Toimituksen blogi: DigiExpo 2010

Toimituksen jäsenet kertovat mietteensä DigiExpo-messuista. Luvassa hauskoja tarinoita messuilta!

14.9.2011 23:29

DigiExpo 2010 -messut pidettiin viime viikonloppuna. Tämän kertaisessa blogissa palaamme lähes koko toimituksen voimin viime viikonlopun tapahtumiin.

Toimitus

Janne Pyykkönen:

Expo-kokemus oli taas kaksiteräinen. Useamman päivän seisaallaan kailottamisen jälkeen ääntä ei lähde ja ristiselkä on täysin jumissa. Toisaalta henkiset akut pääsevät latautumaan. Kun lukijoita näkee oikeasti silmästä silmään, on helppo motivoitua tekemään seuraavan vuoden lehtiä.

Kiitän osasto-avustajiemme lisäksi erityisesti muutamaa varttuneempaa pelaajaa, jotka ehtivät juttelemaan kanssani hc-roolipeleistä ja muista elämän hienoista nautinnoista. Nimiä ei tarvinne mainita, vaan tiedätte kyllä ketä olette. On mukavaa saada todisteita siitä, että pelaajan lukijoiden joukossa on myös oman ikäpolveni edustajia, ja on eri asia lukea tutkimuksista, joiden mukaan pelaajien keski-isä on nousussa, kuin jutella muiden pelaavienn isukkien kanssa. Kyllä, äänentoistolaitteiden johtojen piilotus ja pelilaitteiden ja -hyllyjen ”childproofing” ovat asioita, joita yhä useampi saa miettiä tulevaisuudessa. Varautukaa, varautukaa.

Messukävijänä olen kyllä surkea: mitään ei ehtinyt pelata, eikä käteen jäänyt swäginä kuin yksi avaimenperä. Muutama Facebook-kutsu tuli jälkikäteen, mutta sanottakoon nyt tässä, että rajoitan sosiaaliverkostojen ihmislistani lähinnä ”oikeisiin” kavereihin ja parin työkontaktiin, joten älkää loukkaantuko hylkäyksistä. Viestiä saa kyllä perille taatusti esimerkiksi Pelaajan FB-tilin kautta.

Entä parhaiten mielenjäänyt kommentti lukijalta? ”Sä oot pienempi kuin mä luulin”. Näin ne illuusiot särkyvät.

Miika Huttunen:

Omalta osaltani messut eivät alkaneet vahvasti. Olin torstaina Lontoossa EA:n Fall showcase -tapahtumassa ja paluuni sieltä viivästyi päivällä, koska Lontoon liikenne oli sekaisin jonkun onnettomuuden vuoksi ja myöhästyin siksi paluulennolta. Lentokenttähotellissa vietetty yö ei helpottanut fiiliksiä, kun piti äkkiä käydä kotona suihkussa ja vaihtamassa vaatteet ja syöksyä messuille.

Koska missasin torstain ammattilaispäivät jäivät messut minulta pitkälti näkemättä, sillä viikonloppuna aika kului lähinnä joko lavalla tai omalla ständillamme. Lauantain väenpaljous järkytti, Pyykkösen ilmiliekeissä oleminen ihmetytti ja sunnuntai väsytti. Suuret kiitokset myös ständillämme olleille lukija-avustajille ja pahoittelut kaikille omasta mielestäni melko huonosta live-castista. Edes Rautalahti ei sitä kyennyt pelastamaan. Henkiset eväät vain olivat tuossa vaiheessa itseltäni täysin syöty…

Janne Kaitila:

DigiExpoilla toimii aina sama kaava: perjantaina on piristävää olla vuoden jälkeen taas messuilla, lauantaina on hirveästi väkeä, mutta onpahan sentään vipinää ja sunnuntaina kaikki on ihan lopussa. Myyntitavaraa ja tilaus/kisalappuja oli sentään tarpeeksi ennätysmessuillekin, tällaisia asioita pitää organiseeratessa pohtia.

Lukijoiden tapaaminen on aina kivaa ja monet tarinat tulikin turinoitua Pelaajan ständillä. On aina kivaa tulla tunnistetuksi, ja eihän sitä voi sanoa ei, kun lukija tulee taakse ja huutaa ”Hei Kaitila, heitä vähän tarroi!”. Mutta älkää ottako henkilökohtaisesti jos poistuin paikalta kesken keskustelun, joskus vaan on kiire!

Eemeli Rekunen:

Omalle kohdalle jäi mieleen selvästi parhaiten lauantai. Sen enempää väkeä en ole koskaan nähnyt DigiExpoilla. Myöhemmin päivä vahvistuikin ennätyspäiväksi, joten eipä ihme. Messukeskus oli totaalisen tukossa. Omalla kohdalla päivä oli erityisen vaikea, sillä aamulla oli painitreenit, joita en millään voinut jättää väliin. Minun piti olla Pelilavalla kello 14:00, joten sain ajella tuhatta ja sataa lievää ylinopeutta ehtiäkseni paikalle. Ovella oli miljoonien kilometrien jono ja ehtiminen paikan päälle alkoi näyttää epätodennäköiseltä, olihan minulla ”vain” tunti aikaa. Noh, vähän joutui olemaan töykeä väkijoukossa, mutta ehdinpäs!

Expoilla oli taas mukava nähdä tuttuja. Monet lukijat kävivätkin morjestamassa ja heittämässä läpänderiä, mikä on aina hyvä asia. Vaikka sunnuntain päätteeksi aina väsyttääkin (erityisesti, jos messupäivien jälkeen/ennen vielä treenaa), on fiilis siellä kuitenkin hyvä. Ok, vielä yksi tarina pakko kertoa…

Yritettiin ottaa messuilla vähän videota, mutta kameran akku oli lopussa. Heitin HD-pokkarin PS3:n usb-porttiin latautumaan ja pyysin yhtä avustajistamme pitämään sitä silmällä ettei se katoa messuvieraiden taskuun. Jonkun ajan päästä käväisin vaivihkaa pöllimässä itse kameran usb-portista kun avustajamme katsoi muualle ja menin muina miehinä kyselemään: ’hei, oletkos katsellut kameran perään?’ Kun avustaja tajusi kameran hävinneen… Noh, paljastin toki samoin tein ottaneeni itse sen. Sori järkytyksestä, en vain voinut vastustaa kiusausta kujeilla. Heh heh!

Muokkaus: Thomas joined!

Thomas Puha:

Minun piti alunperin jättää Digiexpo väliin tänä vuonna, mutta siellä sitä taas oltiin. Neljä päivää meni todella nopeasti.

Digiexpoilla ja messuilla on aina hintansa. Tapahtuma vie jo itsessään neljä päivää, mutta valmistelut samalla viikolla vievät osalta porukkaa kuten Kaitilalta reilusti aikaa. Varjopuoli on myös se, että messuilla tulee yleensä kipeäksi, koska näkee niin paljon porukkaa ja halleissa vetää ja sitä tulee elettyä niin epäsäännöllistä elämää parin päivän ajan. Itse olen edelleen flunssassa ja niin on osa muusta toimituksesta. Toisin sanoen, messuilla on muukin hinta kuin vain euromäärä, sitä ei moni varmasti tule ajatelleeksi. Lehden tuotanto on yskinyt tällä viikolla.

Se mistä eritoten pidin on se, että pystyimme järjestämään todella pienet VIP Pelaaja-bileet lauantaina Helsingin keskustassa. Bileissä oli tietenkin hyvää ruokaa ja tyyliä. Kun perustimme H-Townin kahdeksan vuotta sitten niin ensimmäisissä Pelaajan bileissä budjetti oli 500 euroa ja se tuli käytännössä omasta taskusta ja vanhempani taisivat tehdä tapahtumaan ruokaa ja saimme jotenkin hustlattua bilepaikan vuokran ilmaiseksi. Minusta on kiva pystyä tarjoamaan ihmisille tälläista ja se oli yksi haaveistani kun oman yrityksen perustimme. Ei tässä isoille rahoille pääse, eikä se olekkaan elämässä kaikista tärkeintä, mutta on kiva pystyä tarjoamaan. Niinpä tälläiset Digiexpo-jatkot olivat yksi asia mitä olin pitkään halunnut ja nyt pystyimme tekemään homman tyylillä ja kaikilla oli hauskaa. BioWaren kaverit olivat myös bileissä ja oli todella hauska nähdä heidät hengailemassa kanssamme.

Nuoremmat toimittajamme lähtivat tietenkin taas jo ennen puoltayötä, mikä harmittaa kun haluaisin, että nauttisivat illasta eivätkä ehkä tajua sen henkilökohtaista merkitystä minulle että pystymme järjestämään jotain tälläista. Toisaalta olin itse joskus samanlainen ja oli tietenkin tärkeämpää, että porukka oli Pelaajan ständillä elossa ja hyväkuntoisena. Itse selvisin hädin tuskin sunnuntaista…

Messut menivät kuitenkin varsin hyvin ja oikeastaan vain tulin paikalle ja kaikki oli jo ständillä valmiina. Vielä vuosia sitten piti raahata itse kaikki omat koneet jne. Onneksi tästä on päästy eteenpäin. Kiitos eritoten vapaaehtoisille avustajillemme, joiden apu oli todella tärkeätä.

Itse ilahduin eniten siitä kuinka liekeissä Pyykkönen oli. Hän ei ole, shall we say, people person, mutta Jannelle jäi todella hyvät fiilikset Digiexpoista, sillä hän pääsi puhumaan monien lukijoiden ja etenkin vanhempien lukijoiden kanssa ja puhumaan kaikenlaisesta. Sellainen on omiaan inspiroimaan työntekemistä ja nostamaan fiilistä, joten se oli hienoa. Minusta on outoa etteivät jotkut uskalla lähestyä minua ja puhua, toisaalta olen itse ujo, vaikka sitä ei lavalla ehkä näe, mutta kun porukka tulee puhumaan minulle näissä tilaisuuksissa, tuntuu siltä, että minun pitää …vastata jotakin kuvaa, enkä aina tiedä täytänkö sitä.

Olin myös hyvin tyytyväinen kun näin Kaitilan ja Eemelin lavalla kuin olisivat olleet vanhoja tekijöitä ja selvästi nauttimassa lavalla olemisesta ja ohjelman vetämisestä. Se tuntui minustakin hyvältä, koska he vetivät hommat paljon paremmin kuin minä. Ville suoritti myös hyvin F1-esittelyssä co-pilottina.

Pelaajacast ei livenä toiminut, se on pakkoa sanoa. Olin miettinyt puheaiheita, mutta emme vain päässet vauhtiin emmekä voineet puhua useasta pelistä, joita olimme jo pelanneet kuten XXXXXXXXXXXX ja Assassins Creed: Brotherhood. Niistä olisi ollut mielenkiintoisempaa puhua kuin mistä päädyimme puhumaan. Se, että Pelaajacast on messujen viimeisenä päivänä ei myöskään auttanut.

Lisää luettavaa