Pelaajan viimeisin livelähetys on katsottavissa myös tallenteena!
Tällä kertaa Pelaaja pelaa LIVE! -sarjassa pelattavaksi päätyi uunituore Bayonetta-seikkailu, Bayonetta Origins: Cereza and the Lost Demon.
Kaunista grafiikkaa ja lumoavaa musiikkia sisältävää peliä pääset ihastelemaan alta.
Lähetyksemme kärsi alkuun valitettavasti kevyistä teknisistä ongelmista, mutta pelaamisen makuun päästään tässä kohtaa.
Kommentit
Ensi kerralla sitten japanilaisella ääniraidalla, kiitos. En tiedä, miellyttääkö tuo brittipuhe monenkaan korvaa.
Kannattaa kuitenkin muistaa että monelle tärkeämpää on se, että ymmärtääkö kieltä. Minä en ainakaan jaksaisi keskittyä sekä kuvaan että tekstitysten lukemiseen jos ei ole pakko.
Miellyttävyyskin on toisaalta sellainen seikka että en äkkiä edes keksi milloin joku ääninäyttely (tai ääniraita ylipäänsä) olisi ollut epämiellyttävä. Huonoa ääninäyttelyä tietysti on tullut vastaan mutta monesti omaan korvaani japanilainen ääninäyttely on turhan draamaattista ja ylivedetyn kuuloista.
Tosin en kyllä kauheasti vertaile pelien eri kieliä. Vertailetkos itse vai otatko oletuksena että japani on aina parempi? En kettuile tässä vaan ihan uteliaisuuttani kysyn.
On sinulla varmaan ihan pointti siinä miten japanissa on omat hyvät puolensa, vivahteensa sun muut mutta ei kannata liikaa yleistää tai unohtaa että yleensä valitaan se kieli, jota parhaiten itse osaa.
Joihinkin japanin kieli sopii ja toisiin ei. Esm Resident evil 4 peliin ei sovi yhtään että länsimaallaiset hahmot euroopassa puhuu japania. Käsittääkseni bayonettakaan ei ole japanilainen.
Siltähän se varmasti kuulostaa, jos japanin arkikulttuurikaan ei ole tuttu. Se nimittäin koostuu myyjistä, kokeista, bussikuskeista ja vaikka minkälaisista muista rooleista, jotka kaikki käyttävät ääntä hieman eri tavalla - usein sellaisella, joka täkäläisestä tuntuu "ylivedetyltä". Esimerkiksi tämä video osoittaa hauskasti, kuinka yksinkertainen "tervetuloa"-fraasi kuulostaa erilaiselta eri rooleissa toimivien ihmisten sanomana (vaikka videon tekijä on tavallaan koomikko, tässä ei ole rehellisesti sanottuna edes juuri liioittelua). Suomessahan ei pysty aina pelkän äänen (tai edes sanaston) perusteella sanomaan, onko kyseessä huru-ukko vai presidentti. Englannissa ei ehkä aivan niin tasapaksua, mutta ei mielestäni kuitenkaan lähelläkään japanin kirjavaa roolikieltä.
Tätä taustaa vasten on luonnollista, että pelihahmot ovat osa tätä monenlaisen äänenkäytön kirjoa. Näin ollen japanilainen ääninäyttely tuntuu japanilaisista - ja Japanin kulttuuriin tottuneista - hyvin normaalilta, juuri sellaiselta kuin olettaisi ja toivoisi. Tällaiseen ääninäyttelyyn tottuneena englannin puhunta tuntuu jokseenkin lattealta. Puhumattakaan itse kielen sisältöön ja sen nyansseihin liittyvistä eroista. Täytyy muistaa, että käännöstieteen yksi perustotuuksista on, että käännös ei ikinä tavoita kaikkia niitä ulottuvuuksia, joita alkuperäistekstillä on.
En välttämättä saman pelin sisällä, mutta silloin tällöin tulee katsottua pelien trailereita eri yhteyksissä sekä englanniksi että japaniksi, jolloin ääninäyttelystä saa hyvän yleiskuvan molemmilla kielillä.
Oletko varma, että yleensä? Vai onko kyseessä enemmän henkilökohtainen preferenssi? Itse olen ollut siinä käsityksessä, että yhä enemmän lokalisoituihinkin japanilaisiin peleihin toivotaan vähintään japanilaisten äänten valintamahdollisuutta, koska niin monet ovat tykästyneet juuri tähän kielestä välittyvään "ylivedettyyn" ja intohimoiseen tunnelmaan, jonka valitsemalla peli tuntuu lähes eri peliltä englanninkieliseen verrattuna, vaikka kieltä ei edes itse osaisi.
No juu, varmasti se pitkälti on tottumiskysymys kuten sanot ja niin itsekin ajattelin jo alunperinkin. Minulle se tuntuu silti liioitellulta ja syynhän sinä jo itse sanoit: en ole siihen tottunut. Enkä koe sinänsä tarvetta tottuakaan tai opetella japania vaikka se varmasti mielenkiintoinen kieli ja kulttuuri onkin. Sen tähden minulle yhä se sopivin valinta on se, mitä ymmärrän. Tosin suomea en mielelläni valitse jos se ei ole alkuperäiskieli, juurikin siitä syystä että käännöksissä aina katoaa jotain ja asiat muuttuu kun niitä ei voi suoraan edes kääntää. Ja se siis näkyy tietysti jo pelkästään englannin ja suomen välillä.
Ihan puhdas looginen arvaus/mutuilu. Ymmärrän kyllä myös sen että haluaa alkuperäisen kielen, mikä on minullekin arvokas asia, mutta arvokkaampaa on silti se, että pysyn kärryillä sanomisista ilman että tarvitsee lukea tekstiä. Koen että jos valitsen kielen, jota en ymmärrä yhtään, enemmänkin hukkaan jotain kuin saisin enemmän/parempaa. Eri asia täysin jos ymmärtäisin kieltä.
Olen huomannut saman ja ymmärrän sen mutta veikkaisin silti että on myös runsaasti porukkaa, joille merkitsee se ymmärtäminen yhtä paljon tai enemmän.
Loppuun vielä se huomio, että ymmärrän täysin miksi sinä koet japanin kulttuuriin ja kieleen perehtyneenä kuten koet, mutta kannattaa muistaa että sitten on minunlaisia ihmisiä, jotka ei tajua muuta kuin "ylinäyttelyn" eikä mitään mitä puhutaan, jolloin tosiaan täytyisi vain lukea tekstejä ja ei pystyisi kunnolla keskittymään muuhun. Tuntuisi vähän että jotain menee pakostakin hukkaan.
Ja japanin kieltä opettelemaan olen liian laiska. En jaksa opetella yhtään kieltä enää tällä iällä. Ei sillä että niitä montaa edes osaisin mutta perhe-elämä ja muu arki jo vie sen verran aikaa että ei riitä mielenkiintoisille tai sivistävillekään asioille ylimääräistä.
Nillitys brittienglannista on etenkin Bayonettan kohdalla vähän kummallista, koska kyseessä on nimenomaan pelisarjan alkuperäinen ja tekijöiden "tarkoittama" puhekieli.