
Sony on paljastanut loppuvuodesta kauppoihin saapuvan PlayStation Classic -minikonsolin 20 mukana saapuvan pelin jäävän laitteen ainoiksi.
Yhtiö julkisti oman minikonsolinsa aiemmin tällä viikolla, mutta on sittemmin kertonut tarkemmin, ettei konsolille ole tarkoitus tuoda lisää pelejä julkaisun jälkeen.
Alkuperäisestä 20 pelin valikoimasta on toistaiseksi paljastettu ainoastaan Final Fantasy VII, Tekken 3, Ridge Racer Type 4, Jumping Flash ja Wild Arms.
Edustaja paljasti samalla, että kaikki konsolin kaksikymmentä peliä on valikoitu näiden suosion perusteella sekä räätälöity varta vasten kutakin markkina-aluetta varten.
Valitut pelit eivät myöskään vaikuta millään tavalla Sonyn mahdollisiin suunnitelmiin esimerkiksi samojen pelien uusintajulkaisujen suhteen PlayStation 4:lle.
Lisäksi Sonyn edustaja varmensi, ettei PS Classicissa ole minkäänlaista verkkopeliä tai mahdollisuutta liittää PSN-tiliä. Peleihin ei ole myöskään lisätty trophy-tukea.
PlayStation Classic julkaistaan 3. joulukuuta.
Lähde: IGN






















Kommentit
Suomeksi sanottuna, Sonylla on järkyttävä lisenssisotku käsissään ja katsotaan nyt mitä linsenssejä millekin markkina-alueelle saadaan raavittua kasaan kohtuuhinnoin. Jos pelit ovat tällä hetkellä jo selvillä (olisi korkea aika julkkariajankohta huomioiden), niin silloin listan salailu ei lupaa erityisen hyvää. Jotenkin on sellainen viba, että esim. Activision ei katso Crash Bandicootin tuomista Classicille hyvällä, kun yrittävät samaan aikaan myydä N. Sane Trilogyään kansalle.
Koitin lukea Zappahin kommenttia vaikka miten päin päällään seisten ja kävin rivien välitkin läpi täikammalla, mutta en löytänyt sieltä mitään henkilökohtaisuuksiin menevää. "Vialla" esimerkiksi tarkoitti luultavasti sitä, että peleissä yleisesti on nykyään jotain muutakin vikana, kuin tämä ohjaus, jos ne tuntuu helpolta ja tylsältä.
Tuosta olen itsekin Zappahin kanssa eri mieltä, mutta en silti koe, että kyseessä oli mikään henkilökohtainen loukkaus ketään kohtaan.
Ottaen huomioon kuinka suuressa osassa monessa tasossa liikkuminen ja hyppely on nykypeleissä, minustakin se on monesti turhan yksinkertaistettua ja kyllä se vaikuttaa merkittävästi sen peruspelattavuuden kiinnostavuuteen. Suunnittelufilosofia tuntuu olevan se, että kiipeilyn ja hyppelyn pitää onnistua keneltä vain out-of-the-box. Kaipa senkin on joku markkinatutkimus osoittanut, että kontrollien opettelu turhauttaa pelaajia, joten kaikissa peleissä on tätä nykyä käytännössä samat kontrollit ja sama liikkumismekaniikka.
Tämän sukupolven 2D pelit näyttävät upealta, mutta niitä tuskin tähän pakettiin tullaan pakkaamaan.
En kyllä mielestäni ihan tällaista ole tarkoittanut sanoa. Lähinnä olen eri mieltä siitä, että onko se "gripin" (eli kiinnipitämisen) painaminen sen vaativampaa kuin painaa neliötä siinä vaiheessa, kun hahmo meinaa tippua. Nuo molemmat voisi jättää pois ja keksiä jotain oikeasti haastavaa tilalle.
Sitä sormiakrobatiaa, eli jonkinlaista taitoa siis, olikin alkuperäisissä, kun piti hypätä takaperin liukumäkeen, josta etuperin toiseen sekä sen jälkeen vielä jonnekin - ja ehkä vielä tietyn ajan sisällä. Mutta se muu ohjaus, tankkimaisuus, ei ole kauhean jees eikä minusta vaadi taitoa vaan lähinnä tottumista.
Minusta nykypeleissä on tarpeeksi muuten ohjaksissa olemista mutta turhan usein se otetaan välivideoiden tai kameran kaappauksen muodossa pois. Tätä oli tosin kyllä paljon jopa alkuperäisissä Tomb Raidereissa, kun zoomattiin jotain vipua, ovea tai muuta taktista paikkaa, joten ei nykypelit sen pahempia tässä välttämättä ole, esim. Uncharted kertoo pääosan jutuista ilman välikuvia, joita tulee sitten lähinnä "jaksojen" välissä.
Olisi mukava kuulla jokin tarkempi esimerkki että miten vanhoissa peleissä oltiin enemmän ohjaksissa kun itsellä tuntuu että homma on mennyt enemmänkin niin, että ne turhimmat jutut on virtaviivaistettu, kuten se, ettei tarvitse painaa nappia että hahmo pitää kielekkeestä kiinni.
Pelkäsin jo itsekin että olin kirjoitellut taas turhan provoa mutta ilmeisesti en kuitenkaan :D Tarkoitin tosiaan nimenomaan että peleissä se vika on, ja voisivat jotain uutta keksiä. Napin pitäminen pohjassa ei ole sekään minusta paras ratkaisu vaikka sitä mielelläni teinkin alkuperäisten parissa fanittaessani.
Tämä on minusta enemmän pelikohtaista, sillä ei tässä puhutut vanhat Tomb Raiderit mitään älytöntä nekään vaatineet. Hyvin yksinkertainen ohjaustapa ja varmasti nykypeleistä löytyy vaativampia tapauksia vaikka ja millä mitalla.
Dark Souls voinee mennä yhtenä esimerkkinä: yksinkertainen mutta silti todella toimiva ohjaus, jossa kaikki on kiinni pelaajasta. Mutta siinäkään ei esimerkiksi tarvitse pitää nappia pohjassa kiivetessä tikapuita, sillä se olisi aika turhaa. Edelleenkään sellainen tuskin itseäni haittaisi mutta toivoisin sen haasteen tulevan muusta kuin siitä, että muistaako pitää nappia pohjassa...