Lasten vanhempien merkitys pelaamisen kannalta on kehittynyt myönteiseen suuntaan, Suomen peliohjelmisto- ja multimediayhdistys FIGMA ry kertoo tuoreessa tiedotteessaan. Yhdistys perustaa väitteensä Euroopan videopelimarkkinoita edustavan The Interactive Software Federation of Europen tuoreeseen tutkimukseen.
Tutkimuksen mukaan suomalaisvanhemmista 52 prosenttia viettää aikaansa lastensa kanssa pelaten. Yleisin syy tähän on se, että lapsi pyytää itse vanhempia pelaamaan kanssaan. Lastensa kanssa pelaavista 35 prosenttia kertoo kuitenkin lisäksi, että he liittyvät jälkikasvunsa seuraan seuratakseen myös ainakin sivusilmällä, mitä heidän lapsensa pelaavat.
Kaikkiaan 67 prosentilla vanhemmista kerrotaan olevan pelaavia lapsia. Heistä 62 prosenttia kokee, että pelaaminen voi rohkaista oppimaan, kun vain 18 prosenttia oli asiasta eri mieltä. 58 prosenttia kokee, että pelaaminen rohkaisee lasta viettämään enemmän aikaa yksin.
Pelaamiseen liittyviä kuvauksia kysyttäessä vanhemmista, joiden lapset eivät pelaa, vain yksi kahdestakymmenestä nosti esiin pelaamisella olevan perhekeskeinen ja opettavainen olemus. Pelaavien lasten vanhemmista 17 prosenttia nosti itse esiin opettavaisuuden ja 25 prosenttia perhekeskeisyyden.
Vanhempia koskevien tietojen ohella tutkimus tarjosi myös vaihtelevaa informaatiota suomalaisten pelitottumuksista. Se muun muassa kertoo, että maassamme nettiä käyttävien pelaajien ikä- ja sukupuolijakauma on hyvin tasainen: pelaajista esimerkiksi naisia on Suomessa lähes puolet (49%).
Lievän enemmistön pelaajista muodostavat 35-44 vuotiaat miehet. Kokonaistamäärästä 14 prosenttia kuuluu tutkimuksen mukaan tähän joukkoon.
Kaikkiaan 60 prosenttia nettiä käyttävistä 16-64 vuotta täyttäneistä suomalaisista oli pelannut jotain peliä viimeisen 12 kuukauden aikana. Käyttäjistä neljännes pelaa viikottain.
Suomessa suuressa suosiossa ovat verkon kautta saatavat ja pelattavat pelit. Fyysiset tuotteet ja aplikaatiot ovat selkeästi pienempiä tekijöitä, mutta varsin tasoissa keskenään. Tutkimuksessa verkkopuolitermin alle oli tosin ympätty esimerkiksi verkkomoninpelit, jotka voivat olla yhtälailla osa ihan fyysisiäkin tuotteita.
Kaikkiaan kyselyyn vastanneista suomalaisista 63 prosenttia tunnisti Suomessa käytössä olevat PEGI-ikärajamerkinnät. Vastaajat pitävät niitä pääasiallisesti hyödyllisinä ja selkeinä sekä toivoisivat niiden venyvän esimerkiksi myös Facebook-peleihin.
ISFE:n tutkimukseen otti kaikkiaan osaa 15 000 ihmistä 16 Euroopan maasta ja käsittelyssä olivat pelaamisen useat muodot konsoliteoksisa sosiaalisiin peleihin. Suomessa vastaajia oli 665. Virhemarginaalin kerrotaan olevan +-4,4 prosenttiyksikköä.
Lähde: FIGMA, ISFE