Pelivuoden 2014 kohokohdat: Uusien konsolien kasvukivut ja virtuaalinen tulevaisuus / Uutiset / pelaaja.fi

Pelivuoden 2014 kohokohdat: Uusien konsolien kasvukivut ja virtuaalinen tulevaisuus

3.01.2015 // Kirjoittanut: Panu Saarenoja

0

Vuosi 2014 on paketissa, mutta täysin sitä ei kannata jättää taakseen kuitenkaan välttämättä ainakaan vielä.

Kuten Pelaajalehti.comissa on nyt parinakin edellisenä vuotena ollut tapana, on oheen koottu menneen vuoden ajalta yhteen joukko saitille ilmaantuneita uutisia muistutuksena vielä siitä, mitä viimeisen 12 kuukauden aikana oikein tapahtuikaan. Tällä kertaa muistelu tehtiin jakamalla tapahtumat neljän pääkategorian alle.

Edellisvuoden katsaukset löydät tästä (2013) ja tästä (2012).

Hinku käy virtuaalitodellisuuteen

Virtuaalitodellisuus on ollut kuuma puheenaihe jo pidemmän aikaa, eikä vuonna 2014 teknologiamaailman into ilmiötä kohtaan näyttänyt pahemmin laantuneen. Kenties suurin hämmentävä osoitus tästä kohdattiin jo maaliskuussa, kun kaikista mahdollisista osapuolista Facebook päätyi hankkimaan Oculus Rift -laseja työstäneen Oculus VR:n noin kahdella miljardilla dollarilla vain vajaat kaksi vuotta sen jälkeen, kun lasien kehitys saatiin vauhtiin Kickstarterin avulla. Uutinen otettiin paikoin jopa shokkina vastaan pelialalla, vaikkakin Facebook on kyllä antanut ymmärtää, ettei Oculus lähde ajautumaan muutoksen myötä pois pelien läheisyydestä. Pieniä odotuksia Mark Zuckerbergilla ja kumppaneille ei ole kuitenkaan hankintansa suhteen, sillä Facebookin mukaan virtuaalialaseja täytyy myydä vielä kymmenia miljoonia, jotta Oculus voisi olla varteenotettava voima markkinoilla.

Facebookin läsnäolo virtuaalitodellisuusbisneksessä ei näytä toki pelkästään vain pelotelleen ihmisiä. Nopeasti hankinnan jälkeen Oculuksen riveihin liittyivät esimerkiksi Naughty Dogin perustajajäsen Jason Rubin sekä Valvella paljon pohjatöitä virtuaalitodellisuuden parissa tehnyt Michael Abrash. Lisät yhtiöön ovat siis edelleen kovat, vaikka jo vuonna 2013 Oculus sai vahvistusta esimerkiksi Valvella myöskin virtuaalitodellisuuden parissa jo aiemmin työskennelleeltä Tom Forsythilta sekä tietenkin Doom-legenda John Carmackilta.

Sonyn Project Morpheus

Mistään sulkeutuneesta firmasta ei muutenkaan ole kyse. Valven kanssa tekemänsä yhteistyön ohella Oculus on päätynyt hiljattain työskentelemään myös jopa Samsungin kanssa Gear VR -alustan parissa.

Virtuaalitodellisuuden kehitys ei tapahdu kuitenkaan pelkästään Oculukseen sidottuna. Pelaajien päätä vuonna 2014 pyrki kääntelemään erityisesti nimittäin myös Sony, joka San Franciscon Game Developers Conferencen yhteydessä julkisti oman Project Morpheus -päähineensä. Yhtiö ei ole antanut vielä tarkkaa kuvaa siitä, tullaanko Morpheusta koskaan näkemään minkäänlaisessa muodossa kuluttajamarkkinoilla, mutta ainakin se on aina silloin tällöin muistanut nostella luomustaan kansan ihmeteltäväksi. Esimerkiksi viime E3-messuilla Pelaajakin testaili vehkeen toimivuutta.

Mutta entäs ne virtuaalitodellisuutta hyödyntävät pelit? Muun muassa Suomestakin käsin ilmiön mahdollisuuksia on erityisesti jo silmäilty, sillä parhaillaan esimerkiksi helsinkiläinen Mindfield Games työstää omaa Pollen-nimistä peliään kovasti Oculuksen puuhia silmällä pitäen. Studion tuottaja Olli Sinerma vieraili viime vuoden maaliskuussa myös Pelaajacastissa jakamassa tietoisuuttaan virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksista.

Lisää aiheesta:

Katselukin on kokemus

Pelivideot ja erityisesti suorana katsottavissa olevat sellaiset ovat mittavaa bisnestä. Sitä ei sopinut kiistää erityisesti enää viime elokuun jälkeen, kun verkkokauppajätti Amazon nappasi Twitchin itselleen hieman vajaalla miljardilla dollarilla. Kauppa oli osin yllättävä, sillä pitkään Googlen oletettiin olleen se tekijä, joka oli ensisijaisesti Twitchin kintereillä. Ilmeisesti Yhdysvaltain kilpailulaki tuli kuitenkin bisnesten tielle.

Yksinomaan Twitchilla oli muutenkin toki vauhdikas vuosi. Perinteisten pelikuvavideoiden ja eSports-lähetysten rinnalle syntyi tänä vuonna esimerkiksi ilmiö Twitch Plays Pokémon, jossa videopalvelun käyttäjät pelasivat yhteistuumin kommenttikentän avulla Pokémonia. Twitchilla oli osin merkittävä osa myös uuden Silent Hills -pelin paljastuksessa, sillä tuhannet ihmiset pääsivät näkemään mysteerisen P.T.-demon salaisuuden ensimmäistä kertaa juurikin videopalvelun kautta.

Twitch Plays Pokémon

Monen harmiksi Twitchin kasvu tarkoitti kuitenkin myös, että tekijänoikeusvalvonta on kasvattanut rooliaan aina vain vahvemmin palvelussa. Samassa rytäkässä Twitch päätyi myös rajoittamaan arkistointijärjestelmäänsä teknisten rajojen myötä. Varmuustoimena palvelu kehoittaa pelaajia nykyään pitämään myös vaatteet päällä.

Suomessakin pelaamisen seuraaminen videomuodossa on ollut viime aikoina selvästi aina vain kasvussa oleva ilmiö. Muun muassa kotimaisia YouTube-pelaajia juhlittiin osittain kesällä TubeCon-tapahtumassa, minkä ohella vanha kunnon Yleisradio innostui elektronisesta urheilusta. Yle ryhtyi ensin näyttämään Ruotsin Dreamhack-tapahtumaa suorana suomalaisella selostuksella Areena-palvelunsa kautta, minkä jälkeen elektronista urheilua saatiin peräti televisioonkin asti parhaaseen katseluaikaan – kahdesti.

Lisää aiheesta:

Myöhästynyt sukupolvi

Vuosi 2014 oli ensimmäinen täysi kahdentoista kuukauden ajanjakso, jonka sekä PlayStation 4 että Xbox One viettivät maailmalla kuluttajien saatavilla. Toki Suomessa Xbox One saatiin kauppoihin virallisesti vasta niinkin myöhään kuin syyskuussa, mutta kummankin alustan pelitarjonnoissa oli menneen vuoden aikana silti pitkään paljon lupausta. Pelaajat pystyivät tuntemaan hyppymissään jo esimerkiksi The Witcher 3:n, Batman: Arkham Knightin, The Divisionin, Evolven, Dying Lightin kuin myös Mad Maxinkin. Kun kuitenkin kesäkuun loppu lähestyi, olikin jo useampi kyseisistä peleistä siirtynyt ensi vuodelle. Tilanne näyttikin vahvasti siltä, että jos vuosi 2014 muistettaisiin vielä jostain, niin myöhästymisistä.

Vuoden loppu osoittautui kuitenkin esimerkilliseksi malliksi siitä, miksi pelien kiirehtiminen markkinoille voi olla pahempi vaihtoehto kuin tovin pidempi odottelu. Ensin syyskuussa kaupoissa nähtiin sisällöltään vajaa NHL 15 ja pian lokakuussa Sony tyrkkäsi ulos vuorostaan jo ennalta rutkasti myöhästyneen Driveclub-ajelunsa, jonka nettipuoli ei pitkään toiminut alkuunkaan niin kuin piti. Marraskuussa Driveclubia seurasivat huomiota herättäen myös vielä sekä Assassin's Creed Unity että Halo: The Master Chief Collection, joista Assassin's Creedin osalta hämmennystä herättivät laajalti monet bugit ja ruudunpäivitysongelmat, kun taas Halon nettipelipuoli ei vain ottanut monen korjauspäivityksenkään jälkeen toimiakseen.

AAAAAaaaaah!

Erityisesti niin Sony, Microsoft kuin Ubisoftkin ovat päätyneet lupaamaan hyvityksiä tapahtuneesta kukin tavallaan, mutta tapaukset tuskin silti pyyhkiytyvät helposti pelaajien mielistä. Sekä Driveclubissa että Haloissa verkkopuoli on nimenomaan eräs pelien tärkeimpiä osa-alueita ja Master Chief -paketista löytyvillä Halo-peleillä oli vieläpä ollut tähän mennessä takanaan varsin positiivinen moninpelihistoria. Assassin's Creed Unity oli vuorostaan jälleen Ubisoftin lukuisten studioiden yhteistuotos, joka pakotettiin ulos vain noin vuoden viiveellä edellisestä pelistä. Ja tietysti samaan aikaan Ubisoftin piti välttämättä julkaista myös toinen salamurhapeli Assassin's Creed Rogue.

Ubisoftilla noin yleisesti ottaen vuosi ei noin muutenkaan mennyt järin putkeen. Yhtiö ajautui vuoden aikana muun muassa parin grafiikkakohun keskelle, kiitos sekä Assassin's Creedin että Watch Dogsin.

Oma erikoinen ilmestyksensä loppuvuoden pelien joukossa oli toki myös Bungien ja Activisionin uutuusräiskintä Destiny. Halo-kehittäjien seuraavaa suurta projektia on odotettu jo tovin aikaa kieli pitkällä, mikä näkyikin nopeasti varsinkin pelin käyttäjäluvuissa. Ollakseen kuitenkin Bungien seuraava suurpeli, on sen arvostelumenestys jäänyt laihanlaiseksi. Rautaisesta pelattavuudestaan huolimatta pelin sisältöä on ehditty kuvailemaan esimerkiksi hengettömäksi, ja jopa siinä määrin, että on hankala kuvitella lopputuloksen olleen täysin Bungien vision mukainen. Mielenkiintoista olisikin tietää, miten kiireellä ensimmäinen Destiny päädyttiinkään iskemään lopulta markkinoille ja mitä se tarkoittaa jo pelin varmistetun jatko-osan kannalta.

Mahdolliset kiirehtimiset ja myöhästelyt eivät ole välttämättä yksinomaan merkki uuden pelikonesukupolven tuomista uusista taloudellisista ja teknisistä haasteista, mutta ne selvästi kuitenkin osoittavat, että vauhtiin pääseminen uudistuvan teknologian kanssa on ollut pelintekijöille hankalaa. Osin tästä syystä pelien remasteroinnitt olivatkin myös näkyvä ilmiö vuonna 2014. Tarjolla on jo nähty niin päivitettyjä versioita The Last of Usista, Grand Theft Auto V:stä, Sleeping Dogsista kuin Tomb Raideristakin ja lisää on tulossa tänä vuonna muun muassa Resident Evilin ja DmC: Devil May Cryn muodossa. Ilmiö ei ole ollut välttämättä aina jännin mahdollinen pelit jo vanhemmilla alustoilla kokeneille pelaajille, mutta se auttaa ainakin ylläpitämään pelitalojen kassavirtaa ja miehitystä hiljaisempina aikoina, mikä vuorostaan voi estää vielä työn alla olevien täysin uusien pelien peruuntumisen tai keskeneräisenä tapahtuvan julkaisun. Samalla tietysti ne pelaajat, jotka ovat joitain helmiä missanneet, saavat mahdollisuuden kokea ne nyt alustoilla, joilla pelattavaa ei vielä noin muuten ole ruuhkaksi asti.

Lisää aiheesta:

Uusia tuulia

Vuoden 2014 aikana nähtiin kourallisen verran jälleen sekä aikakausien loppuja että myös uusia alkuja. Jo edellä maininnan ehtivät jo saada Oculus- ja Twitch-kaupat, mutta niiden ohella unohtaa ei sovi erityisesti myöskään ruotsalaisen Mojangin liittymistä osaksi Microsoftia 2,5 miljardilla dollarilla. Kauppojen myötä yhdysvaltalainen ohjelmistojätti nousi nimittäin Minecraftin omistajaksi ja samalla Mojangin alkuperäiset perustajat Markus ”Notch” Persson, Carl Manneh ja Jakob Porsér jättivät suosiolla studionsa. Notch ilmoitti tapahtuman myötä lisäksi myös uudempaan otteeseen, että hän keskittyy jatkossa pienten kokeellisten pelien tuottamiseen. Niitä onkin varmasti jännä puuhailla miehen uudessa 70 miljoonan dollarin palatsissa.

Microsoftilla on toki käynyt vilske viime vuoden aikana muutenkin. Muun muassa Xbox-veteraanit Marc Whitten ja Boyd Multerer jättivät yhtiön viime vuonna taakseen, mutta samalla 80-luvulta asti Microsoftilla vaikuttanut Phil Spencer nousi Xbox-osaston uudeksi johtajaksi päästen näin ollen selittämään etunenässä esimerkiksi, millainen Xbox-yksinoikeus Rise of the Tomb Raider lopulta oikeasti onkaan. Microsoft on myös tovin aikaa lupaillut panostavansa tulevaisuudessa jälleen enemmän pc-pelaamiseen, missä apua voivat tarjota vielä uusi DirectX 12 -ohjelmistorajapinta sekä tietysti Windows 10.

Phil Spencer

Huimat 125 vuotta jo täyttänyt Nintendo ei sekään pelännyt kokeilla hieman jotain uutta. Yhtiö toi vuoden lopulla kauppoihin jo esimerkiksi uudet Amiibo-figuurit, joilla se pyrkii tuomaan hieman Skylanders-henkistä iloa omiin pelisarjoihinsa. Samalla se alkoi myös puhua aktiivisemmin pyrkimyksistään luoda teknologiaa ihmisten elämänlaadun parantamiseksi. Ensimmäisenä yhtiö on esitellyt tähän liittyen unisensorin, jota ei tosin markkinoilla nähdä näillä näkymin vielä edes tämän vuoden aikana.

Tovin aikaa kesän tienoilla näytti myös vahvasti siltä, ettei vanha Crysis-kehittäjä Crytek ole välttämättä enää voimissaan. Ensin alkuvuodesta muun muassa uuden MOBA-peli Arena of Faten ja Homefront: The Revolutionin paljastanut yhtiö lopetti raporttien mukaan palkkojen maksamisen osalle työntekijöistään kesäkuussa, mikä johti muun muassa muutamien työntekijöiden lähtöön yhtiöstä. Myöhemmin Crytek päätyikin myymään uuden Homefrontin kehitystiimeineen Deep Silverille ja se käytännössä laittoi myös pakettiin Yhdysvalloissa sijainneen kehitysstudionsa. Ilmeisesti palkat löysivät kuitenkin lopulta tiensä oikeisiin osoitteisiin, eikä yhtiöllä pitäisi olla enää varsinaisia taloushuolia.

Mitä Crytekilla on enää sitten käsissään? Sen Warface-ilmaisräiskintä sykkii edelleen kyllä pc:llä, muttei enää niinkään Xbox 360:llä. Crytek USA:n työstämä yhteistyöräiskintä Hunt on vuorostaan nykyään työn alla Frankfurtissa, eikä Arena of Fate näytä vielä luopuneen MOBA-rahan jahtaamisesta. Xbox Onella alkujaan tavattu Ryse-toimintapeli saapui sekin hiljattain pc:lle.

Muutos osaltaan oli tietysti sekin, että videopelien isäksi luokiteltava Ralph Baer nukkui pois joulukuussa 2014. Mies ei ole vuosiin ollut varsinaisesti kuumin nimi pelialalla, mutta hänen vaikutustaan videopeleihin ei sovi silti myöskään aliarvioida ja unohtaa. Mieshän suunnitteli "Brown Boxin", josta myöhemmin syntyi ensimmäinen kaupallinen pelikonsoli Magnavox Odyssey.