Naisten asema peleissä ja erityisesti naispäähahmojen puute on puhuttanut pelialaa viime viikkoina. Ubisoft totesi E3:ssa jättäneensä pelattavat naishahmot pois Assassin's Creed Unitystä niiden vaatiman työmäärän vuoksi, ja möläytystä seurannut mediasirkus on useista sovitteluyrityksistä huolimatta edelleen käynnissä.
Utelimme Pelaajalehti.comin lukijoilta, onko pelien päähenkilöiden sukupuolella todella väliä.
Viime viikon kysymys kuului:
Pystytkö samaistumaan eri sukupuolta olevaan päähahmoon?
Kyllä, olen itse nainen // 6%
Kyllä, olen itse mies // 78%
En, olen itse nainen // 1%
En, olen itse mies // 16%
Naisia kyselyyn vastasi roimasti vähemmän kuin miehiä, mutta noin 85% kummankin sukupuolen edustajista kertoi voivansa samaistua eri sukupuolta olevaan päähenkilöön. Herää kysymys, onko jäljelle jääneiden 15 prosentin samaistumisongelma este pelin pelaamiselle.
Kerro alla olevassa kommenttiosiossa, miten päähahmon sukupuoli vaikuttaa mielestäsi pelikokemukseen!
Tämän viikon kysymys koskee kesän alennusmyyntejä. Vastata voit Pelaajalehti.comin etusivulla tai vaihtoehtoisesti täällä.
Kommentit
Sukupuolella ei väliä, kunhan hyvin tehty henkilö.
Hahmo voi olla kiinnostava, "cool" ja persoonallinen, ihan riippumatta sukupuolesta. Ei niinkään mitään vakio valintaa itsellä.
Entä jos päähahmo on sukupuoleton alien? Tai vaikka robotti? Tai auto? Luulen että osa miespelaajista vieroksuu naisia enemmän kuin edellä mainittuja :D
Naishahmojen puute? totta. Octodadissa pelataan mustekalalla. Onko siis tarpeeksi peleissä mustekaloja päähahmoina? Vai pitäiskö sen olla tummaihoinen mustekala-äiti-transu että kaikki maailmassa olisivat tyytyväisiä. Kaikki eivät aina tunnu muistavan että nämä ovat vain pelejä.
Itse kykenen samaistumaan kumpaankin sukupuoleen vallan mainiosti, mutta toivoisin enemmän naispäähenkilöitä tarinavetoisempiin peleihin. Samanlaisia hahmoja kuin Lara Croft, Nilin tai Heather Mason. En kyllä ymmärrä miksi samaistumisen vaikeus olisi este pelin ostamiselle. Voisi loppua aika nopeasti pelattava jos lähtisin sitä käytäntöä itse kokeilemaan...varsinkin kun roolipelit eivät juuri kiinnosta.
Sanaa sukupuoleton ei peli ja elokuva bisneksessä ole olemassa. ;)
Näin alkuun, sukupuolella ei ole itselleni väliä.
Mutta jos lähtee miettimään päähenkilön taustatarinaa ja motiiveja on tässä meidän länsimaisessa kulttuurissa paljon vaikeampi tunkea niitä naishahmolle.
Miksi naisesta tuli sotahullu, oliko isä-ongelmia ja aina ollut yksi "pojista"... kaikkea tällaista sheisseä, mitä tulisi kylläkin mietittyä. Miehillä tarvii olla motiivina vain oma perhe ja isänmaa. Se riittää.
Tai olisi myös vaikeampi kehitellä peliin järkevä tausta, mikäli aiheena on MyLittlePony-tallia ylläpitävä mies, joka rakastaa orvokkeja sekä kasvattaa luomumansikoita.
Itse vihaan myös elokuvissa "hölmöilyä". Päähahmo tekee vain typeriä valintoja ja lopulta kuolee.
Esimerkiksi jos ottaa tämän Assassins Creedin naishahmon niin pääasiallisesti sillä ei ole mitään väliä, onko hän nainen. Tuo jopa jotian uutta ja mielenkiintoista.
MUTTA sitten, kun erehtyy ajattelemaan ja mietiskelemään hahmon motiiveja ja "elämää" alkaa tulla vastaan hölmöyksiä. Nämä taas ehkä karkottavat ajatukset itse pelistä ja sen maailmasta. Itse alkaa miettimään epäoleellisia.
Vastaan: Kulttuurin vika. Sekä heidän, ketkä vaan eivät voi hyväksyä pelaavansa naisena koska ovat "miehisiä-miehiä" (lue 'liian nörttejä').
Itse pelaan usein naishahmolla kun heitä on mukavampi katsella ja siilitukkaiset muskelimasat hiukan tympii. Reaalimaailmaa lähempänä olevissa peleissä on hankalampi suhtautua naispäähahmoon siitä syystä että sankareiden ala (sotilas, poliisi, rikollinen) on vahvasti miesvoittoinen, tosin ei tuokaan juuri haittaa jos peli on hyvä ja hahmot hyvin käsikirjoitettuja.