”Tiesitkö?” on Pelaajalehti.comin artikkelisarja, jossa kerromme faktoja pelialan, sen ikonien ja tekijöiden taustoista ja salaisuuksista.
Viime vuosisadan lopussa markkinoilla olevissa pelikonsoleissa oli yksi sama piirre. Kaikkien toimintanäppäimet eroteltiin toisistaan kirjaimilla. Kun Sony ryhtyi 1990-luvun alkupuolella valmistamaan ensimmäistä PlayStationia, yhtiö halusi irti kirjaintyrannian ikeestä. Uuden konsolin toimintanäppäinten tuli olla ikoneita tai symboleita, jotka olisi helppo muistaa.
Mies, jonka harteille uuden ohjaimen – ja näin ollen myös näppäinten – suunnittelu sälytettiin, oli Teiyu Goto. Simppelin ja helppotajuisen lisäksi Goto tahtoi, että pelaaja yhdistäisi symbolit mielessään tiettyihin asioihin ja toimintoihin. Ajatus kolmiosta, neliöstä, ympyrästä ja rastista syntyi nopeasti.
Näppäimistössä ylimmäisenä napottavan kolmion symboliikkaa ei tarvitse kauaa hakea: se edustaa näkökulmaa, päätä tai suuntaa. Kohtalaisen selkeä on myös neliö, joka Goton mukaan symboloi paperiarkkia, tutkimista tai valikkoa. Hieman vieraammille vesille mennään, kun siirrytään kahteen jäljellä olevaan näppäimeen.
Japanista rantautuneita pelejä pelanneet tietävät, että niissä toiminnot usein hyväksytään ympyränäppäimellä ja peruutetaan rastilla. Vuosituhannen vaihteessa tämä kuitenkin herätti hämmennystä. Suuri osa pelaajista pitää peukaloaan automaattisesti rastin päällä silloin, kun mitään ei tarvitse tehdä. Lomakkeiden vastausvaihtoehdotkin meillä päin yleensä ruksataan.
Japanissa tilanne on toinen. Ympyrään yhdistetään sana “maru”, joka tarkoittaa oikeaa tai paikkansapitävää. Siinä missä suomalaiset koululaiset saavat kokeisiinsa oikeinmerkin, koristaa hyvin pärjänneiden japanilaislasten papereita ympyrä. Vastaavasti rasti tunnetaan idässä termillä “batsu”, joka tarkoittaa väärää ja mielletään negatiiviseksi.
Amerikassa ja Euroopassa japanilaiset pelit lokalisoitiin usein näppäimiä myöten. Rastin ja ympyrän toiminnot vaihtoivat paikkaa niin, että rastista tuli hyväksymispainike ja ympyrästä hylkääminen. Kaavan rikkoivat kuitenkin Squaresoft, Konami ja Namco, joiden peleissä lokalisointi tehtiin vain kielenkääntämisen tasolla. Näppäimet pidettiin samanlaisina kuin pelien japanilaisissa versioissa. Esimerkiksi Metal Gear Solidia tai Final Fantasy VII:ä pelanneiden muistissa on vielä lukuisten vahinkoperuutusten ja -hyväksymisten aiheuttama turhautuminen.
Alkuvaikeuksista huolimatta rastin käyttäminen hyväksymisenä on nykyään lähes poikkeuksetta käytäntö japanilaisisten PlayStation-pelien lokalisoinneissa.
Lue lisää:
The Semiotics of Controller Design
All About the PlayStation 1’s Design