Kauhupeli The Callisto Protocol on osoittautunut myynnilliseksi flopiksi.
Viime vuoden lopulla ilmestynyt Striking Distance Studiosin esikoispeli sai jo kriitikoilta melko tyrmäävän vastaanoton teknisten ja pelillisten ongelmien vuoksi. Nähtävästi nihkeä vastaanotto on heijastunut myös pelin myyntilukuihin.
Lähteiden mukaan The Callisto Protocolia on myyty vasta kaksi miljoonaa kappaletta. Lukema on kaukana julkaisija Kraftonin odotuksista. Kraftonin kerrotaan asettaneen pelille viiden miljoonan kappaleen myyntitavoitteen.
The Callisto Protocolin heikko menestys on näkynyt myös osakemarkkinoilla. Useiden sijoitusyhtiöiden kerrotaan heikentäneen näkymiään Kraftonin varalle. Yhtiön osakekurssi lähtikin laskuun käytännössä heti pelin ilmestyttyä, Vielä marraskuun lopussa Kraftonin osakekurssi oli 227 000 Wonissa, josta kurssi on laskenut yli 20 prosenttia The Callisto Protocolin julkaisun jälkeen.
Lähde: Eurogamer
Kommentit
Riippuu ensisijaisesti tietysti siitä, kuinka paljon pelin kehitykseen ja markkinointiin on sijoitettu. Toissijaisesti siitä, mitä osakkeenomistajille on menty lupailemaan ja kuinka selitetään se, ettei lupauksiin olla päästy.
No uutisessahan se lukee. Julkaisija oli asettanut 5 miljoonan kpl myynti tavoitteen mikä on kyllä aika paljon pyydetty täysin uudelta IP:ltä etenkin jos genre on vielä kauhu....tommosta lukuja voisi odottaa Resident Evil pelien osalta mutta ei kyllä muuten.
Jokatapauksessa noihin asetettuhin tavoitteisiin vaikuttaa pelin kehitys ja markkinointikulut + osakkeen omistajien odotusten täyttäminen
Jos odotukset on ladattu vain siihen että "from makers of Dead Space, tää tulee myymään sikana" niin ei voi kun nauraa. Ainoastaan Hideo Kojima voi tänä päivänä nimellään ja historiallaan tehdä uudesta IP:stä myyntimenestyksen, mutta muiden pelitekijöiden/julkaisijoiden on aivan turha olettaa että heidän historiansa/aikaisemmat pelinsä merkkaisivat valtaosalle pelaajista yhtään mitään kun niitä ostopäätöksiä uusien pelien kohdalla tehdään
Sangen huvittavaa, että Dead Spacen henkiseksi perilliseksi tituleerattuun uuteen nimikkeeseen kohdistetaan noin kovat myyntiodotukset, kun yksikään Dead Space ei myöskään pystynyt siihen.
Huomattavaa myös, että alkuperäisen lähteen mukaan peli ei ole myynyt kahta miljoonaa kappaletta, vaan sen odotetaan mahdollisesti kipuavan siihen tämän vuoden aikana.
Korkeat odotukset toki on sinänsä helppo ymmärtää, sillä pelin kehityskustannuksien arvioidaan olevan hulppeat 160 miljoonaa dollaria. Luku ilmeisesti kattaa ainakin osittain Striking Distancen kahden studion perustuskulut, mutta ei pelin markkinointia.
No tätä rupesin itsekkin miettimään että näinköhän yksikään Dead Space edes myi 5 miljoonaa. Käsittääkseni Dead Space 3 oli aikanaan myös jonkinlainen floppi sekä pelaajien että myyntien osalta ja tästä syystä koko sarja viettikin pitkään hiljaiseloa
Vgchartz.comista kun asian tarkistin (vaikka ei koko totuutta kerro mutta kuitenkin suuntaa antava) koko Dead Space sarja on tähän mennessä myynyt 6 miljoonaa kpl, joista Dead Space 2 myi sen 4 miljoonaa, joten melkosen epärealistista tavoite tuo 5 miljoonaa on kyllä ollut. Jos 2 miljoonaa kpl myynteihin tämä lopulta pääsee niin se on kyllä uudeksi IP:ksi kauhupelien genressä todella hyvin.
Kyllähän tämä nimenomaan kielii siitä samasta ongelmasta, että pelikriitikot eivät osaa pelata pelejä. Tarjoamasi esimerkit antavat myös tukea pohdinnalleni siitä, että liika haastavuus kävi osittain The Callisto Protocolin kohtaloksi kriitikoiden kohdalla, kiitos siitä.
Tämä video demonstroi, miten peliä kuuluisi pelata.
Mutta toki, tule kaikin mokomin pätemään asialla, josta et taaskaan tiedä hölkäsen pöläystä.
Missä niin väitin, että tätä peliä pitäisi pelata? Onko sulla jokin pakkomielle vänkäämiseen vai mitä ihmettä?
Olen nyt suoraan laiska enkä googlaa vaan kysyn: perustuuko tuo läpäisyprosenttiin vai mihin? Valittuun vaikeustasoon? Epäilisin syyksi ennemminkin kiirettä arvosteluille kuin että ei ole osaamista tms.
Hankala kuitenkin kuvitella että arvostelijoiksi päätyisi jotenkin keskivertoa huonompia pelaajia tms. Vai mitä tuo "peliarvostelijat on huonoja pelaamaan" tarkoittaa? Pitäisikö heidän olla siis normaalia parempia vai riittääkö yleinen pelaajien keskitaso? Eihän arvostelijalta ole edes järkevä vaatia mitään pelijumalan taitoja kun enemmän on tarvetta osata tiivistää kokemus ja kirjoittaa/kertoa näkemyksensä pelistä mahdollisimman kattavasti.
En siis puolustele peliarvostelijoita koska en oikeasti tiedä onko ne huonoja vai ei mutta tuo näkemys vain kuulostaa äkkiseltään aika oudolta. Samoin tosiaan vielä se että onko syy oikeasti huonous vai se että arvosteluilla on kiire.
Ok. Minullakaan ei mitään kosketuspintaa pelin suhteen, joten ihan yleisesti minäkin tätä kommentoin. Sen olen kuitenkin huomannut että ei ne arvostelijoiden mielipiteet juurikaan eroa pelaajien vastaavista. Jokunen yksittäinen on pitänyt (kuten aina) mutta enemmän tullut kritiikkiä nähtyä.
Nyt kun peli kuitenkin on noussut näin taas tutkalle niin oikeastaan alkoi kiinnostamaan. Tuo linkittämäsi video näyttää siltä että peli voisi olla ihan jees vaikka usein ei kauheasti kannata tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä hyvien pelaajien perusteella. Katsokaa vaikka jokunen kunnon gameplay kun joku oikeasti osaa pelata God of War Ragnarökiä. Se on ihan ihme meininkiä. Sama homma aika lailla kaikkien pelien kanssa: siellä on aina joku pro, joka saa pelin näyttämään helpolta ja hauskalta jne. Siitä en tosin tiedä onko tuossa kyse siitä vai ei, joten vaatisi enemmänkin tutkimista ennen kuin jaksaa peliä oikeasti harkita.
Oma oletus nykyarvodtelijoiden maineesta pelitaitojen puolesta juontanee juurensa siitä että nykyään tapana taitaa olla palkata klikkiartikkeleiden tuottajia joilla ei välttämättä ole juurikaan kokemusta peleistä tai edes välitä koko aihepiiristä, mutta saa aikaan liikennettä pelisaiteille.
Sitten sosiaalisessa mediassa leviää meemit siitä kuinka peliarvostelija ei onnistu läpäisemään Cupheadin tutoriaalia ja ammatin sekä saittien maine menee alas rytinällä vaikka suurin osa vielä tekisikin asiallista sisältöä. Pätevä porukka porkitaan pois ja lisää klikkituottajia tuodaan sisään, sillä jälkimmäinen tuo rahaa, ensimmäinen ei tarpeeksi.
Tuo toki omaa spekulointia.
Callisto Protocolin kohtaloksi taisi koitua liian kovaan vauhtiin kiihtynyt hypejuna, varsinkin kun peli on vähän kädenlämpöinen, joskaan ei ilmeisesti ihan täysi epäonnistuminen. Saappaat johon astuttiin oli liian suuret, olisikohan pelaajilla myös ollut ajan kultaamat muistot Dead Spacesta, joka olisi tehnyt onnistuessaankin odotusten täyttämisestä mahdotonta.
En usko että myöskään se että Dead Space Remastered on tulossa kasvatti myyntejä.
Jos peli ei itse onnistu viestimään oikeaa tapaa pelata sitä, niin eikö ristiriitainen vastaanotto ole silloin ihan ansaittu? Mistä lähtien toimintapelin pelaamista varten pitää katsoa opetusvideoita ja miten pahasti pelin pitää epäonnistua, että sellaiselle tulee tarvetta? Tuon videon olemassaolo itsessään kertoo kaiken tarvittavan.
Kumpi lie rakentavampi lähtökohta studion seuraavia pelejä ajatellen: Haukutaanko peliä väärin pelaavat, vai otetaanko kritiikki vastaan ja pidetään seuraavalla kerralla parempi huoli, että pelin juju tulee selväksi?
Tiedän kyllä, että se turhauttaa, kun muut ei vaan ymmärrä jotain mistä itse tykkäät, mutta isona poikana turhautumista pitää osata käsitellä muutenkin kuin kiukuttelemalla.
Esim. Quantum Break oli minulle julkaisuvuotensa pelitapaus, mutta yleisen mielipiteen mukaan aika keskinkertainen ihan samoin kuin Callisto Protocol nyt. Joku siinä vain silloin loksahti minun päässäni ja peli osui makuhermoon. Ei silti tulisi mieleenkään alkaa hieroa tätä positiivista tunnetta muiden naamaan, niin kuin se olisi jotenkin heidän tappionsa. Ymmärrän erittäin hyvin, miten kyseinen peli saattoi olla muille monin paikoin tuskastuttava kokemus, eikä se ollut pelaajien itsensä syytä. Koen pikemminkin, että itse olin todennäköisesti jonkun hetkellisen mielenhäiriön vallassa, jonka ansiosta pystyin pääsemään peliin sisälle poikkeuksellisen vaivattomasti.
Jos jotenkin olen tätä turhautumista yrittänyt käsitellä, niin kehumalla peliä aina tilaisuuden tullen (kuten nyt), josko se mielenhäiriö sattuisi tarttumaan eteenpäin. Sinulla näyttää olevan vähän toisenlainen strategia.
Se oli toinen tapa kysyä mistä sinä pidit pelissä? Se, että peli oli mielestäsi viihdyttävä ei vielä kerro mikä siinä viihdytti.
Minulla ei todellakaan ole mitään sitä vastaan, että pidät pelistä, kuten varmaan QB selostuksesta tuli selväksi. En vaan pidä siitä, miten pistät pelin ongelmia arvostelijoiden piikkiin. Käyttäjäarviot on ihan yhtä ristiriitaisia, eli "oikeat pelaajat" näyttää olevan keskimäärin ihan yhtä ulalla miten tässä pelissä kuuluisi pitää hauskaa.
Peli viestii kaikki käytössä olevat mekaniikat. Miksi puhut kuin tietäisit asiasta jotain?
Monilla tuntuu netissä olevan vankkoja mielipiteitä pelistä, jota eivät ole edes pelanneet. Aika harva näyttää peliä pelanneen, kun se on yltänyt vain vaivaiseen 2 miljoonan myyntiin. Jos et ole itse pelannut The Callisto Protocolia, mielipiteet ja kommentit siitä on vailla arvoa.
Eihän se mikään opetusvideo ollut, vaan demonstraatio siitä, miten useamman vihollisen kanssa on hyvä toimia. Tämä myös demonstroi sen, miten sinä (ja mainitsemasi arvostelut) puhuit ihan puuta heinää useamman vihollisen kohtaamisesta. Miksi koet tarvetta ottaa niin vahvasti kantaa asiaan, josta sulle ei ole mitään käsitystä?
Jos lähtee pelaamaan peliä lähtökohtaisesti typerästi, ei ole pelin vika, jos matka tuntuu jatkuvalta ylämäeltä.
Tulit pätemään asiasta, josta et tiedä mitään, osoitin sen videolla todeksi ja tämä on reaktiosi.
Toivoisin, ettet vastaisi jokaiseen kommenttiini vain kommentoinnin ilosta. Kommentoi mieluummin silloin, kun on olet perillä asiasta ja sinulla on jotain järkevää sanottavaa.
Spekuloin uutisessa mainittuja kriitikoiden kohtaamia "pelillisiä ongelmia", että ne liittyvät mitä todennäköisemmin pelin poikkeukselliseen haastavuuteen. Peli on haastavampi kuin keskivertopeli.
Siksi on syytä olettaa, että pelitaidottomat kriitikot ovat rokottaneet osittain peliä sen haastavuuden takia. Todistit hyvin sen antamillasi esimerkeillä, kiitos vielä kerran.
Hauskintahan tässä on se, että The Callisto Protocol ei ole haastavuudestaan huolimatta kuitenkaan mikään älyttömän vaikea peli.
Silti kriitikoilla (kuten esimerkkisi osoittavat) on ollut hankaluuksia "vastaan haraaviin kontrollien ja kankean taistelusysteemin" kanssa "joka ei sovi ollenkaan useamman kuin yhden örvelön kohtaamisiin". Ymmärrät varmasti huvitukseni.
Kyllä kitarakin tuntuu varmasti vastaan haraavalta ja kankealta, jos sillä ei osaa soittaa.
Myös Quantum Break viestii mekaniikkansa, mutta niiden aidosti viihdyttävä käyttöalue on silti kapea. Se on pelin ongelma, eikä pelaajan.
Minulla ei ole vankkaa mielipidettä Callisto Protocolista, mutta sinulla tuntuu olevan vankka mielipide muiden mielipiteistä, eli toisin sanoen vaikeuksia hyväksyä niitä, ellet voi laittaa niitä epäpätevyyden piikkiin.
Opetusvideon korvaaminen sivistyssanalla ei muuta merkitystä miksikään. Video kertonee siitä, että taistelun viihdyttävyys on eräänlaisen nichen löytämisestä kiinni ja mitä kapeampi se niche on, sitä harvempi sen tulee löytämään ja niistäkin jotka sen löytää, joku prosentti ei tule pitämään löytämästään. Se sitten näkyy keskinkertaisina arvioina. Mitä ahtaampaan muottiin kehittäjät pelistä nauttimisen ajaa, sitä harvempi siitä tulee nauttimaan. Täysin looginen juttu ja omasta puolestani pystyn tunnustamaan sen Quantum Breakin tapauksessa.
Täydellinen tekosyy jokaiselle pelisuunnittelijalle: Arvostelijat vain pelasi peliä väärin. Olisi pitänyt roikkua pääalaspäin katosta, oikea käsi selän taakse sidottuna. Silloin peli vasta muuttuu oikeasti hauskaksi. Jos huomattavalle osalle pelaajista pitää jälkeen päin selittää miten peliä olisi kuulunut pelata, niin silloin on jo epäonnistuttu pahasti.
Tällainen ylimielinen asenne ja omien virheiden selittely ei onneksi tule myymään yhtään ylimääräistä peliä, joten markkinat kyllä korjaa.
Aina voi toivoa. En tullut puuttumaan kenenkään mielipiteeseen pelistä, vaan ylimieliseen ja yleistävään asenteeseesi arvostelijoita kohtaan. Miksi minun tarvitsisi sitä varten pelata peliä?
Jos haluat harrastaa pelkkää yksinpuhelua, niin voit pitää ajatuksesi jatkossa oman pääsi sisällä. Siellä on (toivottavasti) ihan oma henkilökohtainen safe spacesi.
Kritiikki ei kohdistu haastavuuteen, vaan siihen kuinka se pelissä ilmenee. Haaste ei ole mikään itseisarvo, vaan sen voi toteuttaa hyvin tai huonosti ja mainitsemani arvostelijat antoivat hyvät syyt sille, miksi se on tällä kertaa heidän mielestään toteutettu huonosti. Parametri ei ole se riittääkö taidot haasteen ylittämiseen, vaan se onko haasteen ylittäminen hauskaa.
Mutta jos kitarasta puuttuu puolet nauhoista, niin onhan siinä vähän turhaa ylimääräistä haastetta mukana. Smoke on the Waterin riffin voi soittaa kolmella nauhalla, mutta jos ne kolme nauhaa on ainoat, joilla soittaminen on sujuvaa ja hauskaa, niin ei se kitara kokonaisuutena ole kovin kummoinen.