Tekijä: SCE Studios Santa Monica
Julkaisija: SCEA
Pelikoneet: PS2
Julkaisuaika: 17.4.
Lataa tästä Atlas-video (3 Mt, Quicktime MOV)
Lataa tästä Kratoksen taistelu Titaania vastaan (1,3 Mt, Quicktime MOV)
Lataa tästä Kratoksen taistelu hassusti nimettyä Perseusta vastaan (3,1 Mt, Quicktime MOV)
”God of War -sarjan visuaalinen kokonaisilme ja toteutus toimivat pitkään virstanpylväänä muille.”
Ensimmäinen God of War on peli, jonka soisi löytyvän jokaisen täysi-ikäisen pelikirjastosta. Se on Resident Evil 4:n ja Tomb Raider Legendin ohella edellisen sukupolven parhaita pelejä. David Jaffen luotsaamaa ja Sonyn Santa Monican studion kehittämää peliä pidettiin PlayStation 2:n joutsenlauluna. Harva odotti jatko-osan ilmestyvän samalle konsolille.
Edellisessä pelissä kreikkalaisten sodanjumalan Areksen surmanneen ja tämän paikan Olympoksella ottaneen spartalaissoturi Kratoksen painajaiset eivät ole loppuneet. Vaikka Pallas Athene lupasi spartalaisen unohtavan perheensä kuoleman, näyt riivaavat häntä edelleen. Uusi sodanjumala ei koe olevansa mitään velkaa muille jumalille ja ajautuu riitoihin näiden kanssa.
Jumalaisen kaunis
Peli näyttää alustan huomioon ottaen fantastiselta. Kehittäjäryhmä osaa repiä konsolista uskomattoman määrän tehoa. Hienoa grafiikkaa tärkeämpää on kuitenkin kameratyöskentely ja suunnittelijoiden tyylitaju: God of War -sarjan visuaalinen kokonaisilme ja toteutus toimivat pitkään virstanpylväänä muille.
Ja kuin myönnytyksenä niille, jotka toivoivat peliä PS3:lle, demon mukaan välianimaatiot voi katsoa teräväpiirtoresoluutiossa pelin läpipelattuaan. Se ei korvaa seuraavan sukupolven tarjoamaa graafista potentiaalia, mutta voi antaa vihiä siitä, mitä kannattaa odottaa saman kehittäjäryhmän tulevilta peleiltä – ehkä God of War -sarjan jatko-osilta, ehkä joiltain muilta.
Kratoksen ääni on edelleen ylimiehekäs ja karhea. Muut kuulostavat spartalaisen rinnalla kovin kuolevaisilta. Pelimusiikki kuulostaa upealta, aivan kuten ensimmäisessä pelissä. Äänimaailman ovat toteuttaneet Jaffen kanssa aikaisemminkin työskennelleet tahot. Yhteistyö on hedelmällistä.
Spartalainen sotataito
Kratos osaa muutaman uuden liikkeen. Näihin kuuluu videodemoissa nähdyn lentotaidon (siivet ”lainattu” Ikarokselta) lisäksi pitkät loikat sekä liipaisimien ja hyökkäysnappien yhdistelmillä käynnistyvät erikoishyökkäykset.
Teräketjujen avulla tehtävät loikat eivät tunnu kovin tarpeelliselta uudistukselta. Demossa niiden käyttö tuntuu himpun väkinäiseltä, mutta kokoversiossa niillä saadaan varmasti aikaan näyttäviä toimintajaksoja.
Entisestään ylettömän rikasta taistelujärjestelmää on lihotettu uusilla taisteluliikkeillä. Niiden lisääminen Kratoksen repertuaariin on onnistunut saumattomasti. Jää kuitenkin nähtäväksi, onko lopullisessa pelissä jo liikaa mahdollisuuksia teilata vastustajat. Turha kun on aina turhaa.
Demossa saa taistella rivisotilaiden ja Rodoksen kolossin kanssa. Rivisotilaat saa lähetettyä Akheronin (tai Styksin) toiselle rannalla, mutta demo loppuu, ennen kuin Pallas Athenen henkiinherättämä kolossi lyödään palasiksi.
Kaiken kaikkiaan demo toimii kuin tauti. Oli ilo havaita, ettei pelistä ole huhupuheista huolimatta poistettu immersiota lisänneitä osuuksia, kuten arkkujen ja porttien avaamista käsin, nappeja painelemalla. Siellä olemisen tuntu on edelleen vahva.
God of War II:n demo ei ole pituudella pilattu. Se ei anna kattavaa kuvaa jatko-osasta, mutta saa janoamaan täyspitkää versiota. Näyttää siltä, että mikäli demo ei anna pelistä täysin vääristynyttä kuvaa, jatko-osa ei voi epäonnistua ainakaan laadullisesti.
Harro Grönberg
Onnistuu jos…
…peli yltää samalle jumalaiselle tasolle ensimmäisen God of Warin kanssa ja uudistuksilla on oikeasti pelillistä merkitystä.
Epäonnistuu jos…
…tekijäryhmä tyytyy kierrättämään ykkösosaa.
