
Pelaaja julkaisee pelaajalehti.comin lukijoille aikaisen "joululahjan" Assassins Creed -pelin arvostelun muodossa.
Lataa tästä pelin julkaisutraileri (17mt, WMV).
Assassin’s Creed
Uuden sukupolven murhahippa
”Parhaimmillaan oiva esimerkki siitä, mihin uuden sukupolven tekniikalla pystytään.”
Riennän rinnettä alas ja hyppään satulaan. Päämääränäni on Jerusalem ja kohteenani sitä terrorisoiva ökyrikas pohatta. Kilometrien pituinen laukka päättyy vihdoinkin kumpareelle, josta lähtee mutkitteleva tie kohti laaksossa komeilevaa suurkaupunkia.
Lähestyessäni kaupunkia vastaan tulee loputon määrä pyhiinvaeltajien näköistä porukkaa ja katukauppiaita. Saavun muureilla ympäröidyn kaupungin portille, jota vartioidaan tarkasti. Soluttaudun kaupunkiin matkalla olevaan munkkijoukkoon aloittaakseni vaarallisen tehtäväni.
Jerusalemin vilkkailla kaduilla on helppo liikkua herättämättä vartijoiden huomiota, joten ehdin tehdä taustatyöni huolellisesti. Kerään tietoa näpistelemällä ihmisiltä ja kiristämällä tietoa rikollisilta pimeillä kujilla vartijoiden ulottumattomissa. Saatuani kohteeni olinpaikan ja suunnitelmat selville, suuntaan nopeasti paikalle, suoritan tarvittavan ja pakenen mahdollisimman vähin äänin. Tämä on salamurhaajan arkipäivää.
Häikäisevän kaunista
Assassin’s Creed on Prince of Persia- ja Splinter Cell -pelit kehittäneen Ubisoft Montrealin käsialaa. Ranskalaisyhtiö on pysynyt todella hiljaa huippuodotetusta uutukaisesta, jonka on tiedetty sijoittuvan kolmannen ristiretken aikoihin vuoteen 1191.
Pelissä astutaan Altair-nimisen kokeneen salamurhaajan saappaisiin. Epäonnistuneen keikan takia salamurhaajakillan kärkikaartista pohjalle pudonnut Altair on ryhmittymää johtavan Al Mualimin käskytettävänä. Pelaajan tehtävänä on murhata yhdeksän kuningaskuntaa terrorisoivaa rikollista ja hankkia samalla takaisin Altairin menettämät kyvyt ja aseet. Pian salamurhaaja huomaa olevansa keskellä odotettua suurempaa salaliittoa.
Pelin tapahtumat eivät ole aivan näin yksiselitteisiä, sillä tarina käsittelee huomattavasti laajempia asioita kuin mitä ennakkotiedoissa on annettu ymmärtää, mutta en voi kertoa tästä enempää pilaamatta pelin alkuasetelmia.
Ensimmäiseksi todelliseksi uuden sukupolven peliksikin spekuloitu Assassin’s Creed tekee hyvän ensivaikutelman uskomattoman hienon ulkoasunsa ansiosta. Ympäristöt ovat komeita ja kaupungeissa parveilevat ihmiset käyttäytyvät aidosti. Toiminnan ohessa väkijoukoista löytyviin klooneihin ei juuri kiinnitä huomiota.
Pelin äänimaailma ei valitettavasti säväytä läheskään samalla tavalla kuin sen graafinen puoli. Välillä tärkeät repliikit jäävät taustamelun alle, mikä ärsyttää varsinkin, kun dialogeille ei ole valittavissa tekstityksiä. Kadulla kävellessään satunnaisia repliikkejä sinkoilee jatkuvalla syötöllä erilaisin voimakkuuksin. Tuntuu, että äänimaailma ei ole lainkaan tasapainossa.
Yksi pelin suurimmista vahvuuksista on laaja pelimaailma. Salamurhaajien pienen kotikylän Masyafin lisäksi kuningaskunnasta löytyy kolme suurempaa kaupunkia: itämaista kulttuuria ja tunnelmaa huokuva Damaskos, Välimeren alueen sivistynyt Jerusalem sekä Keski-Euroopan tyyliä edustava Acre (eli nykyisen Israelin alueella sijaitseva Akko).
Kolme suurkaupunkia ovat väkiluvultaankin omaa luokkaansa. Kun Masyafissa elää vajaat 2 000 asukasta, Jerusalemin ahtailla kaduilla tallustelee päivittäin yli 25 000 ihmistä. Acressa kansalaisia on puolestaan jopa 50 000!
Kuningaskunnassa on suurien kaupunkien lisäksi runsaasti tutkittavaa lääniä. Esimerkiksi Masyafista Acreen ratsastaminen kestää liki kymmenen minuuttia, joten välimatkaa on useita kilometrejä. Matkan varrella pelaaja ohittaa hylättyjä pikkukyliä ja sotilaiden asuttamia tarkastusasemia. Vastaavankokoiset pelimaailmat ovat harvassa varsinkin konsolipeleissä.
Akrobatiaa
Vikkelän Altairin liikkeet on animoitu loistavasti: salamurhaaja muistuttaa parhaimmillaan edistynyttä parkourin harrastajaa puikkelehtiessaan kaupunkien kaduilla ja katoilla. Pelaaja pystyy hyödyntämään kaikkia mahdollisia kappaleita ja esineitä, joita pitkin voi kiivetä tai joista saa otteen. Tämä tekee intensiivisistä takaa-ajoista pelin parasta antia.
Herätettyään vartijoiden huomion Altairin on karistettava heidät kannoiltaan ja piilouduttava.
Tämä onnistuu esimerkiksi soluttautumalla ihmisjoukkoon tai hyppäämällä heinäkasaan. Vartijoilla ei saa kuitenkaan tässä vaiheessa olla enää näköyhteyttä pakolaiseen, minkä takia takaa-ajoista voi muodostua useiden minuuttien mittaisia.
Itse pakenin vartijoita kerran Jerusalemissa lähes 15 minuuttia pakokauhun vallassa löytämättä sopivaa piilopaikkaa. Joka kerta, kun piilo tuntui löytyneen, uusi jahtiryhmä onnistui yllättämään. Takaa-ajot ovat juuri niitä hetkiä, joista Assassin’s Creedissä nauttii – onnistuneiden salamurhien lisäksi tietysti.
Aseistettuja vihollisia ei ole tietenkään pakko pakoilla koko ajan. Pelaaja voi myös vetää miekan tupesta ja asettua vastarintaan. Taistelukontrollit ovat yksinkertaisia ja Altairin lopetusliikkeet todella näyttäviä. Tehokkain tapa selviytyä sotilasjoukosta on keskittyä vihollisten iskujen torjumiseen ja nopeisiin vastahyökkäyksiin.
Lähitaisteluaseiden lisäksi Altairilla on käytössään puukkoja, joilla hän voi surmata kohteitaan kauempaa ja huomaamattomammin. Ruudun vasemmassa yläkulmassa oleva mittari näyttää, milloin Altair on huomaamaton ja voi suorittaa kirjaimellisesti salamurhan. Taisteluihin voi osallistua myös hevosen selästä.
Jotain puuttuu
Pelaajalle annetut tehtävät ovat vain yksinkertaisia tapporeissuja, eikä kaavaa varioida missään vaiheessa. Tämä tekee salamurhien suorittamisesta lopulta pakkopullaa. Varsinaisten tehtävien lisäksi pelaaja voi pelastaa sotilaiden ahdistelemia kaupunkilaisia, jotka auttavat myöhemmin tiukoissa paikoissa. Ympäristöä voi tutkia puolestaan käymällä korkeissa tarkkailupisteissä. Ainoa ylimääräinen harrastus, joka pelaajalle tarjotaan, on ympäri kuningaskuntaa piilotettujen satojen lippujen kerääminen.
Kyseessä ei ole vaikeustasonkaan puolesta kovinkaan suuri elämys. Taisteleminen on pääasiassa helppoa, eikä kohteiden eliminoiminen tuota suuria vaikeuksia missään vaiheessa. Ainoastaan muutamissa tehtävissä Altairin on suoritettava varsinaisia salamurhia eli tapettava kohteet huomaamattomasti. Muuten kaduilla saa juoksennella vapaasti, kunhan piilopaikka löytyy jossain vaiheessa.
Vaikka pelissä ei ole kovinkaan paljon tekemistä, se ei suinkaan ole lyhyt tai lineaarinen. Varsinaisen juonen läpäisemiseen kuluu reilusti toistakymmentä tuntia ja kaupungeissa voi vierailla haluamassaan tahdissa ja järjestyksessä. Vanhoihin tehtäviin on myös mahdollista palata niiden suorittamisen jälkeen.
Kokonaisuudessaan Assassin’s Creed on sitä tosissaan odottaneille varmasti pienimuotoinen pettymys. Se on yksi vuoden parhaimman näköisistä peleistä, sen ohjaus on todella toimiva ja juoni paranee vanhetessaan. Parhaimmillaan se on oiva esimerkki siitä, mihin uuden sukupolven tekniikalla pystytään. Sisällöltään paketti jää kuitenkin valitettavan simppeliksi.
Ossi Saarinen... ei ole koskaan vieraillut Jerusalemissa.
INFOLAATIKKO
Tekijä: Ubisoft Montreal
Julkaisija: Ubisoft
Myynnissä: 15.11.
Pelikoneet: Xbox 360 (testattu), PS3
Moninpeli: ei
Pisteet: 8




















Kommentit
"Mikä ihmeen XO-vähemmistö? Heitä on kohta 3x enemmän kuin PS3-pelaajia. PS3-ohjain on aikaansa suhteutettuna paskin konsolihisoriassa."
Hyvin on tuo lähes sama ohjain kelvannut noin 120 milj. ps2:n omistajallekkin, ja siihen kun lasketaan ps3:n tähän mennessä saavuttamat 7 milj. (joka on muuten alle 2x vähemmän ei 3x) myynnit niin taitaa se vähemmistö löytyä niistä 12 milj. boxin omistajasta. Tämähän oli siis se sinun logiikkasi, jonka mukaan myynnit ratkaisevat parhaimman ohjaimen. :D Minun mielestäni paras ohjain taas on yksinkertaisesti se jolla on mukavinta pelata (räiskinnöissä boxin ohjain ja urheilut ym. pleikkarin padillä).
Jätetään ne padit ja alustat sikseen, eikä myöskään kiinnosta pikseli erot versioiden välillä. Mutta tänään tuli postissa, ja ainakin itse tykkäsin helvetisti, Altairin liikkeet ovat upeaa katseltavaa ja visuaalisesti peli on tämän sukupolven kärkeä.
Jaha. No hyvä, että jonku pelin saa jättää ostamattakin.
juma että pölisköä porukkaa... tappelee siitä että mikä on paras ohjain...(ps2/3) eikös tämä käsitelly Assasins Creed peliä? ite en omista ps3:mosta mutta hankinnan alla... ja se ohjain kiista selviää sillä että hyväksyy sen että maailmassa on niin paljon mielipiteitä kuin on ihmisiäkin...
-"OWNAGER"
ps. jos air-soft kiinnostaa niin www.freewebs.com/korpikommandot osotteeseen vaan...
http://www.computerandvideogames.com/article.php?id=175647
Pelaaja on mailmankaikkeuden pASKIN LEHTI!!!!!!!!
"Under a microscope the PS3 version does look a bit sharper when the two versions are running side by side."
http://www.computerandvideogames.com/article.php?id=175647
"Onko PS3 versio samalla viivalla XO version kanssa?"
PS3 versiossa graafisia efektejä, mitä Xbox 360 versiossa ei kaikkia. Xbox 360 versiossa ruudunpäivitys takkuilee hitusen harvemmin ja jotkut kohteet hitusen terävämpiä. PS3 versiossa taas joitain bugeja vähemmän johtuen ohjelmoinnin eroista...
Tollaisia olen lueskellut. Erot jokatapauksessa pieniä.
assasin's creed tulee kuulemma myös PC:lle
''assasin’s creed tulee kuulemma myös PC:lle''
eiköhän kaikki sen jo tiedä.