Tekijä: DMA Design
Julkaisija: Rockstar Games
Pelikoneet: PS2, Xbox, pc
Julkaisu: PS2: 2001, pc: 2002, Xbox: 2004
Grand Theft Auto III oli yksi niistä PS2-peleistä, jotka todistivat uuden sukupolven olevan kaikkien hehkutuksien arvoinen. PlayStation 2:n alkukuukausina pelit olivat kyllä aikaisempaa nätimpiä, mutta ennen GTA:ta useimmat pelit tuntuivat vain kuorrutetuilta PlayStation-peleiltä.
GTA-sarjan ensimmäiset osat, GTA, GTA: London 1969 sekä GTa2, olivat helikopterikuvakulmasta kuvattuja hulvattomia rymistelyjä. Pelit olivat ottaneet vaikutteita jenkkitelevision High-Speed Chase -lähetyksistä, joissa takaa-ajoja kuvataan ylhäältä helikopterista. Kuvakulman ansiosta pelaajalla oli kokoaikainen näköyhteys eteen, sivuille ja taakse.
Driverin julkaisun jälkeen oli selvää, mikä olisi GTA-sarjan seuraava askel. Driver otti saman idean, mikä oli todettu hyväksi GTA:ssa, mutta tekikin kaiken kolmiulotteisena. Syy, miksi se onnistui Driverissa, oli yksinkertainen. Driver oli reippaasti yksinkertaisempi kuin GTA. Siinä ei ammuskeltu tai liikuttu muutenkaan auton ulkopuolella, varasteltu autoja tai aiheutettu liikenneruuhkia liekinheittimet käsissä. Tästäkin huolimatta Driverin mahduttaminen Sonyn harmaaseen laatikkoon oli todellinen ihmeteko. PlayStationin rajoittuneista voimista johtuen Driverin grafiikka ponnahtelee ja ruudunpäivitys takertelee vaikeimmissa kohdissa. Niinpä Rockstar päätti, ettei GTA loikkaa kolmanteen ulottuvuuteen ennen kuin rauta sen sallii.
Generation Next
Grand Theft Auto III saapui kauppoihin loppuvuonna 2001. PS2 oli ollut vuoden markkinoilla, mutta vasta nyt sille alettiin saada kunnolla AAA-luokan nimikkeitä. GTA III oli konsolin alkuvuosien johtotähti, mutta se muokkasi PS2:n lisäksi myös koko pelialan tulevaisuuden.
Viimeinkin oli mahdollista toteuttaa täysin vapaasti tutkittava suurkaupunki kolmiulotteisesti. Toki PS2:kin yski aina välillä, mutta nyt homma kuitenkin toimi suurimmaksi osaksi jouhevasti. Grafiikka oli yksinkertaista jo tuolloin, mutta ulkonäöltään peli oli kuitenkin kaikin tavoin siedettävä.
Peli esitteli pelaajille täysin toimivan vuorokausirytmin. Kello kävi pelissä jatkuvasti. Aamuisin aurinko nousi ja öisin oli pimeää. Vuorokauden ajat vaikuttivat muuhunkin kuin pelin kirkkauteen. Öisin kadut täyttyivät rikollisista, laitapuolen kulkijoista ja ilotytöistä, kun taas aamuisin ihmiset vääntäytyivät töiden ääreen. Täysin toimiva, elävä ja hengittävä suurkaupunki oli melkoisen vakuuttava juttu jo yksinään, mutta kun pelaaja saa vapaasti mellestää, hakata ihmisiä asemalla, matkustaa junalla, varastaa autoja, kuunnella niiden ammattitaidolla toteutettuja radiokanavia ja ylipäänsä tehdä mitä mieleen pilkahtaa... GTA III:n kehitykseen oli ehkä käytetty miljoonia, mutta satsaus todellakin kannatti.
Lukuisat alipelit toivat mukavaa vaihtelua. Taksin napattuaan pelaaja saattoi toimia Liberty Cityssä taksikuskina ja tehdä ylimääräisiä tuloja, poliisiautolla taas napattiin varkaita ja paloautolla sammutettiin tulipaloja. Pelissä saattoi myös osallistua ajokisoihin, tai viettää vapaa-aikaansa maksullisten naisten seurassa.
Varsinaisia tehtäviä otettiin mafiapomoilta, rikosherroilta ja muilta hienoilta miehiltä ympäri kaupunkia. Suurin osa tehtävistä oli tappamista ja pakenemista autolla, kuten nykyajan GTA-peleissäkin. Pelin päähahmo ei koskaan pukahtanut sanaakaan, vaan otti tehtävät vastaan tyynen hiljaisesti. Vaikka päähahmolle ei lähdettykään rakentamaan sen ihmeempää persoonaa, oli GTA III:n tarina mielenkiintoista seurattavaa alun petoksesta aina lopun kostotoimenpiteisiin asti.
Peli sisälsi siis huikean määrän tekemistä, tajuttomasti vakuuttavia teknisiä saavutuksia sekä hyvän ja mielenkiintoisen tarinan. Kaikki ei kuitenkaan ollut täydellistä. Autoilla ajaminen oli toteutettu todella hyvin eikä jalan liikkumisessakaan juuri ongelmia ollut, mutta ampuminen ja toiminta olivat pelin kompastuskivi. Pelaaja pystyi käyttämään pelkkää automaattitähtäystä, joka tuntui sojottavan aina vääriin ihmisiin. Minkäänlaista vapaata tähtäystä ei ollut.
Myöskään tekniikka ei ollut täydellistä. Peli ei graafisesti ollut lähelläkään PS2:n hienoimpia pelejä. Tästä huolimatta suuremmat konfliktit pudottivat ruudunpäivityksen sietorajojen alapuolelle.
Vaikutukset jälkeenpäin
Grand Theft Auto III:n vaikutuksia muihin peleihin ei sovi aliarvioida. Peli teki avoimista pelimaailmoista muotia, joskin suurin osa kehittäjistä pääsi avoimuuden makuun vasta nykyisellä konsolisukupolvella. GTA ja GTa2 kehittivät oman lajityyppinsä 1990-luvulla, ja GTA III siirsi tuon lajityypin onnistuneesti kolmiulotteiseksi.
Dead Rising, Just Cause, Saints Row, Crackdown ja monet muut lukuisat hiekkalaatikkopelit saavat kiittää omasta olemassaolostaan pitkälti GTA-sarjaa, ja varsinkin sen kolmatta osaa, joka loi hiekkalaatikkopelien pelisäännöt ja näytti, miten homman saa toimimaan käytännössä. GTA:n järjettömät myynnit näyttivät, että maailma ja tekniikka on viimeinkin valmis hiekkalaatikkopeleihin.
Kommentit
”Jos GTA 3 olisi Xbox 360 arcade-peli, niin joutuisit ostamaan sen uudestaan että voisit pelata sitä Xbox 360:n uusimmassa megaflopissa Games Roomissa!”
"Miksi se olisi Arcade-peli kun voi laittaa Xboxin GTA3:n asemaan ja pelata, mites Plösö kolmos"
Totta. Noiden plege kloppien yritykset ovat noloja
yksi parhaista peleistä ikinä!
Tämä on se peli, joka mullisti maailmani. Tämä on
se peli, joka antoi minulle vapauden purkaa
stressiä johonkin muuhun kuin nyrkkeilysäkkiin
tai TV:n ruutuun. Tämän pelin parissa vietin niin
monta tuntia, ettei niitä ihminen laske. Ja se
paras asia GTA III:ssä on se, että siihen jaksaa
palata vieläkin. Itse en ole koittanut sitä PS2
versiota, mutta kuullut olen, että oli yksi
parhaista PS2-peleistä ikinä. Itse pelasin PC:llä,
ja oli se hauskaa siellä tokalla saarella mennä
siihen "TW@"-nettikahvilaan jossa pääsee
yläkertaan, rikkoa ikkunat ja alkaa heitellä
kranaatteja ja ampua singolla poliisiautot. Ja
muuten, vaikka GTA IV:n Liberty City onkin ihan
eri kaupunki kuin tämä klassikko, niin joitain
piirteitä on vielä GTA III:n LC:stä GTA IV:n
LC:hen. Esim. tuo "TW@"-nettikahvila, joka on,
niin tai näin, hyvin iso elementti GTA IV:ssä. Ja
poliisien ikivanha mutta niin pelaajalle huvia
tuottava metodi, "jahtaa/ammu jahtaa/ammu
räjähdä"-taktiikka. Se ei toimi, mutta on se niin
perkeleen hauska! Yksi asia puuttuu GTA IV:stä
ja se on hauskuus. Siis en nyt sano, että GTA IV
ei olisi hauska, päinvastoin, mutta se ei ole yhtä
hauska kuin GTA III. GTA IV:ssä ei pysty
kävelemään keskelle kävelykatua ja alkaa
pyörimään ympyrää liekinheittimen kanssa ja
aiheuttaa mahdollisimman paljon kaaosta. On
se vain niin hauskaa...
P.S Oli jo korkea aika laittaa tämä
"PelaajaClassics"-sivulle.
GTA 3 on ehkäpä paras GTA edelleen tai sitten Vice City, huippuja molemmat ja löytyy yhä hyllystä. GTA4 oli huono siitä puuttui kaikki se mikä teki edellisistä kolmosesta ja Vice citystä hyviä.
GTAIV on tähänastisista huonoin.
GTA 3 on kyllä legendaarinen peli. :P
GTA IV on kaikista paras. PC versiossa voi tehdä kaikkea!
Joo GTA IV(PC) on paras, sit on GTA I(PC), kolmantena GTA Vice city(PC) ja sit GTA 3(PC) . San andreas(Xbox) on pelisarjan huonoin. Tai sit se johtu siitä vain että se oli boksilla paska.
Jep. Tämän pelin ja monen muun pelin takia pelialan tulevaisuus meni perseelleen. Nyt ei tule enää mitään muuta kuin puhkikulutettuja väkivaltaräiskintäpelejä homoseksuaalisuudella varustettuna.
Ostin gta 3 melkee heti alussa mut sitte se jäi kaappiin ku ei jaksanu pelata sitä ku se oli sairaan epärealistinen