CALL OF DUTY: BLACK OPS III
Tekijä: Treyarch Julkaisija: Activision
Alustat: PS4, Xbox One, pc, PS3, Xbox 360 Julkaisu: 6. marraskuuta
Kun sotilas on enemmän kone kuin ihminen, minkälaisia ovat tulevaisuuden taistelukentät?
On vuosi 2065, ja bioaugmentaatio sekä kybernetiikka ovat arkipäivää. Olympialaisissa kilpailee bionisilla osilla ja raajoilla varustettuja urheilijoita, ja ihmisten aivot voidaan yhdistää suoraan tietokoneisiin ja sitä kautta myös toisiinsa. Robottien tekoälyt ovat niin kehittyneitä, että ne kykenevät toimimaan täysin itsenäisesti ilman ihmisten valvontaa. Kyse ei kuitenkaan ole uudesta Deus Ex -pelistä, vaan Call of Duty: Black Ops III:sta.
Peliä tekevän Treyarchin vanhempi tuottaja Jason Blundell vakuuttaa, ettei kyse ole pelkästä tieteiskuvitelmasta, vaan enemmänkin valistuneesta arvauksesta tulevaisuuden suhteen. Blundell toimii pelissä kampanja- ja zombitilojen ohjaajana. Hän on ollut studiolla jo pitkään, sillä hänen ensimmäinen pelinsä Treyarchilla oli Call of Duty 3.
Black Ops III sijoittuu samaan maailmaan kuin studion aiemmat Call of Duty: Black Ops -pelit. Kakkososan tapahtumista on nyt kulunut 40 vuotta, ja niiden vuoksi sodankäynti on jälleen muuttunut. Black Ops II:n sodassa keskipisteessä olivat suuret robottilennokkiarmeijat, ja ihmissotilaat olivat jääneet pienempään rooliin. Robottiarmeijoiden osoittauduttua liian vaarallisiksi ja alttiiksi vihollisten haltuun joutumiselle vastakeinot niitä vastaan lisääntyivät, ja lopputuloksena lennokkiarmeijat menettivät merkitystään. Tilalle nousevat jälleen ihmissotilaat, tosin augmentoituina ja varusteltuna kyberneettisillä osilla ja raajoilla, joita käyttävät etenkin armeijoiden salaiset erikoisjoukot. Näiden joukkojen supersotilaat saattavat olla enemmän koneita kuin ihmisiä, mikä onkin yksi pelin teemoista: missä mitassa olisit itse valmis muuttumaan koneeksi pärjätäksesi paremmin taistelukentillä – ja mikä on sen lopullinen hinta?
Jo Black Ops II:n kehityksessä oli mukana paljon futuristeja ja asiantuntijoita, joiden arveluiden, tutkimusten ja ennusteiden mukaan studio yritti luoda mahdollisimman todennäköisen ja realistisen kuvan tulevaisuudesta, sen teknologiasta ja sodankäynnistä. Samaa on tehty myös Black Ops III:ssa. Lähes kaikki pelissä nähtävä teknologia on tavalla tai toisella suunnittelu- tai prototyyppivaiheessa jo tänä päivänä, vaikka sen käytännöllinen toteutus voikin olla vielä vuosien tai vuosikymmenien päässä.
Black Ops III sijoittuu siis samalla aikalinjalle kuin kaksi aiempaa Black Ops -peliä. Mutta miksi Treyarch hylkäsi ykkösen 1970- ja 1980-luvun ja siirtyi suoraan lähitulevaisuuteen, jonne niin moni räiskintäpeli nykyään sijoittuu?
– Rakastan 70- ja 80-lukuja tapahtumapaikkoina! Ja näkisitpä vaatekaappini, Blundell huudahtaa.
– Black Opsin tarina on kuitenkin ollut jo alusta pitäen mielessäni teemallisesti selkeästi kolmiosainen. Ensimmäisessä osassa ihminen korruptoi ihmisen. Victor Reznov manipuloi Alex Masonin toimimaan hänen suunnitelmiensa mukaan ja tappamaan ne tahot, joille hän halusi kostaa. Black Ops II:ssa ihminen puolestaan korruptoi koneen. Raul Menendez ottaa USA:n robottilennokkiarmeijan ohjaukseensa omien tarkoitusperiensä toteuttamiseen. Black Ops III kertoo siitä, kuinka kone tavallaan korruptoi koneen, mutta ei siitä sen enempää, jotten paljasta pelin juonta liikaa.
Tiedän, että monet muutkin lajityypin pelit sijoittuvat tulevaisuuteen, mutta luovasta näkökulmasta minun täytyy keskittyä kertomaan niitä tarinoita, joita haluan kertoa. En voi keskittyä siihen, mitä muut studiot tekevät. Heidän pelinsä ovat taatusti hyviä, mutta meillä on oma tarinallinen tiemme, joka meidän täytyy kulkea loppuun saakka.
Palaammeko joskus tarinallisesti ajassa taas taaksepäin? Mikä ettei, mutta se on ehkä seuraavan pelimme idea. Ensin meidän on kuitenkin kerrottava nykyinen tarinamme loppuun. Omasta näkökulmastani tarinoita on aina kerrottavana ajanjaksosta riippumatta. Tarinamme keskittyvät vahvasti ihmisiin, joten voimme kertoa niitä missä ajassa tahansa, koska ihminen on aina ihminen, oltiin sitten 200 vuotta menneisyydessä tai tulevaisuudessa, Blundell kuvailee.
Black Ops III:n alkaessa maailma on uuden kylmän sodan kourissa, sillä ilmastonmuutos on muuttanut maailman olosuhteita ja voimatasapainoja. Maailma on jakautunut poliittisesti kahteen suureen liittoumaan, joiden välit ovat erittäin kireät. Pelin alkaessa CIA:n agenttisolu Singaporessa on mennyt pimeäksi ja myös sitä etsimään lähetetty Black Ops -tiimi on kadonnut mystisesti. Tietoa Singaporen tapahtumista alkaa kuitenkin vuotaa uutisiin, joten paikalle lähetetään uusi, pelaajien ohjaama ryhmä. Mitä tapahtui, miksi edellinen ryhmä katosi noin vain ja mitä he löysivät? Näistä kysymyksistä pelin tarina käynnistyy.
”Missä mitassa olisit itse valmis muuttumaan koneeksi pärjätäksesi paremmin taistelukentillä – ja mikä on sen lopullinen hinta?”
Blundell ei halua käyttää pelistä sanaa yksinpeli tai yksinpelikampanja, sillä kampanjatila on suunniteltu täysin neljän pelaajan yhteispeliksi. Tämän vuoksi kampanjatilaa ei nähdä PS3- tai Xbox 360 -versioissa, sillä niiden teho ei olisi Blundellin mukaan riittänyt tilan pyörittämiseen. Pelin kentät ovat suuria ja laajoja, ja pelaavat voivat itse valita lähestymissuuntansa ja kulkureittinsä. Kentistä löytyy myös korkeutta, joten laaja piirtoetäisyys on pakollinen. Koska pelaajat voivat liikkua kentissä kaukana toisistaan, eivät edellisen laitesukupolven koneet olisi kyenneet toteuttamaan sitä pelisarjalle pakollisella, 60 fps:n pehmeällä ruudunpäivityksellä.
Painotus yhteispeliin näkyy heti kättelyssä. Peli ei etene suoraan kentästä kenttään, vaan alkaa aina turvatalosta, joka toimii pelaajien tukikohtana. Talossa on jokaiselle pelaajalle oma huone, jossa voi vapaasti muokata sotilaansa ulkoasua, tarkastella keräämiään mitaleita ja lukea hillittömän määrän tietoa jokaisen kolmen Black Ops -pelin aikajanan historiasta ja tapahtumista tietopäätteen kautta. Huoneen voi myös koristella pelin aikana kerätyillä esineillä. Blundell sanoo, että jos pelaajat pitivät ykkösosan salaisen päätteen sisällöstä, kolmosen tietopäätteen sisällöstä innostuu taatusti. Sieltä saattaa ykkösosan tavoin löytyä myös peli tai kaksi…
Kun yhteispelin aulana toimivaan turvataloon liittyy muita pelaajia, heidän huoneensa ovet aukeavat ja muut pelaajat voivat vierailla niissä vaikkapa ihmettelemässä heidän mitaleitaan ja keräilyesineitään. Yhteisenä sosiaalisena tilana toimiva muu osa turvatalosta sisältää asevaraston, jossa voi muokata aseitaan ja niiden lisäosia. Siellä voi myös koostaa omat varustesettinsä sekä suunnitella omia aseiden pintakuviointeja huikean monipuolisen editorin avulla. Turvatalosta löytyy myös tehtävähuone, jonka kautta valitaan seuraava tehtävä. Tavallisuudesta poiketen kaikki pelin tasot ovat auki heti kättelyssä, joten niitä voi pelata haluamassaan järjestyksessä tai jättää joitakin pelaamatta kokonaan, jos ei halua. Juonen kannalta tehtävät on tietenkin pelattava järjestyksessä ja alusta pitäen, jos tarinan haluaa kokea kunnolla. Blundell toteaa, että Netflix-aikana pelaajien kulutustottumukset ovat muuttuneet, ja lopullinen päätös siitä, miten paljon ja mitä pelin osia he haluavat pelata, on jätettävä heille.
Koska pelin sotilaat ovat kyberneettisesti paranneltuja, heillä on käytössään monenlaisia erikoiskykyjä. Ne on jaettu kolmeen erilaiseen kyberneettiseen ytimeen, cybernetic coreen, joista käytössä voi olla yksi omine erikoiskykyineen. Chaos-ydin antaa kykyjä, joilla voi aiheuttaa sekaannusta vihollisten keskuuteen. Martial-ydin puolestaan tehostaa pelaajan taistelukykyjä ja Control-ydin mahdollistaa tilanteen ja vihollisrobottien hallinnan. Kokemustasolla 20. aukeaa lisäksi neljäs ydintyyppi, Multicore, joka mahdollistaa kaikkien kolmen perusytimien kykyjen sekoittamisen keskenään. Kyberneettisten ytimien lisäksi sotilaan kykyjä voi tehostaa vielä Tactical Rig -kyvyillä, jotka antavat erilaisia passiivisia bonuksia liikkumiseen ja puolustamiseen. Näiden muuttujien avulla pelaajat voivat muokata hahmonsa ominaisuuksia mielensä mukaisesti todella monipuolisesti.
Black Ops III:n kampanja vaikuttaa lyhyen testikierroksen ja laajemman esittelyn myötä poikkeuksellisen kiinnostavalta. Deusexmäinen transhumanismi taistelukentällä on kiinnostava aihe, ja vaikka se on Call of Duty -tapaan kuorrutettu räjähdyksillä ja toinen toistaan seuraavilla tiukoilla tilanteilla, meno on huomattavasti Black Ops II:n tarinaa mielenkiintoisempi. Ainakin itselläni heräsi suuri into päästä sitä pelaamaan. Asiassa auttaa myös se muokattavien aseiden, lelujen ja vehkeiden määrä on melkoinen. Pelattu testikenttä antoi myös hyvää esimakua siitä, mitä uusi laajempi ja avoimempi tehtäväsuunnittelu tuo mukanaan. Avoimen pelimaailman peli Black Ops III ei ole, mutta ainakaan enää ei tarvitse edetä suoraviivaisesti rännissä. Pc-pelaajia taas ilahduttaa taatusti tieto siitä, että peli pyörii verkossa täysin omilla palvelimillaan ja että mukana on nyt säädin ruudunpäivityksen ylärajalle sekä tuki 4K-monitoreille. Kilpapelaamisen faneja taas kiinnostanevat verkkopelin sisäänrakennetut turnaukset ja Arena-tila tosissaan kilpaileville.
Yksi kysymys nousi kuitenkin mieleen: jos Treyarch perustaa Black Ops III:n maailman parhaisiin arvauksiin ihmiskunnan kehityksestä ja tulevaisuudesta, ei kokonaiskuva ole kovin mairitteleva. Eikö tämä tunnu tekijöistä jotenkin masentavalta?
– Niin, onhan Black Opsien maailma vähän synkkä. Tulevaisuus näyttää tuovan ihmiskunnalle kieltämättä monia ikäviä haasteita. Jos muistat, niin Black Ops II:n kohdalla puhuimme asiantuntijoidemme kanssa robottilennokeista laajemmassa sotilaskäytössä, ja tämä oli paljon ennen kuin ne nousivat uutisotsikoihin maailmalla suuremmassa mittakaavassa. Olemme olleet bioaugmentaation ja robotiikan syövereissä viimeiset kolme vuotta Black Ops III:n vuoksi, ja iso osa siitä, mitä olemme oppineet, tulee nousemaan laajempaan tietoisuuteen lähivuosien aikana. Teknologinen kehitys on kiehtovaa, ja meidän on pelimme vuoksi osattava arvata sen suhteen oikein, Blundell sanoo.
– Ihmisillä ja valtioilla tulee olemaan uusia haasteita voitettavaksi tulevaisuudessa, mutta koska olen ikuinen optimisti, uskon että onnistumme taatusti voittamaan ne. Historia on lukuisia kertoja asettanut meille vaikeita ja ikäviä ongelmia, mutta olemme onnistuneet joka kerta päässeet niistä yli menestyksekkäästi. Entä tuleeko bioaugmentaation ja kybernetiikan vuoksi tapahtumaan ikäviä asioita? Luultavasti, mutta olen varma, että opimme virheistämme ja käännämme ne lopulta voitoksi.
Miika Huttunen