Jet Force Gemini
Kehittäjä: Rare
Julkaisija: Rare
Laitteet ja julkaisu: USA 11.10.1999, Eurooppa 2.11.1999, Japani 1.12.1999
Saatavuus: Hintaa käytetyllä pelillä on noin 25 euroa.
Kultaiset muistot
Nintendo 64:n aikana brittiläinen pelitalo Rare oli kultaakin kalliimpi Nintendolle. Kun muut firmat tuntuivat olevan pelien laadussa kaukana itse isosta N:stä, Rare tuntui onnistuvan jokaisella pelillään. Rare ei ole koskaan ollut ajankäytön mestari, vaan pelit myöhästelivät aina sen mukaan, mitä lisäominaisuuksia niihin keksittiin lisätä tai miten paljon niitä haluttiin viilata. Pelien laatu olikin sitä luokkaa, että tähän Nintendolla ei ollut mitään puuttumista.
Loppuvuosi 1999 oli jännittävää aikaa Nintendo 64 -faneille. Kauan myöhästelleet kolme timantinkovaa peliä, Perfect Dark, Jet Force Gemini ja Donkey Kong 64, olivat yhtäkkiä kaikki viimeinkin ilmestymässä, ja kaikki parin kuukauden sisällä, sopivasti jouluksi. No, kaikki olikin liian hyvää ollakseen totta, ja se pahin myöhästelijä, Perfect Dark, siirtyi vielä kerran, tällä kertaa neljä kuukautta eteenpäin. Henkilökohtaisesti tosin uskon, että markkinointi-ihmiset vain tajusivat, että pelit syövät toistensa myyntejä, ja Perfect Dark nyt myy miljoonia ajankohdasta riippumatta. Ja näin myös kävi.
Se kolmikon kolmas
Mainio Donkey Kong 64 oli toki jättimenestys, kiitos sen päähahmojen ja Banjo-Kazooie-pelien suosion, mutta Perfect Darkin siirtyminen antoi onneksi tilaa helmelle nimeltä Jet Force Gemini. JFG oli tosin silti Raren huonoimmin menestyneitä N64-pelejä, ja tämä onkin huutava vääryys.
Jet Force Gemini on kolmannen persoonan räiskintäpeli, poikkeuksellisen mutkikkaalla ohjauksella varustettuna. Normaaliohjauksella hahmoa liikutetaan analogitikusta ja räiskintä on suhteellisen epätarkkaa, mutta painamalla napin pohjaan kamera siirtyy lähemmäs hahmoa ja tämä muuttuu läpikuultavaksi. Ruutuun ilmestyy tähtäin, jota pääsee ohjaamaan analogisesti, ja hahmon liikkeet siirtyvätkin neljälle C-napille. Ensimmäisen tunnin ajan kontrollit ovat pelaajalta täysin hukassa, mutta tottumisen jälkeen systeemi on mainio joustavuudessaan.
JFG:ssä vietetään pääosin aikaa taistelemalla ikäviä avaruusmuurahaisia vastaan, jotka olivat aikanaan varsin älykkäitä vihollisia: ne osasivat muun muassa hakeutua suojaan. Ilmasta hyökkäävät viholliset kaartavat kimppuusi jonossa tai hieman pilke silmäkulmassa suunnitelluissa Space Invaders -riveissä. Valtavat pomovastustajat maustavat tietenkin soppaa.
Pelin asearsenaali on erittäin tyydyttävä. Perusaseet on aina oltava kunnossa, ja siksi onkin hyvä, että paljon käytössä olevalla, pientä minigunia muistuttavalla Machine Gunilla on hauskaa roiskia. Ohjukset ovat myös kunnossa joko kolme spiraalissa lentävää ohjusta tai yhden hakeutuvan ohjuksen ampuvien pyssyjen muodossa. Käytössä on myös miinoja, kranaatteja, päät irti leikkaavia heittotähtiä, kiikarikivääri, sekä… kalanruokaa. Raren huumori pilkistää pelissä esiin yhtenään, ja täysin pasifistiset oranssit kalanruokapallot asevalikossa ovat tästä oiva osoitus.
Suihku Voima Kaksonen
Pelissä seurataan Jet Force Gemini -tiimiä, johon kuuluu Juno ja Vela -sisarusten lisäksi heidän Lupus-koiransa. Avaruustyranni Mizar orjuuttaa käveleviä teddykarhuja, Tribaleita. Mizarista pitää tietenkin päästä eroon ja kaikki Tribalit pitää vapauttaa. Aivan, onneksi itse peli on parempi kuin sen juoni ja alla näkyvä hahmodesign.
Pelin rakenne on mainio, sillä pelaaja pääsee seikkailemaan lineaaristen kenttien sijaan useilla planeetoilla ja avaruusasemilla vapaasti. Jokaiseen niemeen ja notkoon on piilotettu uusia aseita, aarteita, hahmojen lisäominaisuuksia sekä tietenkin Tribaleita. Jotta pelin pääsee läpi, pitää jokainen Tribal löytää kaikista kentistä. Tällainen keräilyyn pakottaminen saattaisi tuntua työltä, mutta JFG:n kentät ovat vain niin hyvin suunniteltuja ja ne sisältävät niin paljon muitakin herkkuja, että se on suorastaan ilo.
Jokainen kolmesta hahmosta omaa jonkin erikoiskyvyn: Juno pystyy kävelemään laavassa, Vela pystyy uimaan ja Lupus kykenee lentämään lyhyitä pätkiä. Kenttiä pitääkin katsella aina sillä silmällä, että millä hahmolla sinne olisi syytä palata. Taisteluiden vastapainoksi peli siis sisältää todella maukasta tasoloikkaa ja seikkailua.
Peli sisältää kuitenkin paljon muutakin vaihtelua kuin toiminnan ja seikkailun välillä tasapainoilua. Hieno lisä peliin on yhteistyöpelitila, jossa toinen pelaaja voi auttaa varsinaista pelihahmoa ohjaamalla mukana pörräävän Floyd-robotin aseen tähtäintä. Floydin kanssa suoritetaan peleissä myös erilaisia lentotehtäviä ilmastointikanavia ja luolia pitkin. Näiden tehtävien parhaat suoritukset avaavat pelin valikoihin myös lisämateriaalia. Mukana on myös kaksi erilaista kilpa-ajotyyppiä: kaksiulotteinen ylhäältäpäin kuvattu retrohuristelu ja kolmiulotteinen kisa. Näitä pääsee myös pelaamaan moninpelissä. Moninpelin muita moodeja taas ovat perus deathmatchin lisäksi myös raiteilla liikkuva tarkkuusammunta, jossa neljä pelaajaa liikuttelee omia kursoreitaan ruudussa. Moninpelisessioiden aikana voit vaihdella pelityypistä toiseen sijoitusten pysyessä koko ajan muistissa, joten JFG:n moninpeli on todella monipuolinen kokonaisuus.
Ulkoiset avut
Graafisesti peli on upea. Itse luonnehtisin peliä jopa sukupolven parhaimman näköiseksi peliksi. Kentät ovat laajoja eikä piirtoetäisyyden rajaa näy ollenkaan. Peilipinnat heijastavat, värilliset valonlähteet koristavat kenttiä, pimeisiin kenttiin voit itse heittää punaisia valokranaatteja ja konekiväärin siniset ammukset välähtävät kohteena olevissa tekstuureissa sinisinä. Kun ruutu on täynnä vihollisia ja räjähdyksiä, ruudunpäivitys nikottelee hieman, mutta kokonaisuutena peli on sukupolven kenties kaunein. Eikä peli edes käytä Nintendo 64:n lisämuistipalikkaa.
Myös musiikit ovat todella korkealaatuisia. Kyseessä ei ole mitään pilipalimusiikkia, vaan mahtipontisia orkestraatioita ja tunnelmaa tuovia hiipiviä teemoja.
Jet Force Gemini on uskomattoman laaja ja monipuolinen paketti, upealla ulosannilla varustettuna. Se on yksi lempipeleistäni Nintendo 64:llä, ja oikeastaan millä alustalla tahansa. Alkuperäinen on toki alkuperäinen, mutta toivoa sopii, että Rare tekee Banjo-Kazooien jälkeen myös Jet Force Geminille Xbox Live Arcade -käsittelyn. Jatko-osasta voin vain haaveilla…
