Vieläkö muistatte Pelaajan toimituksen blogin huippuvuodet? Tämän kesän projekti Pelaajalehti.comissa on elvyttää vanha perinne koko köörin voimin: luvassa on enemmän tai vähemmän laadukasta tekstiä kultakin jäseneltä vuoroviikoin mitä moninaisemmista aiheista.
Viime blogimerkinnässäni lupasin pitää uskollisesti päiväkirjaa toimituksen arjesta viikon ajan. Täältä pesee, ja pitkän kaavan mukaan! Luvassa on toki sensuroitu versio tapahtumista, sillä en tietenkään tahdo pilata loppuvuoden yllätyksiä jo etukäteen – tai vaikka tahtoisinkin, taitaisi tämä blogi jäädä viimeisekseni kohupaljastusten jälkeen.
Maanantai 20.7.
10:00
Maanantai, pahin viholliseni. Viikonloppuna humoristisemmat kevennysjutut ovat sallittuja, mutta maanantai-aamuisin uutiskiulu kumisee tyhjyyttään, eivätkä edes maailman hauskimmat Grand Theft Auto -videot voi pelastaa tilannetta.
Pelaajankin sivuilta tuttu Paavo ”Paavi” Niskala on tullut toimitukseen tapaamaan Arvekaria, mutta miestä ei kuulu. Paavi istuu Arvekarin paikalla kuolemanhiljaisena hörppimässä kahvia.
11:00
Paavi on istunut paikallaan jo tunnin.
Toimituksen jäsenet valuvat paikalle hitaasti yksi kerrallaan, ja Arvekarikin ennättää lopulta töihin päästämään paran ahdingostaan. Palaverihuoneen suljetun oven takana tapahtuu jännittäviä.
13:00
Arvekarilla on 500 sähköpostia viikonlopun jäljiltä. Onnea urakkaan.
Kymmeneltä töihin tulleena mahani alkaa aina kurnia häiritsevän äänekkäästi viimeistään puolenpäivän aikaan. Ratkaisun ongelmaan tuo tänäänkin Huttusen pöytälaatikosto, tuo välipalakeksien luvattu maa, pikkunaposteltavan runsaudensarvi. Mutustan saalistani kiitollisena.
15:00
Pyykkönen valmistautuu Rautalahden odotettuun Pelaajacast-esiintymiseen kaivelemalla arkistoja kuumeisesti. Miksei tähän ole jotain jakso-opasta, mies tuskailee. Pidätän hengitystäni hetken ja odotan muiden katseiden kääntyvän merkitsevästi puoleeni, mutta pääsen pälkähästä.
Olen tällä viikolla yllättävän kiireinen – kuuden sivun yhteistyöjuttu Shenmuen historiasta ja tulevaisuudesta on työllistänyt minua jo päiviä. Artikkelin työstäminen jonkun muun rinnalla astumatta kenenkään varpaille on haastavaa, mutta rehellisesti tekisin lähes mitä tahansa tämän pelisarjan eteen.
Tiistai 21.7.
10:00
Tahmeaa uutispäivää piristävät nimipäiväni, joista muistan mainita kovaan ääneen. Kaitila kärrää toimituksen ovesta puolisarkastiseksi nimipäivätoivotukseksi käsittämättömät määrät energiajuomia. Kyllä kelpaa!
12:00
Koska kiireinen Arvekari nauttii pomottamisestani täysin rinnoin, käännän hänen puolestaan tällä hetkellä reilusti yli puolituntista Star Ocean 5 -messuhaastattelua. Tulkin erikoinen puhetyyli yhdistettynä vahvaan aksenttiin ja ilmastoinnin infernaaliseen huminaan tekee touhusta tavanomaista mielenkiintoisempaa.
Huttusen läppäri uhkaa polttaa koko toimituksen, mutta helvetin liekitkään tuskin tekisivät olostamme yhtään tukalampaa. Kolmesta tuulettimesta ja läpivedosta huolimatta toimitushuoneessa voisi istua mitä mukavimmin vaikkapa bikinit päällä, ja helleseinä iskee keittiöreissulta palatessa kasvoille tuhannen auringon voimalla. Täällähän se Suomen kesä on!
14:00
Voi ei. Se tuli taas puheeksi, se pahin – Jurassic World. Indominus rex on repinyt toimituksen kahden leirin väliin railon, jota tuskin koskaan saadaan kurottua umpeen. Olemme ottaneet asiasta yhteen jo viikkoja, eikä loppua näy. Jurassic World oli hyvä elokuva, sanokaa mitä sanotte.
17:00
Tiesinhän joutuvani vielä sukeltamaan itsekin Pelaajacastin pölyiseen historiaan. Pikaisen tiedustelureissuni perusteella Rautalahden viimeisimmästä vierailusta on jo kaksi kokonaista vuotta, mutta Arvekari ei suostu uskomaan minua.
Myllättyään aikansa arkistoissa mies joutuu myöntämään tappionsa, ja itse myhäilen voitokkaana.
Keskiviikko 22.7.
10:00
Tänään se on, podcastpäivä! Itse en uskalla edes yrittää nauhoituksiin – minusta ei ole vastukseksi Pyykkösen ja Rautalahden kaltaiselle titaanikaksikolle.
Uutisten puute on saavuttanut äärimmäisen huippunsa. Kuvaannolliset tappurapallot kierivät toimituksen halki ja aavikkotuuli ujeltaa korvieni välissä. Huokaus.
11:00
Fanityttönä hermoilen Rautalahden tapaamista. Huttunen keksii ovelana kettuna verukkeen, jolla tuupata minut vierailun ajaksi ulos toimistolta. Tieni vie iltapäivällä Helsingissä järjestettäviin tanssipelaamisen EM-kisoihin, joissa olin kaavaillut vierailevani viikonlopun aikana joka tapauksessa.
Arvekari leikkii onnetarta ja jakelee elokuvalippuja kisavoittajillemme. En koskaan reilun kymmenvuotisen lukijanurani aikana voittanut Pelaajan kilpailuista yhtään mitään, mutta omalla tavallaan työsuhdetta seuraava kisakielto kismittää salaa. Ei lottoakaan pelaamatta voita.
14:00
EM-kisapaikalle luovittuani tartun tuumasta toimeen. Haastateltavani ovat hikisiä ja hengästyneitä ja tapahtuma järjestetään pienissä puitteissa, mutta ilmassa on silti sitä kuuluisaa urheilujuhlan tuntua.
Rennot, keskustelunomaiset haastattelut ovat aina olleet lempipuuhaani. Pelaajien pelaajille järjestämästä tapahtumasta pääsee sataprosenttisella varmuudella keskustelemaan innokkaiden ja intohimoisten henkilöiden kanssa, mikä lienee monella tapaa ihanteellista.
Torstai 23.7.
10:00
Näyttöpäätteen äärelle päästyäni joudun hieromaan silmiäni. Aamuksi riittää kerrankin uutisia, enkä ensi kertaa tällä viikolla päädy tuijottamaan kelloa tuskanhiki otsalla.
Star Ocean -artikkeli saa minut tuntemaan itseni jälleen amatööriksi. Nostan Pyykköselle hattua – kääntäminen on äärimmäinen taitolaji, ja jo kertaalleen japanista englanniksi väännettyä tekstiä on harvinaisen hankalaa saada kuulostamaan luonnolliselta hävittämättä tärkeitä sanankäänteitä. Tekemällä onneksi oppii.
11:00
Arvekari on stressannut koko viikon huippusalaisesta suurprojektistaan, ja hermoilun merkit alkavat näkyä: mies kittaa kolaa kuin viimeistä päivää.
Itse muistan pyytäneeni Lassea nappaamaan minusta tätä blogia varten uuden kuvan, mutta näytän tänään rekan alle jääneeltä. Ehkä Lasse ei muista asiaa, jos pysyn aivan hiljaa ja välttelen taittajien huonetta loppupäivän. Minna on kehottanut minua jo aiemmin ostamaan toimistolle varameikit vastaavia tilanteita varten, mutta tähän asti olen turvautunut hiippailutaktiikoihin onnistuneesti.
13:00
Huttunen soittaa meille pätkiä eilen nauhoitetusta Pelaajacastista. Voin käsi sydämellä luvata ensi viikolla ilmestyvän jakson olevan täyttä kultaa pelkästään parin kuulemani minuutin perusteella, joten nupit kannattaa vääntää julkaisupäivänä kaakkoon vaikka castia ei normaalisti kuuntelisikaan.
16:00
Tanssikisamuistiinpanot muuntuvat puhtaaseen muotoon hitaasti, mutta varmasti. Olen ylpeä viime vuosien aikana kehittelemästäni toimittajakäsialasta, jonka avulla haastattelut onnistuvat loistavasti myös ilman nauhuria, mutta kryptisten harakanvarpaiden tihrustaminen jälkeenpäin on aina oma lukunsa.
Perjantai 24.7.
11:00
Yleinen turhautumisen ilmapiiri on laskeutunut toimitukseen. Huttunen on pohtinut muutaman lauseen pituista biotekstiään jo tunteja, ja pelkkä otsa kurtussa ruutuaan tuijottavan päätoimittajan suuntaan katsominen ahdistaa.
Pyykkönen puolestaan huokailee ensi numerossa ilmestyvän kolumninsa parissa. Ongelmana ei kuitenkaan ole ideoiden puute, vaan niiden paljous – sanavalmius ei ole aina helppoa.
13:00
PlayStationin kotimainen äänitorvi, kaikkien Pelaajan lukijoiden rakastama Valtteri Hyttinen, pelmahtaa paikalle. Hei, vieraita jotka minäkin tunnen!
Kerron teille nyt tarkoin varjelemani salaisuuden. Toisella tapaamiskerrallamme Hyttinen sai äkillisen naurunpyrskähdyksen ansiosta juomani pitkin rinnuksiaan. Ja ruokaansa. Vajosin nolona pöydän alle, vaikka lounasseurue otti mokan huumorilla. En ole vieläkään aivan selvinnyt häpeästä.
15:00
Ympyrä on sulkeutunut: paraikaa kirjoitan juuri tätä lausetta blogilaatikkoon.
Lehden arki ei tyypillisenä viikkona ole ehkä kaikkein hehkeintä, mutta peruspäivätkin pitävät sisällään mukavasti vaihtelua ja huvittavia tilanteita. Toki mistä tahansa duuniporukasta voinee kertoa loputtomasti hauskoja anekdootteja, joten siinäkään mielessä Pelaaja tuskin eroaa muista – työpaikkahan tämä muiden joukossa vain on.
Johanna Puustinen