Pelivuoden 2013 kohokohdat: Uusi sukupolvi, pelaajien ääni ja höyryävä tulevaisuus

Pelivuosi 2013 polki odotetun vahvasti uusien pelikonsolien tahdissa, mutta se ei tarkoittanut, etteikö yllätyksiäkin oltaisi nähty. Koostimme yhteen muutamia pääkohtia menneen 12 kuukauden ajalta.

3.1.2014 15:52

Tarkkasilmäisimmät lukijat ovatkin jo saattaneet huomata, että tammikuu on päässyt aluilleen ja näin myös uusi vuosi on alkanut. Vaikka tämä tarkoittaakin monille oivaa mahdollisuutta katsoa optimistisena tulevaisuuteen, on hyvä kuitenkin muistaa, millaisissa merkeissä se mennyt vuosi kuluikaan.

Kuten viime vuonna, kokosimme jälleen yhteen joukon menneen vuoden aikana Pelaajalehti.comiin kertyneitä uutisia käydäksemme läpi, mitä kaikkea vuonna 2013 koimme. Tapahtumat on jaettu tällä kertaa neljän pääaiheen alle, minkä ohella tekstiseinämän lopusta löytyy myös koostettuna joukko satunnaisempia tapahtumia.

Matka sinne, tänne ja takaisin

Jos vuodelta 2013 odotettiin jotain heti sen ensimmäisistä hengenvedosta lähtien, niin tietenkin uusia pelikonsoleita. Nintendon saatua Wii U:nsa ulos jo vuoden 2012 loppupuoliskolla, eivät Sony ja Microsoft olleet ehtineet uusia laitteitaan vielä edes julkistaa. Osa vuoden 2013 alusta menikin vielä huhujen keskellä pyöriessä, mutta onneksi hieman konreettisempaa tietoa alkoi valua julkisuuteen kuitenkin jo kohtalaisen pian.

Kepeän vihjailun jälkeen Sony kokosi pelaajien katseet helmikuussa kohti New Yorkia ja julkisti viimein virallisesti PlayStation 4:n. Konsolin pääarkkitehti Mark Cernyn johdolla laitetta kuvailtiin arkkitehtuuriltaan pc-koneita mukailevaksi tehokonsoliksi, jolle olisi esimerkiksi aiempiin PlayStationeihin nähden helpompi kehittää pelejä. Useiden pelijulkistusten ohella tapahtumassa puheltiin paljon myös sosiaalisista kokemuksista, minkä myötä esittelyn sai muun muassa omien pelivideoiden sekä -kuvien tallentamisen ja jakamisen mahdollistava Share-ominaisuus.

PlayStation 4:n julkistustilaisuus New Yorkissa.

Microsoftin uuden sukupolven konsoli Xbox One sai julkistuksen toukokuussa. Julkistustapahtumaa päästiin PlayStation 4 -julkistuksen tapaan seuraamaan suorana netistä, mutta samalla tilaisuus oltiin päätetty myös televisioida. Tiivis tapahtuma keskittyikin vahvasti uuden Xboxin pelien sijaan enemmän moniin muihin laitteen viihdeominaisuuksiin, kuten urheilun ja television seuraamiseen, mikä herätti monissa pelaajissa huolta. Monet laitteen yksityiskohdat jäivät myös epäselviksi Microsoftin edustajien annettua haastatteluissa paikon jopa ristiriitaisia tietoja laitteen toiminnasta medialle.

Julkistuksen synnyttämän pölyn alettua hälvetä Xbox One oli kuitenkin paljastumassa varsin mielenkiintoisen vision perusteella rakennetuksi konsoliksi. Toiminnaltaan Microsoft oli tekemässä laitteesta hyvin vahvasti digitaalisuuteen nojaavaa, mikä oli näkymässä laitteessa muun muassa kovina nettivaatimuksina ja tiukkana suhtautumisena käytettyihin peleihin. Kunnianhimoinen idea herätti kannatusta osassa pelaajista, mutta monet alkoivat samalla pelätä myös oikeuksiensa puolesta. Jälkimmäinen pelko pääsi myös eskaloitumaan vahvasti, sillä Microsoft usein selitti visionsa pelaajille varsin heikosti.

Xbox Onen alkuperäisistä nettivaatimuksista ja käytettyjen pelien rajoituksista kerrottiin yksityistyiskohtaisemmin kesäkuun alussa juuri ennen E3-pelimessuja. Messujen aikana Sony pääsikin hankkimaan itselleen suuresti huomiota seisomalla käytännössä vain tumput suorina. E3-lehdistötilaisuudessaan laitevalmistaja vahvisti, että PlayStation 4:n tapa käsitellä käytettyjä pelejä ei muutu PlayStation 3:sta. Julkistuksen herättämä reaktio oli niinkin eloisa, että moni saattoi hyvinkin missata tyystin samalla hetkellä tehdyn ilmoituksen siitä, että PlayStation 4:llä nettipelaaminen siirtyy pääasiallisesti maksullisen PlayStation Plus -palvelun taakse.

Entinen Xbox-pomo Don Matrick Xbox Onen julkistustilaisuudessa.

E3-messuista ei ehtinytkään kuluakaan kuin noin viikko, kun Microsoft käänsi monen yllätykseksi kelkkansa suunnan: nettivaatimukset ja käytetyille peleille annetut rajat poistettiin muutaman jako-ominaisuuden katoamisen hinnalla. Myöhemmin kesän aikana lisäksi vahvistui, että vastoin aiemmin annettuja yksityiskohtia Microsoft on sittenkin tukemassa omakustannepelejä Xbox Onella ja että uutta Kinect-kameraa ei ole tarvetta pitää Xboxiin kytkettynä. Jopa kuulokemikrofoni päätettiin lisätä Xbox Onen myyntipakettiin lopulta, vaikka aluksi Kinectin oli määrä ajaa sen tehtäviä.

PlayStation 4 julkaistiin Pohjois-Amerikassa marraskuun 15. päivä 399 dollarin hintaan ja sitä kaupattiin heti ensimmäisenä päivänä kuluttajille miljoona kappaletta. Laitteen saavuttua Eurooppaan ja näin myös Suomeen marraskuun 29. päivä nousivat konsolin myyntiluvut nopeasti yli kahden miljoonan.

Xbox One julkaistiin 13 merkittävimmällä markkina-alueella 22. päivä marraskuutta 499 dollarin ja 499 euron suositushintaan. Laite oli alkujaan määrä saada heti kättelyssä 21 maahan, mutta viime hetken muutoksen myötä muun muassa Suomi odottaa edelleen julkaisupäivää, jolloin konsoli saapuisi kauppoihin. Päätös ei ole kuitenkaan laitteen menekkiä haitannut, sillä myös Xbox Onea on kaupattu yli kaksi miljoonaa kappaletta.

Ennen sekä Xbox Onen että PlayStation 4:n saapumista kauppoihin nähtiin markkinoilla myös hieman pienempi tekijä. Joukkorahoituksen kautta syntynsä saanut Ouya alkoi löytää tiensä kuluttajien käsiin kesän aikoihin, mutta se on sittemmin pysynyt varsin heikosti monien muistissa. Pelejä laitteelle ei ole muutenkaan kovin suurella innolla ostettu. Ouyan valmistaja pyrkikin myöhemmin houkuttelemaan pelintekijöitä konsolin pariin lupaamalla tukea Kickstarterissa menestyneille projekteille, mikä heikkojen osallistumissääntöjen myötä johti moniin huijausepäilyihin joukkorahoituspalvelussa.

Mallikuva Oculus Rift -laseista.

Eräs vilkkaimmin puhuttanut laite heti Sonyn ja Microsoftin konsoleiden jälkeen onkin ollut Oculus Rift. Virtuaalilasien joukkoon laskettavissa oleva vehje ei varsinaisesti ole vielä edes markkinoilla, mutta jo sen kehittäjäversio on herättänyt huimasti innostusta niin pelaajissa, pelintekijöissä kuin sijoittajissakin. Joulukuussa laseja kehittävälle Oculus VR -yhtiölle annettiin esimerkiksi huima 75 miljoonan dollarin rahoitus tuotteen viimeistelyä varten. Kehittäjälegenda John Carmack jätti myös perustamansa id Software -pelitalon voidakseen työskennellä täysin voimin Oculuksen teknologiapäällikkönä.

Lue myös:

 

Kvanttiräiskinnästä vokseliräjähdyksiin

Suomalainen peliala on muutaman viime vuoden aikana käärinyt mainetta erityisesti mobiilimarkkinoilla, mutta se ei tarkoita, etteikö maassa uskallettaisi luottaa enää konsoleihin. Jo heti Xbox Onen julkistustapahtumassa tämä tehtiin selväksi espoolaisen veteraanistudio Remedy Entetrainmentin toimesta yhtiön tuotua näytille uuden Quantum Break -pelinsä. Kunnianhimoisen projektin on määrä olla tähän mennessä Suomen suurin viihdetuotanto, mikä on nähtävillä osin varsinkin pelin kerrontatavassa. Luvassa on Remedylle tyypilliseen tapaan toiminnallista pelattavaa, mutta samalla soppaan lisätään myös televisiosarja, joka mukautuu pelaajan pelailun mukaan.

PlayStation 4:llä kotimaisten budjetit ovat pysyneet vielä maltillisemmissa merkeissä, mutta se ei tarkoita, että laitteen tuotokset kannattaisi sivuuttaa noin vain. Jo heti julkaisussa Frozenbyten päteväksi pulmailuksi todettu Trine 2 oli napattavissa PlayStation Storesta unohtamatta myöskään Housemarquen upouutta Resogun-peliä, joka on ehtinytkin jo muodostumaan erääksi PlayStation 4:n arvostetuimmaksi tuotokseksi.

Kummatkin alustoista ovat saaneet osansa toki myös Angry Birds Star Warsista.

Pc-puolella aaltoja tekemään pääsivät tänä vuonna suomalaisista erityisesti sekä autopelistudio Bugbear että myös kahden hengen pelitalo Theory Interactive. Jo vuoden alkupuoliskolla Bugbear alkoi puskea ihmisten tietoisuuteen näyttävää Next Car Gamea, jota varten on myöhemmin yritetty kerätä rahaa niin ennakkotilausten kuin Kickstarterinkin avulla. Theory vuorostaan työstää edelleen jo vuonna 2012 julkistettua Reset-peliään, jota varten se kehittäjät nappasivat sopivasti jouluksi yli 65 000 euron rahoituksen Indiegogo-palvelusta.

Suomen lippua mobiilimarkkinoilla pitivät tänä vuonna korkealla vuorostaan esimerkiksi Cornfox & Brothersin Oceanhorn: Monsters of Uncharted Seas, vuoden iPad-peliksi Applen toimesta palkittu Frogmindin Badland ja kovaa sijoittajatukea taakseen jo tovin saaneen Grand Crun Supernauts. Angry Birds -sarjakin jatkui uudella Star Wars -toiminnalla sekä ilmaiseksi pelattavalla Go!-ajelupelillä.

Nobuo Uematsun sävellyksillä varustettu Oceanhorn ei turhia yritä piilotella, mistä se on saanut inspiraationsa.

Puolisentoista vuotta sitten itsensä läpi lyöneeltä Supercelliltakin sopinee myös edelleen odottaa suuria tekoja. Yhtiö kerää luottoa erityisesti Japanissa, jonne siitä hankittiin osake-enemmistö 1,1 miljardilla eurolla.

Lue myös: 

 

Valta on katoavaista

Jokaisella vuodella on uudet alkunsa, mutta jotta jotain uutta voisi oikeasti myös syntyä, täytyy maailmassa olla myös loppuja. Vuonna 2013 tämä tehtiin heti tammikuussa selväksi, sillä yrityssaneeraukseen vuoden 2012 joulukuussa päätynyt pelijulkaisija THQ laitettiin heti kättelyssä huutokaupan kautta palasiksi.

THQ:n silpomisen myötä moni tunnettu pelisarja löysi uuden kodin. Saints Row– ja Metro-pelit siirtyivät esimerkiksi Deep Silverin omistavalle Koch Medialle, Company of Heroes Segalle, Homefront Gearboxille ja Darksiders sekä Red Faction Nordic Gamesille. Eräs erikoisimmista tilanteista syntyi kuitenkin Ubisoftin hankittua South Park: The Stick of Truthin ohella omistukseensa kehittäjä THQ Montrealin. Studiossa hommia painoi nimittäin Assassin’s Creed -sarjan luojiin lukeutuva Patrice Désilets, joka aikaisemmin oli jo jättänyt Ubisoftin vuonna 2010. Kauaa mies ei ranskalaisyhtiössä tälläkään kertaa pysynyt, sillä hän sai hämärissä olosuhteissa potkut pian THQ-oston jälkeen.

Patrice Désilets

THQ:n ohella muiden pelitalojen osalta loppunsa viime vuonna kokivat muun muassa niin legendaarinen LucasArts kuin myös uutta Command & Conqueria Electronic Artsille työstänyt Victory Games. EA:lla vuosi oli vastaavassa valossa muutenkin tapahtumarikas, sillä yhtiö päätyi tekemään varsinkin vuoden alkupuoliskolla joukon useampiakin irtisanomisia. Jättipä sen vanha toimitusjohtaja John Riccitiellokin myös maaliskuussa toimensa. Herran korvasi loppuvuodesta entinen EA Sports -pomo Andrew Wilson.

Johtajiston osalta muutoksia kokivat myös esimerkiksi Square Enix Yoichi Wadan irtisanouduttua sekä Microsoft Xbox-pamppu Don Matrickin siirryttyä Zyngalle ja yhtiön toimitusjohtaja Steve Ballmerin valmistauduttua eläkkettä varten. Microsoft kävi vuoden aikana läpi muitakin mittavia uudelleenjärjestelyjä, joiden myötä Xbox-bisneksestä vastuuta ottavat nyt enemmän niin vanha Windows-pomo Julie Larson-Green kuin myös Nokialta aiemmin tuttu toimitusjohtaja Stephen Elop.

Kuolemilta ei vuonna 2013 myöskään ikävä kyllä vältytty. Poisnukkuneiden joukkoon lukeutuivat niin Nintendon videopelibisneksen alulle käytännössä polkaissut Hiroshi Yamauchi kuin myös Red Storm Entertainmentin perustajistoon lukeutunut kirjailija Tom Clancy.

Hiroshi Yamauchi

Lue myös:

 

Höyry nousee ja sakenee

Yhdysvaltojen länsirannikon suunnalla sijaitseva Valve on vuosien varrella onnistunut epäilemättä nousemaan erääksi mielenkiintoisimmaksi yksittäiseksi pelitaloksi maailmassa. Half-Life-räiskinnällä hyvään alkuun ponkaissut yhtiö on viimevuosina löytänyt itselleen vakaan sekä kehityksen kannalta tilavan alustan ilmaispelimarkkinoilta, ja onhan se tietenkin ollut vastuussa myös Steamin luomisesta. Alkujaan suuresti vihattu pelipalvelu onkin vuosien varrella muotoutunut pc:llä merkittäväksi jakeluvälineeksi, josta hyötyä eivät hae irti vain pelaajat vaan myös pelien kehittäjät ja julkaisijat.

Valven SteamOS:n esittelyä varten luotua taidetta.

Siinä missä Half-Life 3:n julkistuksesta saatiin edelleen vain unelmoida vuoden 2013:n aikana, tapahtui juurikin Steamin osalta paljon menneen 12 kuukauden varrella. Konsolivalmistajien käytyä taistoa keskenään palveluiden ja oikeuksien osalta, esitteli Valve pelipalveluaan varten vuoden varrella joukon uusia ominaisuuksia omaan tahtiinsa. Osin Minecraftin menestyksen inspiroima Early Access -osasto mahdollistaa nykyisin vielä kehitysvaiheessa olevien pelien myynnin Steamissa, uudet virtuaaliset keräilykortit luovat omat metamarkkinansa palvelun sisälle ja Family Sharing vuorostaan antaa perheille ja kaveriyhteisölle paremmat työvälineet jakaa pelejä keskenään.

Potentiaalisesti kaikki edellä mainitut uudistukset ovat nekin kuitenkin vain pintaraapaisu siitä, mitä Valvelta ja Steamilta sopii odottaa. Uusien ominaisuuksien sisäänajon ja testauksen ohella Valve vahvisti loppuvuodesta myös pitkään huhuttujen olohuonekäyttöön suunniteltujen Steam Machine -pelikoneiden olemassaolon. Yhtiön oman SteamOS-käyttöjärjestelmän varaan rakentuvista laitteista saatiin konkreettista vihiä jo viime vuoden tammikuun CES-messuilla. Valve itsekin on toki luonut omia laiteprototyyppejään ja onpa sillä kehitteillä myös oma peliohjain, joka vaihtaa analogitatit kosketuslevyihin.

Valven Steam Machine -prototyyppi sekä tatiton peliohjain.

Ja hei, mitä Valven peleihin tulee, julkaistiin se Dota 2 viimeinkin virallisesti!

Lue myös:

 

Muita tapahtumia vuoden varrelta

Facebook Twitter Sähköposti
Lisää luettavaa