Batman: Arkham -sarjan jatko on saattanut paljastua – pelattavana mahdollisesti laajempi kirjo supersankareita / Uutiset / pelaaja.fi

Batman: Arkham -sarjan jatko on saattanut paljastua – pelattavana mahdollisesti laajempi kirjo supersankareita

23.10.2019 // Kirjoittanut: Joonas Pikkarainen
9
Batman: Arkham Legacy, WB Games Montreal, Arkham

WB Games Montréalin taannoin vihjailema Batman-projekti saattaa olla paljastunut Batman: Arkham Legacyksi, jossa pelattavana olisi laajempi Bat-perhe.

Näin väittää ainakin muutamista aiemmista vuodoistaan oikeaan osunut pelialan sisäpiiriläinen Sabi, jonka mukaan Arkham-sarjan perintö kantaisi nimeä Arkham Legacy. Hänen mukaansa pelissä päästäisiin lisäksi pelaamaan entistä laajemmalla hahmovalikoimalla, kun Bat-perheen myötä pelattaviksi saapuisivat Robin, Batgirl, Nightwing ja muut kumppanit.

Aiempien huhujen mukaan pelin päävihollinen koostuisi mahdollisesti Pöllöjen hovista.

Toistaiseksi väite on tietenkin vain huhuasteella, sillä virallisesti WB Games Montréal on pysytellyt hiljaa sitten syyskuussa tekemiensä Batman-aiheisten vihjailujen.

Pelisarjan edelliset osat, vuonna 2016 julkaistu Batman: Arkham VR ja vuonna 2015 ilmestynyt Batman: Arkham Knight, olivat kuitenkin seikkailun aluille panneen Rocksteady Studiosin käsialaa. WB Games Montréal vastasi sarjan prologina toimineen Batman: Arkham Originsin kehityksestä.

Lähde: Twitter

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi.

Kommentit

Käyttäjän zappah kuva
zappah

Spider-Manin lisäreitä pelatessa tuli kieltämättä ikävä Arkham-pelejä. Sen verran parempi taistelu sekä hiippailu niissä kuitenkin on.

Käyttäjän nakkihiiri kuva
nakkihiiri

Toivottavasti tappelua on parannettu. Ihan naurettavaa ala-astetasoa ollu aiemmissa. Yhden napin rämpytystä. Muutenhan pelit ollu nättejä ja tarinat kohtalaisia, paitsi viimesin oli huono ku mikä.

Käyttäjän Haerski kuva
Haerski
Lainaus zappah

Spider-Manin lisäreitä pelatessa tuli kieltämättä ikävä Arkham-pelejä. Sen verran parempi taistelu sekä hiippailu niissä kuitenkin on.

Minulle kävi taas Spider-Mania ja sen lisäreitä pelatessa lähes tismalleen päin vastoin: Jatkuvasti nakutti mielessä, että näin Arkham-sarjankin olisi pitänyt kehittyä. Keskitytään hiomaan sitä loistavaa ydinpelattavuutta ja kerrotaan siinä sivussa kiehtovia Batman-tarinoita.

Yksittäiset osaset on Arkhameissa ehtottomasti parempia, mutta niitä yksittäisiä osasia on myöhemmissä peleissä jo auttamatta liikaa ja se rikkoo kokonaisuuden. Spider-Man on minusta malliesimerkki siitä, miten peli hyötyy siitä, että homma pidetään yksinkertaisena.

Lainaus nakkihiiri

Toivottavasti tappelua on parannettu. Ihan naurettavaa ala-astetasoa ollu aiemmissa. Yhden napin rämpytystä. Muutenhan pelit ollu nättejä ja tarinat kohtalaisia, paitsi viimesin oli huono ku mikä.

Pelasitko koskaan pelien haastekenttiä? Tarinat on tosiaan varsin helppo pelata läpi vain rämpyttämällä sitä yhtä nappia, mutta taistelun idea onkin siinä flown säilyttämisessä ja gadgettien luovassa käytössä myös kesken tappelun.

Erinomainen suunnitteluvalinta siinä suhteessa, että Batmanista ei tarvitse tehdä mitään perus Arkham inmaten hipaisusta tippuvaa lasileukaa, mutta taisteluun syventymällä siitä löyty kuitenkin monipuolisuutta ja haastetta.

Käyttäjän zappah kuva
zappah
Lainaus nakkihiiri

Toivottavasti tappelua on parannettu. Ihan naurettavaa ala-astetasoa ollu aiemmissa. Yhden napin rämpytystä.

Yleensä tämän tason kommentteja laukovat eivät ole peliä osanneet pelata muulla tavalla kuin sillä mainitsemallaan yhden napin rämpyttämisellä. Jo pelkkä perustaistelun mekaniikka käsittää kolme päänappia, saati kun ottaa mukaan kaikki lukuisat vempeleet sekä erikoisliikkeet.

Jos olet tosiaan pelannut "yhdellä" napilla rämpyttämällä niin en ihmettele jos ei peli ole maistunut. Siellähän on vastassa vihollisia, joihin ei edes tepsi se perusisku :D

Lainaus Haerski

-- näin Arkham-sarjankin olisi pitänyt kehittyä. Keskitytään hiomaan sitä loistavaa ydinpelattavuutta ja kerrotaan siinä sivussa kiehtovia Batman-tarinoita.

Spider-Manissa se taisteluissa liikkuminen ei vain toimi eikä ole minkäänlaista hajuakaan siitä flowsta, minkä Arkham-peleissä saa aikaan. Arkhameissakin oli pirullisia vihollisia, joita piti pitää silmällä mutta Spider-Manissa tuntuu aina tulevan jotain yhtäaikaista iskua, johon ei millään pysty reagoimaan, etenkin kun osa niistä tulee kameran ulkopuolelta. Jo yksistään kamerakulma (taisteluissa) on Spider-Manissa huonompi.

Lisäksi vempeleitä pitää typerästi vaihtaa valikon kautta, joka rikkoo jatkuvasti taistelun flowta vielä lisää. Arkhameissa taisi olla kaikille (tai 90%) gadgeteille pikanäppäimet näppäinyhdistelmät, joilla niitä pystyi heittämään huoletta kesken combottelun.

Spider-Manissa tuntui muutenkin jatkuvasti siltä että huijaa kun käyttää niitä vempeleitä mutta ilman niitä ei oikein pysty mihinkään, joten pakko hyppiä valikossa.

Lainaus Haerski

Yksittäiset osaset on Arkhameissa ehtottomasti parempia, mutta niitä yksittäisiä osasia on myöhemmissä peleissä jo auttamatta liikaa ja se rikkoo kokonaisuuden. Spider-Man on minusta malliesimerkki siitä, miten peli hyötyy siitä, että homma pidetään yksinkertaisena.

Onko tämä nyt sitä kritisointia että on riddler-trophyja ja batmobile? Ei se muuta sitä, että nimenomaan se taistelu toimii. En sinänsä muuhun kantaa ottanutkaan. Pelaisin silti nyt mieluummin Knightin kuin Spider-Manin jos jompi kumpi pitäisi pelata.

Lainaus Haerski

Pelasitko koskaan pelien haastekenttiä? Tarinat on tosiaan varsin helppo pelata läpi vain rämpyttämällä sitä yhtä nappia, mutta taistelun idea onkin siinä flown säilyttämisessä ja gadgettien luovassa käytössä myös kesken tappelun.

Erinomainen suunnitteluvalinta siinä suhteessa, että Batmanista ei tarvitse tehdä mitään perus Arkham inmaten hipaisusta tippuvaa lasileukaa, mutta taisteluun syventymällä siitä löyty kuitenkin monipuolisuutta ja haastetta.

Itse olen eri mieltä että "yhdellä napilla" pärjäisi. Jo sen vuoksi, että varsinkin pidemmällä pelissä tulee vastaan isoja joukkoja porukkaa, joista osaan ei vain tepsi se "yksi nappi". Ja kuten ylempänä jo itse kommentoijalle vastasin, ei ihme että on tuntunut huonolta tai "ala-asteelta" jos on pelannut sillä yhden napin rämpytyksellä.

---

Ei Spider-Man huono ole mutta taistelusta en nauttinut, toisin kuin Arkham-peleissä. Noin muutoin en jaksa ottaa kantaa kumpi nyt kokonaisuutena on parempi tai huonompi. Viihdyin molempien parissa mainiosti ja molemmat kuuluvat ehdottomasti hyllyyni. Spider-Manissa taistellessa vain tuli fiilis, että olisi kuin prototyyppi-versiota pelaisin Arkham-peleistä. Sama sen hiippailun kanssa. Spider-Manissa olisi vielä enemmän potentiaalia hiippailupohjaiseen hahmoon mutta ei.

EDIT: Korjasin ajatusvirheen. Tarkoitin näppäinyhdistelmää enkä pikanäppäintä. En muista oliko nuo jokaisessa Arkham-pelissä mutta olisiko vähintään Citystä lähtien jo ollut olemassa? Vempeleitä toki valittiin myös ristiohjaimella mutta niitä sai myös käytettyä ihan näppäinyhdistelmilläkin. En niitä enää muistaisi mutta silloin kun pelasin, niin helposti heitteli pommitöhnät, batarangit tai vaijerit ihan mihin väliin vain ilman mitään valikoita tai ristiohjaimia.

Käyttäjän Haerski kuva
Haerski

@Zappah

Eipä tässä taidetta olla mistään suuremmin eri mieltä paitsi ehkä pelien parhausjärjestyksestä. Taistelu ja hiippailu ilman muuta on parempaa Arkhameissa.

Sen verran vaan korjaan, ettei Arkhamissakaan tainnut pikanäppäintä olla muille kuin perus Batarangille. Muut valittiin ristiohjaimella, mikä toki ei katkaise toimintaa samalla tavalla, kuin Spider-Manin valintarulla. En kyllä kummassakaan silti muista kovin usein kesken toiminnan niitä gadgetteja venkslanneeni.

Se oli tietysti liitoittelua, että yhdellä napilla pärjäisi. Ajattelin, että nakkihiirikin käytti tuota kuvainnollisesti, koska pelissähän tulee tosiaan vastaan vihollisia, joita sillä yhdellä napilla ei nimenomaan pysty päihittämään. Tämä on ironista siinäkin suhteessa, että eipä useimmissa toimintapeleissä taida olla hyökkäyksille kuin se yksi nappi ja sitten joku väistö ja torjunta (kuten Arkhameissa), mutta koska Arkhamin animaatiosysteemi on loistava ja saa toiminnan näyttämään hienommalta kuin onkaan, niin se on sen takia muka "ala-aste tasoa".

Oletan, että nakkihiirelle olisi sitten mieluisempi esim. taistelusysteemi, jossa hakkaat vihollista 1000 kertaa miekalla naamaan ja responssina on vain se, että tämän HP-palkista tipahtaa joka iskulla millin siivu pois. Kun HP lopulta on nitkutettu viimeistä milliä vaille nollaan, triggeröityy välianimaatio, jossa vihu selittää puoli tuntia elämäntarinaansa, kunnes saa mystisesti puoli palkkia HP:ta takaisin ja joudut lyömään tätä vielä 500 kertaa lisää naamaan, jotta tämä vihdoin kuolee oikeasti. Taistelukokonaisuus kestää noin tunnin ja sinä aikana vihu voi milloin tahansa tehdä hyökkäyksen, joka one-shottaa pelaajan ja koko ruljanssi alkaa alusta. Tämä on sitä tosimiesten haastetta, eikä mitään Arkham-neiteilyä!

Käyttäjän nakkihiiri kuva
nakkihiiri

Jokin siinä on ollut vialla kun ei ole lainkaan vakuuttanut, ja mieleen on vain jäänyt pelko hiiren rikki menemisestä kaikesta siitä rämpytyksestä. Muista myös kyvyn nähdä seinien läpi sekä uuden muikean tekniikan viimesimmästä pelistä, jossa yhdellä napilla laukaisi animaation joka kukisti usean vihollisen kerralla. Ai että se toi onnistumisen tunnetta kertakaikkiaan.
Normaalissa taistelussa ei tarvinnut edes nähdä vihollista, kun ohjattava hahmo loikkasi automaattisesti rämpytyksen johdosta 20 metriä satunnaisesti valitsemaansa kohteeseen, jota siis tosiaan ei tarvinnut itse edes olla nähnyt.
Mielestäni tuommonen ei ole millaan tasolla peli, vaan elokuva johon saa itse hieman osallistua, mutta eihän siinä mitään väärää ole.

Käyttäjän zappah kuva
zappah
Lainaus nakkihiiri

Jokin siinä on ollut vialla kun ei ole lainkaan vakuuttanut, ja mieleen on vain jäänyt pelko hiiren rikki menemisestä kaikesta siitä rämpytyksestä. Muista myös kyvyn nähdä seinien läpi sekä uuden muikean tekniikan viimesimmästä pelistä, jossa yhdellä napilla laukaisi animaation joka kukisti usean vihollisen kerralla. Ai että se toi onnistumisen tunnetta kertakaikkiaan.
Normaalissa taistelussa ei tarvinnut edes nähdä vihollista, kun ohjattava hahmo loikkasi automaattisesti rämpytyksen johdosta 20 metriä satunnaisesti valitsemaansa kohteeseen, jota siis tosiaan ei tarvinnut itse edes olla nähnyt.
Mielestäni tuommonen ei ole millaan tasolla peli, vaan elokuva johon saa itse hieman osallistua, mutta eihän siinä mitään väärää ole.

Kiinnostaisi tietää että mitähän näppäinakrobatiaa sen taistelun sitten pitäisi olla?

Nykyisin tuo kun sattuu olemaan sekä näyttävää että monipuolista (jos niin haluaa eikä hakkaa sitä yhtä näppäintä). Systeemin alkeet on helppo oppia mutta monipuolinen pelaaminen vaatiikin sitten vähän enemmän.

Tuli myös selväksi että pelaat hiirellä. Se lienee se ongelma tässä. Voin vain kuvitella kuinka huono ohjain se tämän pelin taisteluille on. Lisäksi vielä se, että pelissähän ei ole pakko hakata raivolla sitä näppäintä vaan rauhallisella painelulla pääsee samaan tulokseen ja ehtii myös reagoimaan hyökkäyksiin. Yhä tuntuu että et vain ole päässyt tuohon sisään ja siis "pelannut väärin", jolloin tietenkään se yhden napin raivokas hakkaaminen ei kauhean erikoista elämystä tarjoa.

Kohdetta ei myöskään valita satunnaisesti jos ei halua, sillä tatilla (eli siihenkin sopii padi paremmin kuin näppis) osoittamalla pääsee ihan sitä vihua lyömään, jota haluaakin. Jos ei paina suuntaa, niin toki Batman valitsee kohteen itse. Parempi se on kuin että hahmo hakkaisi ilmaa ja selvä suunnitteluvalinta, jolla taistelusta tehdään sulavampaa & näyttävämpää. Vähän samaa kuin on tehty pelien muissakin asioissa ajan mittaan: kaikkea yksinkertaista ei tarvitsee enää tehdä "manuaalisesti" jos sille on olemassa parempikin tapa. Esimerkiksi juoksemisen laittamista napin rämpytykseen tai omaan nappiin sen sijaan että se on tatin ääriasento ja pienempi painaminen taas kävely.

Lisäksi kritisoit nyt noita erikoisliikkeitä: niitä ei ole pakko käyttää ja onhan niin monissa muissakin peleissä supervoimakkaita liikkeitä Bayonetasta vaikka mihin teokseen asti ja lähtien. Miksi niitä tässä ei voi olla? Niitäkin kannattaa käyttää vain pahempien vihujen kohdalla ja jatkaa combottelua parempien pisteiden takia normityyliin.

Toistan: et tunnu oikein sisäistäneen tuota systeemiä ja syitä, miksi se on kuten on. Ei siitä tietenkään tykätä tarvitse mutta sitten olisin kiinnostunut tietämään että mikä oli vaihtoehto? Tuskin neljäkään erilaista liikettä kauheasti asiaa muuttaisi ja joku taistelupelien kaltainen järjestelmä olisi jo turhan monimutkainen kun peli kuitenkaan ei ole mikään taistelupeli vaan taistelu on vain yksi osa sitä.

Lisäksi on paljon yksinkertaisempiakin taistelusysteemeitä, joissa tosiaan voi olla vain lyönti ja potku ja siinä se.

Käyttäjän Turbomuna kuva
Turbomuna

Itse pidin itseasiassa huomattavasti enemmän Spidermanin combatista. Kombotus oli luontevampaa, meno vauhdikkaampaa ja aerial combat toi oman lisänsä mäiskeeseen. Taistelussa pystyi käyttämään paljon enemmän luovuutta, eikä pelaajaa pakotettu päihittämään yksittäisiä vihollistyypejä ennaltamäärätyillä tavoilla, toisin kuin Batmanissa. Spidermanin combat ei itseasiassa alkanut kyllästyttämään missään vaiheessa, kun taas Arkham Knightissa taistelun monotonisuus alkoi tuntua loppua kohden aikamoiselta pakkopullalta. Sen allekirjoitan toki, että Spidermanissa gadgettien käyttö valikon kautta rikkoi flowta ja jonkinlaiset näppäinyhdistelmät olisivat ehkä olleet parempi ratkaisu.

Käyttäjän zappah kuva
zappah

No jaa'a, minusta taas Spider-Manissa oli ne samat ongelmat sen suhteen, että tietyt vihut vaativat tietyn lähestymistavan. Joku isompi ukkeli vaatii samat iskucombot kuin Batmanissa tai sitten jonkun seitti-vempeleen naamaan, jolloin ottaa vasta varsinaisesti iskua. Batmanissa nuo erot eri tarpeissa oli myös selvemmät kun Spider-Manissa olin usein tilanteessa, jossa en muistanut mitä mikäkin vihollinen vaati että se edes ottaa osumaa. Joo, pelaajastakin kiinni etten noita sattunut muistamaan mutta kyllä se myös epäselvempi oli mitä Batmanissa.

Luovuutta taas tunsin itse käyttäneeni nimenomaan Batman-peleissä ja Spider-Manissa tunsin olevani pakotettu pelaamaan tietyllä tavalla. Esimerkiksi se perusliikkeiden flow puuttuu käytännössä kokonaan, joten on pakko käyttää vempeleitä. Batmanissa niitä ei ollut pakko käyttää vaan perusliikkeet ja finisherit riittivät joka taisteluun (tai näin muistelisin, vai tarviko joku vihollinen jotain vempelettä että sen voitti?).

Menee kuitenkin aika pitkälle mieltymyksiin, joten turha kai tästä on enempää jauhaa. Nämä oli nyt omat fiilikset näistä peleistä. Molempia pelejä olen pelannut todella paljon, Arkhamit lisäreineen ja haasteineen päivineen sekä Spider-Man lisäreineen ja platinoineen.

Nostoja