Suomi floppasi futiksen virtuaaliturnauksessa / Uutiset / pelaaja.fi

Suomi floppasi futiksen virtuaaliturnauksessa

8.10.2006 // Kirjoittanut: Riot
37

HUOM! tätä ei tarvitse lukea ihan vakavissaan...

Toimittajien Pro Evolution Soccer 6 EM-turnaus
Naas, Irlanti

DSC00151.jpg
Nyt tiedän miltä tuntuu, kun viikkojen harjoitteleminen jalkapalloturnausta varten johtaa putoamiseen alkulohkossa, tai kun formulakuskin hyvä aika-ajosuoritus johtaa keskeytykseen ensimmäisellä tai viimeisellä kierroksella. Se on helvetillistä. Mitäs Fintelligens sanoi läpimurtobiisissään Voittamaton? "Ei iisii oo". Ei todellakaan. Jatkakaa lukemista.

Irlannin Naasissa noin 33 kilometrin päässä Dublinista järjestettiin Pro Evolution Soccer -turnaus, jossa miteltiin toimittajien kesken PES6:n Euroopan mestaruudesta samaan aikana kun kuluttajat kamppailivat samasta tittelistä PES5:llä.

Lehdistöturnaus päätyi skandinaavisesta näkökulmasta katsoen murheellisesti. Yksikään paikalla olleesta neljästä toimittajasta ei päässyt jatkoon.

IMG_2773.JPG
Skandinavian joukkue suosi partoja

Treenikauteni keskeytyi pahasti Tokyo Game Show 2006:n takia. Pelasin todella aktiivisesti PES6:sta arvostelua varten kolmen viikon ajan, joten pelituntuntumani oli tuolloin hyvä. Sitten tulivat messut väliin ja pirunmoinen työkiire, jolloin en kerinnyt pelaamaan. Se näkyi.

Olosuhteet Irlannissa eivät olleet optimaaliset. Konamilla oli tarjota harjoittelemista varten vain Xbox 360 -versio PES6:sta, mutta turnaus pelattaisiin perinteiseen tapaan PlayStation 2:lla. Ammattilaiset tietävät kuinka erilaista on pelata erilaisilla peliohjaimilla ja eri konsoleiden versioita. Ruudunpäivityksen ja ohjaimen aiheuttamat erot eivät auta valmistautumista, ne ainoastaan sekoittava sitä. Pelasin vain yhden ottelun Xbox 360 -versiolla, jossa kokeilin hieman erilaisia pelitaktiikoita.

Näin ollen sain pelata vain kaksi harjoitusottelua PS2-versiolla ennen todellista koitosta. Olisin toivonut ainakin sellaista kymmentä treeniottelua, mutta kyllähän Espanjan joukkue on minulle tuttu. Turnauksessa pelattiin täysin lopullista PS2-versiota, jossa esimerkiksi Espanjan maajoukkueen peliryhmitys on hieman erilainen kuin arvosteluversiossa. Sama päti esimerkiksi Real Madridiin.

It's the final countdown!

Itseluottamuksen puute on suuri ongelma. Siihen omalta osaltani turnaus kaatui. Katsokaa vaikka Englannin Valioliigan Aston Villaa tällä kaudella. Keskinkertainen joukkue, joka pelaa erinomaisesti, koska sen käskyttäjänä on loistava motivaattori Martin O'Neill. Hän luo pelkällä olemuksellaan pelaajiinsa itseluottamusta. Oli pelaaja sitten supertähti tai rivimies, kaikki lähtee itseluottamuksesta.

Tätä samaa tekee, ei tosin niin tehokkaasti, tekee Roy Hodgson Suomen maajoukkueelle. Kun pelaajilla on tiukka paikka ja he katsovat penkille ja näkevät Hodgsonin, niin he uskovat, että kyllähän tuo mies tietää mitä tekee ja se fiilis välittyy joukkueelle. Viileä ja kokenut englantilainen ammattilainen luo uskoa ja toivoa paremmasta. Sitä ei tuo viiksillä varustettu tuulipukukaveri kuten Muurisen Ana.

Minulla ei ollut itseluottamusta menestyksen suhteen ja se johtui edellä mainituista syistä.
Vielä kesällä luulin, että lehdistöturnaus pelattaisiin PES5:llä. Sitä olen tahkonut yli 700 ottelun verran netissä ja pelannut huippuluokan pelaajia vastaan. Sitä kautta olen saanut paljon arvokasta kokemusta. Kiitokset Peatille ja monille muille kaverilistalla oleville kavereille.

Kokemus on itseluottamuksen ohella aivan menestykseen. Suurin osa meistä pelaa PESsiä kaveriporukassa, jolloin sitä tulee pelattua aktiivisesti vain muutamaa pelaajaa vastaan. Olen vuosien ajan pelannut noin 2-3 hengen kaveriporukalla, joten tunnemme toistemme pelityylit läpikotaisin. Tällä tavalla kyvyt eivät kehity tarpeeksi. Pelin ehdoton hienous onkin sen pelaaminen useita pelaajia vastaan, jolloin kokee kuinka erilaisilla tyyleillä voi pelata.

Pelasin turnauksessa tietenkin Espanjalla, jonka tunnen läpikotaisin, mutta pelitaktiikkani on edelleen enemmän PES5:een sopiva, kuin sellainen joka toimisi hyvin PES6:ssa.

Ratkaisun hetket
Naas, Irlanti, 5.lokakuuta, Hotelli X

IMG_2749.jpg

Ilmassa on todellista urheilujuhlan tuntua. Kaikilla on omat pelipaidat ja kaikilla skandinaaveilla on syystä tai toisesta paidassaa Ruotsinlippu. Tämän psykologista merkitystä ei voi vähätellä.

Juttelen brittikollegoiden kanssa, jotka ovat tulleet tutuiksi eri tilaisuuksista vuosien varrella. Kaikki hypistelevät käsiään ja tuskin malttavat odottaa, että pääsemme pelaamaan. Tämä on erittäin vakavaa touhua.

DSC00148.jpg
Tässä vaiheessa näytti vielä hyvältä.

Minut sijoitetaan lohko 5:een, jossa on neljä pelaajaa, mutta joissakin lohkoissa on vain kolme pelaaja. Lohkostani ei puutu dramatiikkaa. Ensinnäkin siellä pelaa käsittämättömästi nimetty France Foot, mutta mikä pahinta, myös pahamaineinen saksalainen Fischer! (ei sukua Seabassille)

IMG_2764.jpg
VIHOLLINEN!

Mennään ajassa taaksepäin kolme vuotta Itävallan Grindelwaldiin. Selvisin siellä lohkostani eteenpäin ja jatkokierroksella vastaan tuli kovan luokan pelimies, kyseinen Wolfgang Fischer. Tuolloin Konamin paikallinen henkilökunta ja englantilaiset toimittajat kannustivat minua, sillä normaaliin tapaan britit eivät pidä saksalaisista ja Fischer pelasi todella likaisella taktiikalla. Mokasin ja hävisin Fischerille. Hän johti 2-0, mutta nousin taistelemaan 2-1 ja tasapeli oli mahdollinen, mutta pommitin pallon ylärimaan vain muutamasta metristä. Näen tästä vieläkin painajaisia. Kohtalonani oli hävitä Fischerille, joka voitti koko turnauksen kolme vuotta sitten. Ainakin hävisin mestarille.

Nyt saisin mahdollisuuden kostaa.

Kostohan maistuu parhaimmalta kylmänä tarjoiltuna ja ulkoavaruudessa on hyvin... kylmää (mistä leffasta? lähettäkää emaili toimitus(at)pelaajalehti.com, subject/otsikko "Kirk-yksikkö", niin arvon yhdelle oikein vastanneelle konsolipelin!)

Fischer oli saanut vyötärölleen sellaiset 15 kiloa lisää sitten edellisen kohtaamisemme ja se selvästi vaikutti hänen pelikykyynsä, koska jouduimme istumaan hyvin matalilla tuoleilla. Kaikki lasketaan.

Draamaa riittää. Lohkomme venäläispelaajaa ei näy missään! Hän on kuulemma päättänyt jäädä toisen PR-edustajan kanssa Dubliniin kaupunkikierrokselle eikä halua pelata. Mitä helvettiä? Tänne ei ole tultu lomailemaan tai harrastamaan turismia vaan mittelemään virtuaalijalkapallon kuninkuudesta.

4-2-3-1, 4-1-3-2 tai 4-3-3

Ensimmäinen otteluni on France Footea vastaan. Hermoilen. Jostakin käsittämättömästä syystä teen toisin kuin olen suunnitellut turnausta edeltävän ajan. Päätän pelata Espanjan oletusarvoisella, keskikentän tukkivalla 4-3-3 -taktiikalla (enemmän 4-5-1 itseasiassa), enkä normaalilla taktiikallani. Jälkeenpäin en osaa sanoa mistä tämä kriittinen virhe pulppusi. Itseluottamuksen puute? Paine? En tiedä. Murenin ratkaisun hetkillä.

Olin luonut turnausta varten kaksi taktiikkaa.

4-2-3-1, jossa kaksi puolustavaa keskikenttämiestä (Senna, Xabi Alonso tai Xavi) suojaavat puolustusta antaen ylemmän keskikentän hyökätä aggressiivisesti. Ylemmän keskikentän muodostaisivat Reyes, Raul (hyvät lyhyet syötöt ja vasuri) ja Joaquin. Kärjessä rymistelisivät Villa ja Torres. Jos pitäisi satsata enemmän hyökkäykseen siirtyisin 4-1-3-2 -järjestelmään.

Hylkäsin suunnitelmani ja pelasin Espanjan perusformaatiolla.

No, France Foot pelaa Ranskalla ja ensimmäiset 15 minuuttia ovat turruttavaa hermoilua ja hirvittävän näköistä jalkapalloilua.

Sitten ranskalaisjalka käy tuikkaamassa Henryllä 1-0, kun Puyol ja Marchena torkahtavat keskuspuolustuksessani. Tai minäkö torkuin? Voi*aatana. Olen hermostunut eikä peli kulje.

Mietin, että tässäkö jälleen murenevat mahdollisuuteni todelliseen glooriaan, todelliseen mahdollisuudeen saavuttaa jotakin suurta elämässäni? Sitten ranskalaispelaaja, en enää muista yksityiskohtia, olisko ollut Eric Abidal tai William Gallas, ottaa punaisen kortin!!! Tarjeta Roja!

IMG_2758.jpg
Peli ei vain kulje.

Futispelaajat tietävät, että usein vastapuolen pelaajan ottaessa punaisen kortin, se ei ole automaattisesti hyvä asia. Omat pelikuviotkin menevät sekaisin sellaisen muutoksen myötä. Päätän jatkaa samalla muodostelmalla, mutta se on tehoton. Vaihdan puoliajalla 4-1-3-2 -järjestelmään ja tuon lisää hyökkäysvoimaa kentälle.

Kello tikittää ja Espanjan pelaaminen on ihan helvetinmoista nysväämistä. Minulla on vaikeuksia keskittyä, kun vieressä keskustellaan äänekkäästi ja mielessäni pyörii ihan muita ajatuksia kuin jalkapallo. Tekosyitä, tekosyitä.

70 minuuttia pelattu ja olen edelleen tappiolla. Viimeiset vaihdot, Cesc Fabregas kehiin. Nuoruutta ja juoksuvoimaa. Silkalla tahdonvoimalla ja armottomalla yrityksellä alan hallita peliä viidellä pakilla pelaavaa Ranskaa vastaan. Xabi Alonso ja Raul luovat huippupaikan David Villalle ja sahaan ranskalaispuolustuksen auki... Villa vastaan maalivahti, tässäkö se on? Tasoitus?

DSC00141.jpg

Tulos on ennalta-arvattava. Kiskaisen pallon R2-laukauksella päin maalivahtia. Tiedän, että se oli siinä. Sekuntien aikana ehdin ajatella ikuisuuden verran. The window of opportunity... se on pieni, se on kapea. Elämä on valintoja. Mistä tietää milloin pitää valita mikäkin ratkaisu? Milloin ottaa riski? Milloin olla kuin Rocky Marciano, taistella enemmän tunteella kuin järjellä ja strategialla?

Tämän parempaa maalintekopaikkaa en ottelussa pysty luomaan. Häviän miesylivoimasta huolimatta herra Footille 1-0 . Kättelemme ja hän pahoittelee punaista korttia. Pahoittelen, ett olin niin luokaton vastustaja. Mutta ei tässä ole aikaa relata, seuraavaksi vastassa on Wolfgang Fischer.

Kohtalo puuttuu peliin. Koska venäläispelaaja ei ilmesty paikalle, saamme hänestä automaattisen voiton. Se on hyvä minulle, mutta siinä mielessä huono, että Footella onkin jo kaksi voittoa ja seuraavaksi hän pelaa Fischeriä vastaan. Jos hän voittaa, pelihän on selvä, ja minä en ole ole pelannut kuin yhden ottelun. Jumaleissön!

Mahdollisuus mahdollisuudesta

Ilmassa on paniikkia ja epätietoisuutta. Huhut kiertävät, että lohkoista menisi jatkoon kaksi joukkuetta, eikä yksi. Minulla on siis teoreettiset mahdollisuudet jatkoon, mutta epätietoisuus vaivaa. Jatkoon menee 16 pelaajaa, joten voiko kaksi joukkuetta mennä lohkoista eteenpäin, kun lohkoja oli 16? Päivänselvää että ei, mutta kilpailutilanteessa aivojeni matemaattinen otsalohko ei toiminut. Se keskittyi laskemaan 4-4-2, 3-4-3 -tyylisiä yhtälöitä ja niiden etuja sekä haittoja.

Niinpä olen uskomattomassa tilanteessa ja kannustamassa verivihollistani Fischeriä, joka pelaa Brasilialla Footen Ranskaa vastaan. Fischerin on voitettava, jotta minulla olisi mahdollisuudet jatkoon. Parin minuutin jälkeen on selvää, että tämä ei ole se Fischer joka jyräsi kolme vuotta sitten PES2:ssa. Fischer on sitä pelillisesti. Näen hänen katseestan ja olemuksestaan ettei hänen pelinsä tule kulkemaan.

IMG_2752.jpg
Voita Fischer, voita. Apua tarvitaan ylemmiltä voimilta.

Fischer on alakynnessä ja pian peli on Footelle 1-0. Kiroilua ja epätoivoa. Näen jatkomahdollisuuksieni murenevan silmieni edessä. Tämä on hirvittävää. En voi vaikuttaa tilanteeseen millään tavoin. Aivan ottelun loppupuolella Fischer alkaakin pelaamaan ja hän onnistuu luomaan huippupaikan vain kiskaistakseen Adrianolla loistopaikasta ylärimään. Uskomatonta, se oli niin lähellä.

Footella on kolme voittoa, pelini on pelattu. Voin vain kuvitella kuinka tilanne olisi voinut olla erilainen jos puuttunut venäläispelaaja olisi ollut mukana. Olisko hän voittanut Footen? Olisinko itse voittanut hänet? Nyt sitä ei saada koskaan tietää.

Taistellaan kunniasta

Yksi ottelu jäljellä ja vastaan patsastelee Fischer. Tätä ei jumalauta hävitä. Pistän 4-1-3-2 -formaation ja tuon kentälle seuraavanlaisen joukkueen.

Casillas
Salgado-Puyol-Marchena-Sergio Ramos
Xabi Alonso
Joaquin Xavi Reyes
Villa Torres

Tässä pelikuviossa on useita hyviä puolia. Alonso ei ole kovin fyysinen, mutta silti tarpeeksi hyvä keskikentän pohjan pelaaja, jolla on tarkat lyhyet sekä pitkät syötöt, joten hänellä on hyvä avata peliä. Joaquin ja Reyes voivat haastaa pelaajia. Molemilla on ihan hyvät vedot. Xavi taas on ylempi pelinrakentaja, joka omaa myös hyvän laukauksen. Villa ja Torres elävät boksissa mutta pystyvät myös harhautuksiin ja pallon pitämiseen. Haittana on se, että tällä kuviolla en pysty hyödyntämään laitoja erityisen hyvin. En aseta laitapakkejani hyökkäämään, jotteivät topparit jäisi liian yksinäiseksi.

Peli kulkee paremmin ja tiedän, että olen kovemman luokan pelimies kuin tämä saksien mukaan nimetty saksalainen. En luo erityisen hyviä tilanteita, mutta siirryn 1-0 johtoon muistaakseni kulmatilanteen seurauksena. En juhli tätä, siihen ei ole syytä. Keskityn täysillä.

Toisella puoliajalla kiskaisen Joaquinilla 20:stä metristä ruuhkaan. Veto kimpoaa brasialaispelaajan takamuksesta, Fischerin kannalta tuskallisen hitaasti, aina maaliin saakka. Ei erityisen hienoa, mutta 2-0 kelpaa. Saan kostoni ja Fischerin kohtalona on hävitä molemmat ottelunsa.

Ja siinä oli turnaus omalta osaltani. Kuukausien odotus, yksi ottelu ja sitä saa taas odottaa vuoden, josko silloin tosin enää edes avautuu mahdollisuutta pelaamiseen. Hirvittävää. Eväitä parempaan oli, mutta marginaalit ovat huipputasolla todella pieniä. Omalla tasollani siellä pohjamudissa tarvitaan paljon onnea ja tehokkuutta. En luonut tarpeeksi maalipaikkoja ja avausotteluni aneemisen esitykseni perusteella en ansainnut jatko-paikkaa. Olisi se ollut kuitenkin siistiä.

Jengi on lopussa

Turnauksen vie lopulta todella mukava englantilainen nuorukainen nimeltä Nathan PSM3-lehdestä, joka voittaa todellisessa trillerissä erinomaisen italialaispelaajan, jonka kohtalona on hävitä kolmannessa perättäisessä PES-turnauksessa rankkarikisassa. Rankkaa.

Ottelu meni siis rankkarikilpailuun, jota italalaistoimittaja johti jo 2-3, mutta Nathan tekee comebackin. Kisa jatkuu ja jatkuu, kunnes vastakkain ovat Dida ja Buffon. Dida upottaa varmasti ja sen jälkeen Italian jengistä vetämään astuu AS Roman kuumakalle Daniele DeRossi. Näen muiden italialaistoimittajien silmistä, että DeRossin vetostatsit ovat näköjään ankeat. Italialaispelaajan itseluottamus on horjumassa ja aiheesta. Pallo pamahtaa tolppaan ja Nathan menee finaaliin. rankkarit ovat tuurinkauppa, taidoilla ei ole tekemistä PES:n rankkariskabassa. Siinä viestiä teille jotka vedätte aina KESKELLE.

Finaalissa kohtaavat Brasilia ja Ranska. Nathanin Brasilia johtaa 3-0 puoliajalla, mutta vastassa oleva ranskalaispelaaja herää ja 80 minuutin kohdalla peli on jo 3-2, mutta Nathan harhauttelee viileästi ja pitää palloa ja voittaa turnauksen.

nathaniel_hornblower.jpg
Seabass onnittelee voittajaa

Englantilaiset juhlivat railakkaasti komeata voittoa ja siirryn murheissani pelaamaan paikalla olevia toimittajia vastaan, joista voitan valtaosan.

Ensi vuonna toivottavasti paremmin.
DSC00149.jpg

Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi.

Kommentit

Käyttäjän Anonymous kuva
Anonymous (ei varmistettu)

Tuolla ois ollu hienoo olla öögailemassa! =)

Käyttäjän Pelaaja_Ossi kuva
Pelaaja_Ossi

Noh, toivottavasti olosuhteet ovat paremmat treenin suhteen ennen ensi vuoden turnausta. Niin ja hei, Espanjahan on tunnetusti "ikuinen alisuoriutuja". ;)

Käyttäjän Anonymous kuva
Anonymous (ei varmistettu)

**Ammattilaiset tietävät kuinka erilaista on pelata erilaisilla peliohjaimilla ja eri konsoleiden versioita. Ruudunpäivityksen ja ohjaimen aiheuttamat erot eivät auta valmistautumista, ne ainoastaan sekoittava sitä**

Onkohan tämä heikko ruudunpäivitys X360:n version ongelma?

Käyttäjän Wiii kuva
Wiii

=P Tjah. Konsoleiden ohjaimien välillä todellakin ON EROJA; nimimerkillä: kokemusta on. Parempaa onnea suomelle ensi vuodeksi. Tosin toivottavasti turnauspaikka olisi joku vähän "loogisempi"...

Käyttäjän Anonymous kuva
Anonymous (ei varmistettu)

Ja minkäs maan lippu siinä paidassa komeilikaan...

Käyttäjän Slash80 kuva
Slash80

Petturi! Ruotsinlippu rinnassa! ;)

Käyttäjän Anonymous kuva
Anonymous (ei varmistettu)

Onnittelu dramaattisesta ottelukatsauksesta. :D Olisi varmasti hienoa itsekin osallistua johonkin tuollaiseen joskus.

Käyttäjän Riot kuva
Riot

Tuosta Ruotsinlipusta...
http://pelaajalehti.com/2006/10/04/sweden-needs-help/

Käyttäjän Taikuri kuva
Taikuri

Aika totinen peli näytti olevani, kun Puha ihan punaisena ja totisena pelaa :)

Toivottavasti sitä pääsee itse pelaamaan sinne SM-Pes5 turnaukseen.. Meno olis varmaan huippua.
Ja reeni matsejakin on tullut pelattua :P

Käyttäjän Riot kuva
Riot

Ei, ei, Xbox 360 PES6 on ruudunpäivitykseltään tosi sulava, ei hätää.

Nostoja