen niidenkin vaatimat haasteet.

Moninpelin playlistit on myös tuumittu hyvin. 2–10 pelaajan Skirmish-kisat toimivat mielestäni parhaiten, sillä ne edellyttävät hyvää ajotaitoa, mutta myös aseiden käyttöä. Tasapaino on kuitenkin sopiva. 4–20 pelaajan kisat ovat useimmiten täyttä kaaosta. Jälkimmäisissä on helpompi suorittaa asekohtaisia haasteita, kun taas pienemmän pelaajamäärän kisoissa keskittyy enemmän ajosuoritusta vaativiin haasteisiin.

Blur_Multiplayer_Lobby_2

Daily challenges

Päivittäiset, 24 tunnin välein nollautuvat haasteet, ovat neronleimaus. Nämä haasteet sisältävät esimerkiksi sellaisia suorituksia kuin ”tee 500 pistesuoritusta”, ”osallistu 20 kisaan”, ”voita 5 kisaa” tai ”jyrää 50 autoa”. Päivittäisen haastelistan suorittaminen tuo hyvin faneja plakkariin. Kun pelaajan moninpelikokemustaso on korkea, yli 40, niin seuraavalle tasolle tarvitsee jo yli 25 000–35 000 fania. Siinä vaiheessa pelaamista perushaasteet on jo suoritettu, joten faneja kertyy hitaasti, ja se taso 50 tuntuu olevan niin kaukana. Modern Warfarea pelaavat tietävät, kuinka hidasta eteneminen on tason 40 jälkeen. Blurin päivittäiset haasteet auttavat tässä suhteessa todella paljon, sillä sitä tietää, että joka päivä on mahdollisuus tienata helpohkosti yli 20 000 fania pelkillä päivittäishaasteiden suorittamisella.

Toinen neronleimaus on yksinpelin Friend Challenges. Kun on pelannut kisan läpi, voi suorituksen lähettää parilla napin painalluksella haasteena kavereille ja haasteen parametrejä voi myös muuttaa. Oletusarvoisesti haaste edellyttää kaverin alittavan pelaajan suorittaman kokonaisajan, mutta haasteissa voi myös vaatia tietyn auton käyttämistä ja fanimäärän keräämistä. Kisaan nyt parin kaverin kanssa haasteista. Yksinpeli-valikosta näkee Friend Challenges -ikonissa huutomerkin, jos on saanut uusia haasteita tai jos kaverit ovat ylittäneet tai mokanneet lähettämäni haasteen.

Yksi typerä Bluriin kohdistunut kritiikki on se, ettei autoja voi kustomoida. Tämä on kuin pakollista virheiden etsimistä. Pelissä ei ole kyse siitä, että siinä voi tehdä erinäköisiä autoja – niiden väriä voi vaihtaa ja tarjolla on kolme erilaista maalityyppiä, jotka riittävät enemmän kuin hyvin. Peli ei todellakaan tarvitse mitään kustomointia tarrojen tai takasiipien muodossa, sillä ne eivät toisi peliin mitään lisää.

Blur_Hackney_Screen_0925239_01_0022_20100405-eh661 5239_01_0010_20100405-eh6615239_01_0009_20100405-eh661

Lisää luettavaa