Far Cry 4
Kehittäjä: Ubisoft Montreal
Julkaisija: Ubisoft
Alustat: Pc, PlayStation 3, PlayStation 4, Xbox 360 ja Xbox One
Julkaisu: 18. marraskuuta 2014
Parin vuoden takainen Far Cry 3 oli varsin onnistunut peli. Se antoi avoimen maailman räiskeeseen keskittyvälle sarjalle oman mielipuolisen identiteetin, jonka mukana tulleilla ideoilla Far Cry viimeistään nosti itsensä nimekkäimpien suurräiskintöjen rinnalle. Samanlaista karismaa tavoitellaan loppuvuodesta ilmestyvässä Far Cry 4:ssä, josta tähän asti esitelty materiaali on seurannut tarkasti kolmannen osan tyyliä.
Mukana on kuvankaunista maisemakattausta, eksoottista eläinkuntaa ja omaleimaisesti vinksahtanutta pääkonnaa, jonka naama ka komeilee kaikissa mainoskuvissa. Tutuista lähtökohdista huolimatta Far Cry 4 tuntuu omalta kokonaisuudeltaan: Himalajan jylhissä vuoristomaisemissa samoaminen poikkeaa melkoisesti kolmannen osan tasaisempien paratiisisaarten koluamisesta, eikä uusi pääkonna Pagan Min ole omaleimaisuudestaan huolimatta pelkkä Vaas-kopio. Kaikki merkit kertovat, että Ubisoft Montrealin haluaa uudesta Far Crysta laajemman, komeamman ja ennen kaikkea paremman.
Testasimme Far Cry 4:n uuden sukupolven versiota Gamescom 2014 -messuilla, jossa pelattavana oli kaksi toisistaan hyvinkin poikkeavaa pelialuetta. Ensimmäinen asetelma tuntui astetta perinteisemmältä Far Cry -toiminnalta, sillä tehtävänä on soluttauta lumisessa vuoristossa sijaitsevaan kyläraunioon ja eliminoida Pagan Minin läheinen tuttava.
Sarjalle ominaiseen tapaan kohdetta voi lähestyä monella eri taktiikalla, mutta tämänkertaisesta tehtävästä löytyy yksi rajoitekin: pelaajaa avittavat tahot haluavat päästää konnapolon pois päiviltään teräaseella, joten vain puukotus tai heittotikari soveltuvat työn viimeistelyyn. Lisäksi ruumiista halutaan kuvallisia todisteita, joten rauhallisempi hiiviskely tuntuu astetta fiksummalta lähestymistavalta.
Määränpäähän päästään loikkaamalla vuorenkielekkeeltä keskelle toimintaa, apuna aina yhtä kätevä liitopuku. Sen ohjakset toimivat sekä avoimemmissa että kapeammissa tiloissa mallikkaasti, joskin myöhemmin vuorten välissä pujotellessa pienikin hipaisu seinämiin johti turhauttavasti kertaheitolla kuolemaan.
Näin ei onneksi käynyt kohdetta lähestyessä, sillä kaikki menee mallikkaasti. Tarpeeksi kauas rakennuksista laskeutumalla partioivat viholliset eivät huomaa pelaajaa, ja vihollisten liikkeitä voi tälläkin kertaa seurata kätevästi merkitsemällä vihollisten sijainnit muistiin kameralla. Näppärällä kapistuksella voi myös tunnistaa etäältä myös tehtävän pääkohteen, joka on astetta syvemmällä rakennelmien uumenissa.
Vaikka merkittyjä vihollisia on helpompaa vältellä ja yllättää, avoimessa maailmassa vaara saattaa piillä minkä tahansa nurkan takana. Huomaankin pian löytäväni itseni keskeltä tulitaistelua, ja hälytyskellot herättävät koko tukikokohdan jahtaamaan päänahkaani – aina etsimäämme kohdetta myöten. Far Cryn räiskinnässä onkin varsin luonnollisesta tuntuva ote. Käytössä olleessa pistoolissa ja kiväärissä on potkua, minkä vastapainona pelaajalta vaaditaan jo jonkin verran tähtäystaitoa ja tarkkuutta..
Räiske silti vaatii taktista pelisilmää, sillä puhtaan ramboilun sijana ympäristöä ja sen tarjoamia suojia on hyödynnettävä tuon tuostakin. Energiaa palautetaan joko pakenemalla tai ensiaputarpeita käyttämällä, joiden käyttö luotien viuhuessa korvien ohitse tuntuvat kestävän sopivan mittaisen ikuisuuden. Kuin onnen kantamoisesta pääkohde sattuu osumaan kohdalle, jolloin nopeä lähihyökkäys puukolla viimeistelee likaisen työn.
Demon toinen osio sijoittuu legendaariseen Shangri-Lan valtakuntaan, jonne pelaajat matkaavat ajoittain pelin aikana. Mystinen ja yliluonnollinen maailma yllättää suorastaan unenomaisilla maisemillaan, jossa punertavat puut ja ilmassa leijuvat tasanteet tuovat väkisinkin mieleen kolmannen osan tarinavetoiset happotripit. Shangri-Lassa pelaajat pysyvät kuitenkin visusti tapahtumien ohjaksissa, kun sankarimme etsii uusia kykyjä. Niitä vartioivat demonisilta vaikuttavat alkuasukkaat, joita vastaan taistelemiseksi apuna on aikaa tähdätessä hidastava varsijousi ja valkoinen tiikeri, joka noudattaa pelaajan hyökkäyskomentoja uskollisesti.
Yhteenotot villien kanssa vaativat entistä enemmän suunnitelmallisuutta, sillä yhdessäkin jousi ja tiikeri ovat varsin hitaita työkaluja laajempien vihollislaumojen kukistamiseen. Myyttien valtakunnassa pelaaja ei myöskään voi turvautua tutkaan tai kameraan, joten paras taktiikka on iskeä odottamatta tai erottaa ryhmään kasaantuneet viholliset toisistaan. Tutkattomuus hankaloittaa hieman myös navigointia, johon on ujutettu hieman sokkelomaista pulmailuakin.
Testatut osuudet antavat Far Cry 4:stä varsin vaihtelevan kuvan, mutta molemmat tehtävät sijoittuivat vielä melko suoraviivaisille alueille. Ubisoft ei toistaiseksi ole päästänyt ihmisiä testaamaan vapaasti pelin avoimempaa maailmaa, mutta nähdyn ja kuullun perusteella meno jatkuu Far Cry 3:sta tutuilla kujeilla. Pelin tekninen ohjaaja Cedric Decelle kertoi heinäkuussa julkaistussa haastatelussa (Pelaaja-lehti 142), että muun muassa ympäri karttaa ripoteltujen vartioasemien valloitus on entistä suuremmassa roolissa. Mukana on jopa neljä vartioasemia tiukemmin varustettua linnaketta, joiden valtaaminen ei onnistu lainkaan pelin alussa.
Far Cry 4 tuntuukin uudistavan ja kierrättävän sarjan kaavaa sopivissa määrin. Konsolipelaajille huojentavinta lienee kuitenkin nähdä pelin rullaavan edellisoaa sulavammin ja näyttävämmin, kiitos uuden sukupolven tehojen. Edellispolven versiot ovatkin visusti pidetty piilossa graafista tykitystä esitellessä, mutta oletettavasti lopputulos on samalla viivalla kolmannen osan kanssa.
Ubisoft Montrealin työn tuloksia päästään arvioimaan 18. marraskuuta, kun Far Cry 4 julkaistaan pc:lle, PlayStation 3:lle, PlayStation 4:lle, Xbox 360:lle ja Xbox Onelle.
Ville Arvekari