Ranskan viranomaisten olisi tarkoitus kiinnittää jatkossa tarkempaa huomiota siihen, millaisia termejä he käyttävät osana peliaiheista sanastoaan.
Brittisanomalehti The Guardian raportoi, että pelaajien suusta tutut anglismit, kuten "streamer", "pro-gamer" ja "esports", olisi määrä korvata viranomaisten käytössä jatkossa esimerkiksi sellaisilla vastineilla kuin "joueur professionnel", "joueur-animateur en direct" ja "jeu video de competition". Ranskan kulttuuriministeriön mukaan tällä pyritään helpottamaan väestön välistä kommunikaatiota madaltamalla muun muassa ymmärtämisen kynnystä sellaisille ihmisille, jotka eivät ole pelaajia,
Kielenhuolto ei ole Ranskassa tai muuallakaan maailmassa mikään harvinainen asia. Kielenkäytön seuraamisesta maassa vastaava Ranskan akatemia julkaisikin myös viime helmikuussa varoituksen kielellisestä rapistumisesta, jota ei pitäisi katsoa välttämättömänä asiana. Kansainvälisesti yleiset termit, kuten "big data" ja "drive-in" ovat muun muassa saaneet aiemmin akatemian huolestuneen huomion.
Ranskalaisempien termien löytämiseksi kulttuuriministeriö kertoo käyttäneensä apuna varsinkin videopelisivustoissa ja -lehdissä ilmennyttä sanastoa.
Lähde: The Guardian
Kommentit
Suomen kieli kaipaisi myös vastaavaa, kun alkaa olemaan jo ihan ihmeellistä suomi-englanti sekasotkua nykyään. Nuorison puhetta kun kuuntelee, niin ei tiedä itkiskö vaiko nauraisko, kun niitä englannin kielisiä sanoja pukkaa joka rakoon. Vaikea myöskään löytää yhtään tapahtumaa tänä päivänä, jolla olisi suomalainen nimi. Vaikka lähes kaikki jo tänä päivänä enkkua osaakin, niin on meillä onneksi vielä omakin kieli mitä puhua.
kyllä. Teinit ei enää puhu suomea vaa jotai Suomen ja ghetto englannin sekotusta.
Finglish on myrkkyä korvilleni.
Yritän välttää omassa puheessani englanninkielisiä sanoja ja termejä.
Se on siitä finglishtä, kun nuoret osaavat puhua eri kielillä verrattuna vanhoihin setä-miehin jotka eivät ole taitavia puhumaan millään kielillä. Toiseksi nämä tapahtumat ovat usein kansainvälisiä joten käytetään useimmiten englantia hyväkseen käytännön vuoksi.
Minä osaan varsin hyvin englantia ja silti minua ottaa päähän että on niin paljon lainasanoja, turhia (ja usein typeriä) lyhenteitä ja finglishiä.
Jos minä sen takia olen setämies (se on ilman välilyöntiä) niin sitten olen.
Hyvä että tämä ongelma on huomattu muuallakin. Kaikkea ei tarvitse "amerikkalaistaa". Hyvä sentään että Netflixien ja muiden kautta porukka nykyään katsoo muutakin kuin "ameriikaksi" puhuttua viihdettä.
Ja kun kirjoitat että "puhuvat eri kielillä" niin kyllä se on pääasiassa sitä finglishiä eli englishiä suomeksi. Et tunnu ymmärtävän edes tuota käsitettä ja puhut että setämiehet eivät ymmärrä kun itselläsi on hukassa koko finglishin käsite.
Toisekseen olen täysin eri mieltä että "usein ovat kansainvälisiä tapahtumia". On niitä paljon kyllä mutta ihan yhtä paljon on niitä peräkylän tapahtumia, joiden nimi on silti pakko olla englanniksi vaikka kukaan tapahtumaan tulevista "setämiehistä" tai "tätinaisista" ei englantia juuri käytä. Mutta onhan se "hienoa".
No Ranskassa saat ainakin henkisesti turpaasi jos et osaa asioida heidän rakkaalla ranskan kielellään, niin ei tullut yllätyksenä tämä.
Yksi ärsyttävimmistä finglishin sanoista on varmaan drooni.
Miehittämätön ilma-alus ja lennokki ovat uutisistakin tuttuja ja eri tarkoituksessa käytettyjä. Aikanaan kun suomenkielessä puhuttiin harvoin drooneista niin se viittasi autonomiseen vempeleeseen oli se sitten alus tai sitä pienempi.
Sieltä käyttää on tullut lisää englantilaista lyhenteitä ja toiseksi se ei välttämättä ole "amerikkalaista" vaan esim. "korealaista". Kun korealaiset käytävät samalla siitä englantia sekotain siihen oman kielen. Toiseksi tarkoitin eri kielellä monikielisyydellä. Ehkäpä saisi selventää näitä kieli asioita.
Sanojen lainailu vieraista kielistä on osa luonnollista kielen kehitystä. Nykyinen suomen kieli koostuu merkittävältä osin niin Ruotsista kuin Venäjältä aikanaan lainatuista sanoista. On normaalia jatkumoa, että nyt vaikutteita tulee etupäässä englannista, eikä kenenkään pitäisi olla asiasta pahoillaan.
Mielestäni on jämähtänyt ajatus, että olisi olemassa joku yksi oikea suomen kieli, joka voitaisiin sellaisenaan sementoida tästä hamaan ikuisuuteen. Jokaisen meidän käsitys oikeaoppisesta kielestä on pelkkä välähdys asiantilasta silloin kun meidän kielikorvamme kehittyi. Meidän isovanhempamme käyttivät kieltä hyvin eri tavalla kun me sitä käytämme ja meidän lapsenlapsemme tulevat käyttämään sitä hyvin eri tavalla kuin me käytämme ja kummassakaan ei ole mitään väärää.
Kielen ja sen eri muotojen säilyttäminen museointitarkoituksessa on arvokasta työtä, mutta nykyisen kirja- ja puhekielen pönkittäminen tiettyyn muottiin on ihan turha yritys. Kuin kaivoon vettä kantaisi.
Se varsinkin kuulostaa todella naurettavalta touhulta, että kielen kehitystä lähdettäisiin viranomaislähtöisesti ohjailemaan keksimällä uusille sanoille "virallisia" vastineita. Lähtökohtana näyttää usein olevan se, että kaikki uusi pitäisi johtaa vanhasta, jolloin ytimekkään ilmaisun sijaan syntyy joku asiaa tönkösti kuvaileva yhdyssana. Esim. striimaus --> suoratoisto. Pah, uusien sanojen muodostamisen pitää tapahtua siellä miljoonien käyttäjien suussa, eikä jossain tunkkaisessa komiteassa Eino Leinoa ja Väinö Linnaa kanavoimalla.