Need for Speed -kaahailupelisarja on ehtinyt jo kunnioitettavaan kahdeksantoista osan ikään. Sarjan tuorein, marraskuun puolivälissä ilmestyvä The Run -niminen osa on ensimmäisen, alkuperäisen Need for Speedin henkeä huokuva maantiekisailua. Halki Yhdysvaltojen käytävään laittomaan ajokisaan on upotettu kolmisensataa kilometriä tiepätkiä.
Jännittäväksi nämä tiepätkät tekee se, että Need for Speed: The Runia pyörittää ruotsalaisen DICEn Frostbite 2 -pelimoottori. Kyseessä on Battlefield 3:n jälkeen ensimmäinen moottoria käyttävä peli, ja myös ensimmäinen kerta, kun mitään Frostbite-moottoria käytetään muussa kuin toimintapelissä.
Frostbite 2:n käyttäminen aiheuttaa ensisijaisesti sen, että näkymät ovat poikkeuksetta vaikuttavia, eikä peli töki rankassakaan rytäkässä. En ole koskaan ollut mikään järin suuri rata-autoilun ystävä, mutta The Runin poukkoilevat vuoristotiet ja maaseutumaisemat ovat ympäristöjä, joissa muskeliautoilla ajeli ihan mielikseen.
Uutena jujuna The Runissa ovat Challenge-pelitilat, jotka ovat varsinaisista juonitilan radoista pätkittyjä haastavampia etappeja, joissa esimerkiksi tekoäly on aggressiivisempi ja tavoitteet vaikeampia. Haasteiden tarkka määrä ei ole vielä tiedossa, mutta peliä tekevän EA Black Boxin mukaan voidaan puhua noin 70 erilaisesta.
Realismitasoltaan peli on jossain Shiftin ja Hot Pursuitin välimaastossa. Mistään ryppyotsaisesta realismirallista ei edelleenkään ole kyse, vaan liikaa penkan kautta oikaiseva kisaaja menettää tylysti yhden uudelleenyrityksistään, joita kisaa kohden on vaikeustasosta riippuen parista kymmenkuntaan.
Kaiken kaikkiaan Need for Speed: The Run vaikuttaa pikaisen testauksen perusteella näyttävältä paluulta sarjan alkuperäisille juurille, mikä käy sarjan ensimmäisen osan ikuiselle ystävälle paremmin kuin hyvin.
Kommentit
Niin ja joku vaitti minulle, etta tama saisi Pelaajan arvostelussa jotain 6...
Jouluksi <3
Taitaa peli haastaa myllyni. Frostbite 2 kun ei mikään maailman kevein ole. Innolla odotellaan. Fanina ollut aina Hot Pursuit 2:sta asti.
Hot Pursuit oli mielestäni loistava, the run demo ei oikein säväyttänyt siihen verrattuna....mutta oliha se vain demo.
Itsekkin pidin kovasti Hot pursuitista, vaikka sp ei ollut mitään erikoista..mutta se Hot Pursuit -mode netissä oli jotain todella hauskaa viihdettä. Täältä taas löytyy vanhojen NFS:ien ystävä (pelit ennen undergroundia). Ja sanoisimpa, että ihan alkuperäinen Hot Pursuit (eli toisinsanoen NFS3) on kyseisen pelisarjan paras osa edelleen.
Tästä The Runista jo E3:ssa nähty gameplay-video säväytti sen verra, että tuleehan tämäkin peli hankittua.
Itse en pitänyt Hot Pursuitista ollenkaan, koska se ei enää tuntunut tippaakaan Need for Speediltä, mutta tämä vaikuttaa olevan huomattavasti enemmän oikeaan Need for Speed-menoon päin. Tuunauksen puute tosin harmittaa. Toki kunnon virittely löytyy Need for Speed-sarjan spin offista, Shiftistä. Valitettavasti itselleni Shift 2 oli karmeinta sontaa sitten Driving Emotion Type-S:n.
^ SP:n pelaaminen Hot Pursuitissa jäi minulla todella vähäiseksi sillä se oli sen verran heikko. Mutta moninpeliä tuli mielellään tahkottua..etenkin Hot Pursuitia, ehkäpä viime vuoden paras nettipeli Blurin kanssa.
En pitänyt yhtään. Ylipäätänsä miksi nfs sarja on pilattu sillä että yritetään tehdä b-luokan hollywood tyylinen action kaahailu lumivyöryjen keskellä ja autot eivät edes hajoa. pffft