Retroviikonloppu: Neo-Geo 2/2 / Uutiset / pelaaja.fi

Retroviikonloppu: Neo-Geo 2/2

16.11.2008 // Kirjoittanut: finngamer
29

Tervetuloa eilen alkaneen Neo-Geo-pelikonsolin historiikin toiseen osaan. Mikäli et lukenut juttua eilen, tee se nyt täällä.

Lopun alkua

Vuonna 2001 SNK teki konkurssin, tehtyään ensin Neo-Geon parhaat pelit parina edellisenä vuotena (Garou: Mark of the Wolves, Last Blade 1 & 2, Metal Slug 3...). Kaikki näytti olevan lopussa, mutta yhtiö nimeltä Playmore (jonka oli perustanut alkuperäisenkin SNK:n perustaja) osti SNK:n tekijänoikeudet ja osan työntekijöistä, ja herätti pienen tauon jälkeen henkiin konsolin, joka oli jo elänyt kauemmin kuin kukaan olisi voinut ennustaa.

SNK-Playmore ei oikeastaan saavuttanut vanhan SNK:n laatua, mutta sai se legendaariselle laitteelle vielä sentään tusinan verran uusia pelejä. Vanhat sarjat saivat jatkoa, ja pari uuttakin peliä mahtui mukaan. Viimeinen Neo-Geo-peli, Samurai Shodown V Special julkaistiin syksyllä 2004. Neo-Geon lähes 15 VUOTTA kestänyt taival oli päättynyt. Viimeisen pelin hinta uutena, kuten muidenkin viime vuosien pelien hinta, oli 359 dollaria (virallisella USA:n jakelijalla Neo-Geo.comin Neostoressa).

Ohoi, merirosvoja horisontissa

Taival tosin ei päättynyt siksi, että laite olisi viimeinkin tullut vanhaksi, vaan päinvastoin, koska sen yksinkertaista teknologiaa piratisoitiin niin raskaasti. Se ei vain ollut kannattavaa. SNKP:n kolikkopelit tekivät edelleen rahaa, ja jokainen uusi King of Fighters oli iso rahantekijä pelihallille. Toki Neo-Geon kotijulkaisut olivat vain pisara meressä, lahja fanipojille, mutta arcade-MVS oli yhä todella suosittua Japanissa. Mutta kun uudesta pelistä ilmestyi pirattiversioita markkinoille viikon sisään julkaisusta, hommaa ei vain ollut enää järkeä jatkaa.

MVS päätettiin siis hylätä, ja klassiset pelisarjat kuten King of Fighters, Samurai Shodown ja Metal Slug jatkuivat Sammyn arcade-laitteella, Atomiswavella. Sammyhan julkaisee myös Guilty Gear -pelejä. Atomiswavellekaan ei tosin enää tehdä pelejä, vaan SNKP:n valitsema alusta on tällä hetkellä Taito Type X-2, eli rauta, jolle ilmestyy myös Street Fighter IV. Atomiswaven nopea hiipuminen kertoo toki paljon myös MVS:stä. 15 vuotta oli todella uskomaton elinikä, ja vain Segan Naomi on sitä edes teoriassa hätyyttelemässä. Ja jos kotitekoisia pelejä ei lasketa, niin kotikonsolipuolella Neo-Geon elinikää tuskin rikotaan koskaan.

Lahjat jälkipolville

Eniten Neo-Geolle julkaistiin tappelupelejä. Räiskintä- ja puzzlepelejä löytyy myös mukavasti. Lisäksi löytyy useita ajo- ja urheilupelejä. Yhteensä MVS:lle julkaistiin 149 peliä, AES:lle näistä tuli 118 kappaletta, ja Neo-Geo CD:lle kulkeutui 89 peliä. Mutta CD sai myös kahdeksan ihan omaakin peliä. Länsimaisissa AES-julkaisuissa SNK yritti käyttää pelien kansipapereissa värikoodausta lajityyppien mukaan, mutta muutamat virheelliset värit sekoittavat hieman pakkaa. Yleensä väriraidat kyllä pitävät paikkansa, ja menevät seuraavanlaisesti: punainen = tappelu, vihreä = urheilu, sininen = räiskintä ja keltainen = puzzle.

Jos Neo-Geon hankkiminen kiinnostaa, on hyvä pitää mielessä, että se on maailman import-ystävällisin kone. Sen lisäksi, että kaikki pelit toimivat kaikissa laitteissa, niiden kieli on myös englanti, jos sinulla on euro- tai USA-konsoli. Pelit ovat kaikki identtisiä sisältä, ja konsoli itse määrää kielen. Toki tämänkin voi kiertää modaamalla laitteen, jos haluaa välttämättä lukea japania, tai jos sinulla on JAP-kone ja haluaisit lukea englantia. Myös yksi varteenotettava vaihtoehto kalliiden AES-pelien sijaan on ostaa adapteri, jolla voi pelata arcade-MVS-kasetteja kotikoneella televisiosta. (Paras malli on Neo Super MVS Convertor II). MVS-pelit kun ovat huomattavasti huokeampia ja tulevat halvemmaksi, vaikka itse adapteri maksaakin reilut 200 euroa. Kenties paras vaihtoehto olisi kokonaisen arcade-kaapin ostaminen, mutta se ei varmaan kaikkien kämppään sovi. Niidenkään hinnat eivät kuitenkaan päätä huimaa, ja koneen saa varmaankin jollain 500 eurolla. Tässä oma MVS:ni, sisältä ja ulkoa:

Käyttäjäystävällisyydestä täytyy myös mainita, että AES-koneen arcadetikku ja CD-koneen pad-ohjain toimivat sellaisenaan myös toisessa koneessa.

Keräilijöiden taivas (tai helvetti)

Neo-Geon pelit olivat siis todella kalliita alusta alkaen, tuplasti sen, mitä kalliit Super Nintendo -pelit maksoivat. Koneen käyttäjäkuntakin oli sen verran pieni, että pelejä painettiin todella pieniä määriä, joskus vain joitakin satoja. Pelien USA- ja euroversiot olivat vielä japanilaisia painoksia harvinaisempia. Nykyään useimmat keräilijät keräävät japanilaisia pelejä, koska niitä saa halvemmalla ja helpommin. Vain pelikeräilijöiden kovin ydin kerää pelien englanninkielisiä versioita, joista joutuu parhaimmillaan maksamaan kymmenkertaisen hinnan japanilaisiin peleihin nähden, ja useimmitenkin tuplahinnan.

Useista Neo-Geon peleistä on tullut uskomattomia keräilyharvinaisuuksia korkean kysynnän ja erittäin alhaisen tarjonnan takia. Kuuluisin näistä peleistä on varmastikin Kizuna Encounterin euroversio. Siinä missä Japani-versio on "vain" erittäin harvinainen, ja maksaa lähemmäs tonnin, on euroversio käsittääkseni harvinaisin ei-prototyyppipeli koskaan. Toistaiseksi on todistettu 4 kappaleen olemassaolo maailmassa. Viimeisin omistajaa vaihtanut peli kustansi 12 500 dollaria, vaikka kansipaperissa oli tuuman repeämä. Ja muistutan siis vielä, että pelit ovat sisuksiltaan identtiset, tässä painaa vaakakupissa pelkästään englanninkielinen kansipaperi ja ohjekirja.

Nyt tuli ehkä peloteltua hieman liikaa, sillä löytyy Neo-Geolta edullisiakin pelejä. Halvimmat pelit lähtevät parista kympistä, ja laatupelejä, kuten esimerkiksi vanhempia King of Fighterseja ja Samurai Shodowneja, saat kyllä omaksesi muutamalla kympillä. Tunnetusti paras hinta-laatu-suhde on Samurai Shodown II:lla, jonka moni Neo-Geon ystävä listaa yhdeksi lempipeleistään, ja peliä on onneksi painettu niin paljon, että markkinoilla liikkuu peliä runsaasti noin 30 euron hintaan.

Viimeinen peli

Neo-Geon viimeinen peli, Samurai Shodown V Special (Japanissa: Samurai Spirits 0 Special), ilmestyi MVS-versiona 22. huhtikuuta 2004 vain Japanissa. AES-versiot (USA ja JAP) tulivat hieman myöhemmin, 9. heinäkuuta. Julkaisussa oli kuitenkin muutakin erikoista, kuin vain kunnia olla laitteen viimeinen peli.

Special-version muutoksiin verrattuna perusversioon lukeutui muun muassa muutama vaihdettu hahmo ja tausta, viilattu pelattavuus ja lisätty väkivalta. Kaikissa Samurai Shodowneissa oli kyllä paljon verta, mutta Specialiin lisättiin muun muassa kaikille hahmoille erityinen Overkill-liike, joka yleensä tiesi huonoa vihollisen kaikille ruumiinosille. Tämä oli luonnollisestikin yksi Specialin vetoavimpia ominaisuuksia.

Valitettavasti vain Japanissa oli pelin julkaisun aikaan tapahtunut jokin järkyttävä kouluvälikohtaus, ja paikalliset kukkahattutädit saivat jälleen päähänsä pyörtyillä videopelien johdosta. Ja vaikka kyseessä olikin sarjakuvamainen 2d-peli, myös Samurai Shodown sai osakseen negatiivista huomiota. Arcade-versio oli siis jo ulkona, mutta SNK Playmore sai uskomattoman huonon idean: sensuroidaan tuleva kotiversio.

Jo pelkästään tämä olisi saanut "arcade-perfect"-pelejä jumaloivat Neo-Geo-fanit takajaloilleen, mutta SNKP teki vielä toisenkin virheen. He eivät kertoneet muutoksesta ennen AES-version myyntiä. Miltä sinusta tuntuisi, jos ostaisit 359 dollarin pelin, etkä saisi sitä mitä piti? Fanit olivat RAIVOISSAAN. Kaiken lisäksi ilmeni, että sensurointitoimenpide aiheutti jopa muutamia bugeja peliin.

Asiasta "keskusteltiin" nettifoorumeilla kuukauden päivät, ja lopulta tapahtui ihme. SNKP lupasi ottaa pelikasetit takaisin kaikkialta maailmasta ja ohjelmoida ne uudelleen. Tämä oli kuitenkin niin epätodennäköinen ratkaisu, että työ alkuperäisen pelin takaisinsaamiseksi oli jo aloitettu.

Englannista Suomeen muuttanut ohjelmointiguru Razoola oli jo muutaman vuoden kehitellyt ja myynyt Neo-Geo-laitteisiin (sekä MVS että AES) eräänlaista mod-piiriä, jolla pääsi pelaamaan pelejä eri alueasetuksilla, käyttämään huijauskoodeja jne. Razoola kävi toimeen, ja UniverseBIOS-piirin uusin päivitys tuli sisältämään varsin tärkeän lisäyksen, eli mahdollisuuden pelata SSVS:ää niin kuin se oli tarkoitettukin: väkivalta sisään ja bugit ulos! Razoola onnistui paikallistamaan SNKP:n puoskaroinnin ja kiertämään sen, jotta alkuperäinen peli saatiin esiin.

Mutta entistä mielenkiintoisemmaksi tilanteen tekee se, että Razoolan läpimurto tapahtui samoihin aikoihin, kun SNKP veti kasetteja takaisin. Valitettavan moni ehtikin jo lähettää omansa pois, ja kuuli vasta jälkeenpäin, että apu oli jo lähellä. Ja valitettavaa tästä tekee se, että SNKP päätti tehdä vielä kolmannen virheen. He eivät sittenkään palauttaneet peliä täysin. Bugit korjattiin, mutta Overkillit palautettiin vain osittain. Nyt Overkillien tapahtumista suurin osa oli mukana, mutta vieläkään ruumiinosat eivät irronneet. Siihen SNKP veti rajan. Sanomattakin on selvää, että osittainen korjaus oli täysin yhtä tyhjän kanssa puristien keskuudessa. Mutta varsinkin, kun Overkill-kuolemat olivat niin upeaa 2d-taidetta.

Nykytietojen mukaan "korjatuilta" pelikaseteilta ei enää saa täyttä peliä takaisin, olipa UniversBIOS tai ei. Siksipä Neo-Geon viimeisestä pelistä tuli oikeastaan kaksi eri versiota, ns. "fixed" ja "un-fixed". Originaali, korjaamaton peli on tietysti halutumpi, mutta myös harvinaisempi, sillä suurin osa ehti todennäköisesti lähettää pelinsä korjattavaksi. Nykyään korjatun pelikasetin tunnistaa pienestä Neo-Geo-tarrasta pelikasetin etupuolella, tosin tämä on toki voitu poistaakin omistajan toimesta.

Samurai Shodown V Specialin MVS-kasettia tuotettiin arviolta 1 600 kappaletta. AES:ää myytiin Japanissa suoraan SNKP:ltä sekä useissa pelikaupoissa. Maailman ainoa virallinen kauppa uusille USA-version peleille oli Neo-Geo.comin Neostore, ja se sai myös erän JAP-versiota, USA-version lisäksi. JAP AES-version kappalemäärä on todennäköisesti jokin matala nelinumeroinen luku, mutta japanilaisten käyttäytymistä SNK:n kasettikorjausten yhteydessä on vaikea arvioida. Todennäköisesti korjaamatonta JAP-versiota on olemassa vain muutamia satoja. USA-versiota taas oli alun perinkin olemassa arviolta vain 300-400 kappaletta, ja korjaamattomia pelejä on jäljellä maailmassa kenties noin puolet siitä. Korjaamattomien versioiden arvo on noussut hieman sitten julkaisun. Vähän yleisempi JAP-versio on hieman arvokkaampi kuin USA-versio siitä johtuen, että niin moni kerää pelkästään JAP-pelejä.

Samurai Shodown V on käännetty myös PlayStation 2:lle sekä Xboxille, mutta V Special tulee SNKP:n ilmoituksen mukaan pysymään aina Neo-Geon yksinoikeutena. Tosin piakkoin Wiille, PS2:lle ja PSP:lle ilmestyvän Samurai Shodown Anthologyn sisältö on vielä epäselvää: jotkin lähteet ilmoittavat V Specialin olevan mukana, jotkut sanovat sen puuttuvan. Henkilökohtaisesti haluaisin pelin puuttuvan, vaikka se tarkoittaakin epätäydellistä kokoelmaa nykykuluttajille. Neo-Geo vain on niin legendaarinen laite, että se on tämän draamantäyteisen joutsenlaulunsa yksinoikeuden ansainnut.

Käännökset muille alustoille

Neo-Geon pelien käännökset oman aikansa kilpaileville koneille, eli esim. Super Nintendolle, olivat aina vähintään alempiarvoisia, ja useasti jopa ala-arvoisia. Myös PlayStationilla ja Saturnilla käännökset köhivät vielä pahasti, jopa Saturnin muistilaajennustenkin kanssa. Oikeastaan vasta PlayStation 2:n myötä alkoi koneissa olla tarpeeksi vääntöä, että Neo-Geon pelejä päästiin pelaamaan hyvin muilla laitteilla sellaisina kuin niiden kuului olla.

Japanissa on PlayStation 2:lle ilmestynyt melkeinpä kaikki merkittävät Neo-Geo-sarjat hyvinä kokoelmina, Eurooppaan on päätynyt toistaiseksi oikeastaan vain kaikki Slug-pelit sisältävä Metal Slug Anthology Wiille ja PS2:lle sekä joitakin hajaversioita King of Fighters -sarjasta PS2:lle ja vanhalle Xboxille. Näitä kannattaa etsiskellä alelaareista. Wiin Virtual Consolestakin löytyy joitakin tuotoksia, kuten vaikka Samurai Shodown II. Käännösten pelaaminen ei ikinä vedä vertoja sille, että voi hypistellä Neo-Geon valtavia pelikasetteja kädessään ja pelata aitoa ja alkuperäistä, mutta Neo-Geo jos mikä on vaikea harrastus.

Useimmille siis voin vain suositella sen pelejä muilla koneilla. Mutta toivon silti, että edes yhdelle tämän jutun lukijalle tulee himo hankkia Neo-Geo.

Loppuun vielä kavalkaadi kuvia Neo-Geon monista eri lajityypeistä, pelithän ne ovat, mitkä ratkaisevat.

Metal Slug

Neo Bomberman

Garou: Mark of the Wolves

Neo Driftout

Samurai Shodown

Magical Drop 3

Super Sidekicks 3

Last Blade

LINKKEJÄ

Sivustoja, joilla on muun muassa arvosteluja ja screenshotteja:

www.neo-geo.com

www.neogeoforlife.com

Markkinoiden paras mod-piiri, Made in Finland:

www.universebios.com

Neo-Geo.comin maineikas Master List, joka sisältää kaikki Neo-Geo-julkaisut, versiot eri koneille, ja kaikki ilmestymispäivät. Mukana myös tunnetut piraatit ja prototyypit:

Neo-Geo Master List

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi.

Kommentit

Käyttäjän Jamppa kuva
Jamppa

UPEA RETROILU!!! <3

Käyttäjän Anonymous kuva
Anonymous (ei varmistettu)

Laivalla oli sillon joskus kiva hakata neo genolla metal slugii :D
ensi viikoksi conkers bad fury day (N64)

Käyttäjän Anonymous kuva
Anonymous (ei varmistettu)

eii en OLLU EKA !

Käyttäjän himopelaaja kuva
himopelaaja

Kokonaisuutena hieno retropläjäys. Muistoja tuli mieleen ja noitakin pelejä on joskus pelaillut. On ne hienoja laitteita.

Käyttäjän Anonymous kuva
Anonymous (ei varmistettu)

"Lisäksi löytyy useita ajo- ja urheilupelejä."

Doh. Katso tarkemmin pelilistoja!

Käyttäjän Anonymous kuva
Anonymous (ei varmistettu)

NeoGeot ei iske minua. Ultrahyperturbopläjäys-grafiikka ei ole tärkein asia mulle vaan ne pelit.

Käyttäjän Anonymous kuva
Anonymous (ei varmistettu)

Aikoinaan armeijassa tuli hylsyn lennätyksen lisäksi kökittyä sotkussa pelaamassa määrättömiä tunteja metal slugia. Siinäpä loistava peli!

Käyttäjän -GoGo- kuva
-GoGo-

Jees, kiitoksia tästä. Milloin saamme lukea Gizmondosta oman pikku artikkelin? :)

Käyttäjän finngamer kuva
finngamer

””Lisäksi löytyy useita ajo- ja urheilupelejä.”

Doh. Katso tarkemmin pelilistoja!”

Niin? Ajo- ja urheilupelejä on koneella yli kaksikymmentä, noin 15 % kaikista peleistä. Merkittävä valikoima, siis.

”NeoGeot ei iske minua. Ultrahyperturbopläjäys-grafiikka ei ole tärkein asia mulle vaan ne pelit.”

Grafiikat ovat vain pelkkä bonus, pelit tietenkin ratkaisevat. Parasta tappelua, räiskintää ja puzzlea.

On päivänselvää että itse pelattavuus on huippuluokkaa, ei kymmeniä Neo-Geon pelejä oltaisi muuten portattu vielä kahden konsolisukupolven jälkeenkin…

Käyttäjän Xerobos kuva
Xerobos

Muistan kuinka joskus penskana tuli kauhisteltua Neo-Geo-pelien hintoja. Ikinä en ole konetta livenä nähnyt, mutta jos sattuisi tulemaan tilaisuus ostaa laite, niin mielenlujuus olisi koetuksella.

Kiinnostus Neo-Geota kohtaan koki buustin jutun luettuani. Erinomainen artikkeli!

Nostoja