Pelaajaboardin Top 10-listat / Foorumit / pelaaja.fi
1 viestiä / 0 new
Uusin kirjoitus

Anteeksi mutta pari kohtaa pisti sen verran silmään, että oli pakko kommentoida.

Lainaus

PC-pömpeleillekin saa nykypäivänä ohjaimia kiinni mutta jaksanko tosiaan säätää kaikenlaisten säätöjen kanssa ennen kuin saan pelattua pelini padilla?

Windows 8:n kanssa riittää kun laitat usb-palikan koneeseen ja alat pelaamaan. Back in the days piti jopa nähdä 15 sekunttia vaivaa, kun asensi MS sivuilta boxi ohjaimen ajurin. Ikinä ei ole tullut vastaan mitään ongelmia pc:llä pädillä pelatessa (pelaan lähes kaikki pelit pädillä).

Lainaus

Kuulostaa paljon inhimillisemmältä investoida pieni nippu rahaa laitteeseen about seitsemän vuoden välein kuin isompi tukku rahaa toiseen laitteeseen noin viiden vuoden välein vai mitä?

Nyt en oikeen ymmärtänyt kommenttia. Ostat kerralla pc:lle hyvän kotelon, virtalähteen, kiintolevyn ja muistit. Niitä ei tarvitse vaihtaa vasta kun hajoavat. Useilla laadukkailla osilla on 5v+ takuu. Ainoastaan prossu, emolevy ja näytönohjain on mahdollisia hankintoja. Hyvällä prosessorilla ja emolevyllä pärjää todella monta vuotta ilman mitään ongelmia pelaamisessa. Veikkaan että oma emo / prossu hajoaa ennemmin kuin uutta tarvitsee vaihtaa. Samalla tavalla konsolit hajoavat kuin muukin elektroniikka. Omat ensimmäiset julkaisupäivän PS3 ja X360 sanoivat sopimuksen irti noin kolmen vuoden käytön jälkeen ja oli ostettava uudet konsolit tilalle (Huom maksoivat saman verran kuin täysiverinen tietokone julkaisussa). Yleensä pc:llä näytönohjain on se ainoa osa, jota vaihdetaan muutaman vuoden välein. Siinäkin pääsee edullisesti, kun myy aina vanhan pois sopivaan aikaan, vielä kun hinnat ovat vielä sopivan korkealla.

Ai niin... Köh köh.... 60-70€ konsolipelit vs 20-45€ pc-pelit julkaisussa. Tulee todella paljon halvemmaksi pelata multiplattarit pc:llä. Hieman paneutuneempi peliharrastaja säästää useamman satasen vuodessa pelaamalla pc:llä suurimman osan julkaisuista. Itse esim pelaan pc:llä perus multiplatat ja kaikilla mahdollisilla konsoleilla tulee hakattua urheilu + yksinoikeudet.

Lainaus

GTA V:n ilmestyminen PC:lle ja siitä uutisointi räjäytti kaikki galaksit... big ducking deal, peli on pelattu läpi jo aikoja sitten joten ketä kiinnostaa?

Porukkaa kiinnostaa varmaan pc:n modit ja mitä kaikkea muuta sillä saa aikaiseksi teknisesti. Ainakin GTA IV oli todellinen hitti pc:llä juurikin modien ansiosta, vaikka peli julkaistiinkin Rockstar tyyliin todella myöhään. Itse upotin roppakaupalla aikaa kyseiseen tuotokseen 360:llä, mutta olen silti aivan liekeissä pc-versiosta. Mitä tulee Ryseen, niin suurin osa pelaajista ei sitäkään pääse kokemaan konsolilla, kun täällä lietsotaan sen verran vihaa MS suuntaan. Hyvä vaan kun julkaistiin parannettu versio pelistä pc:lle kunnollisesti optimoituna.

Kirjoitan nyt hetken mielijohteesta responsea tuohon "miksi konsolit on parempia" väitteeseen, nämä nyt nopeasti päästä heitettyjä ja rankalla univajeella kirjoitettuja.

10. Nettipeliskene
En nyt tarkoita pelkästään kovaa kilpapeli skeneä vaan myös sitä, että PC:llä on hengissä monia vanhojakin nettipelejä. Kuinkas esim. MAG:in kävi?

9. Strategia ja MMO -pelit
Melkeimpä exclusiivisia genrejä PC:lle, ei taida kovin montaa kyseisien genrejen edustajaa konsoleille löytyä kun ei se pädi oikein taivu moisille.

8. Taaksepäin yhteensopivuus
Remastered ultra hyper redux wut? Kyllä mä pystyn edelleenkin vaikkapa Max Payne 2:ta pelaamaan, tai Mass Effect trilogiaa ihan upouudellakin raudalla. Ja kelatkaapa jätkät, ei tarvitse maksaa käytännössä samasta pelistä kahdesti!

7. Päivitettävissä oleva laitteisto
Eipä tarvitse 5-7 vuotta odottaa jotta sais tuoreempaa rautaa alla, jo muutaman vuoden kuluttua julkasusta konsoleista tulee mopoja ja etenkin siinä vaiheessa erot PC ja konsoliversioiden välillä alkaa olla melko radikaaleja. Tietysti jos nauttii gimpatusta versiosta niin anta mennä vuan.

6. Ilmainen nettipelaaminen
Mitä se semmoinen maksullinen nettipelaaminen on? PC:llä homma hoituu ilmaiseksi enkä valita yhtään, etenkään kun homma toimii useimmiten paljon paremmin kuin konsoleilla. Taitaa harvemmassa konsolipelissä olla edes dedicated servuja?

5. Halvemmat pelit
Pelit on jo julkaisussa PC:lle halvempia puhumattakaan monista aleista vuoden aikana jolloin huippunimikkeitäkin irtoaa pilkkahintaan. Ja mikä parasta, saan siis multiplattareista parhaan version halvemmalla. On tämä metkaa!

4. Resoluutio, ruudunpäivitys ja silmäkarkki
Eipä tartte itkeä pitkin nettiä jos peli on gimpattu omalle konsolille 900p resolle, PC:llä mahdollisuuksia on loputtomasti, vaikkapa sinne 4k resoon asti ja ruudunpäivityksenkin saa halutessaan kuuteenkymppiin. Vai oliko se sittenkin niin että se 30fps on peleihin sopivampi ja "elokuvamaisempi"?

3. Hiiri ja Näppis
Sanoisinko että aikas monessa genressä näppis ja hiiri on aivan voittamaton combo, etenkin FPS -peleissä melkeimpä ehdoton, RPG -peleissäkin helpottaa kummasti ohjaimeen verrattuna. Ja tietty niihin peleihin jotka eivät näppikselle niin hyvin taivu, voi pelata ohjaimella kun yleensä niistä löytyy natiivina tukikin.

2. Modit
Otetaan vaikka esimerkkinä Skyrim ja Falloutit (3 ja New Vegas), ovat muuten aivan eri pelejä kun lykkää modeja kiinni, pelikokemuksen saa halutessaan muuttumaan niin radikaalisti että uudelleenpeluuarvo on taattu. Niin ja nämähän ovat ilmaisia ja useimmiten vielä monta kertaa parempia kuin maksullinen DLC.

1. Steam
Hemmetin toimiva clientti joka pitää pelit ajan tasalla, steam workshopista saa suoraan modeja peleihin ilman kummempia säätöjä ja löytyypä moisestakin "olohuone" tilakin jolloin on helppoa navigoida pelikirjastoaan ym ohjaimen avulla. Myös useamman kerran vuodessa tapahtuvat salet ovat loistava asia kun hyviä pelejä saa aikalailla pilkkahintaan, kuinka usein vastaavaa tapahtuu konsoleilla? Niin, sitä minäkin. Niin ja ingame chat tietenkin löytyy myös. ;)

Täällähän onkin uusi ja mielenkiintoinen väittely menossa, joten pakko tarttua yhteen kohtaan:

Lainaus käyttäjältä Hifisti+

8. Taaksepäin yhteensopivuus
Remastered ultra hyper redux wut? Kyllä mä pystyn edelleenkin vaikkapa Max Payne 2:ta pelaamaan, tai Mass Effect trilogiaa ihan upouudellakin raudalla. Ja kelatkaapa jätkät, ei tarvitse maksaa käytännössä samasta pelistä kahdesti!

Tuossa hyllyssä makaa parikymmentä PC-peliä, joita mielelläni pelaisin. Harmi että nuo kaikki huutavat jonkinlaista erroria, kun koneestani ei enää löydykään Win95 tjsp. Varmasti säätämällä nuo kaikki olisi mahdollista saada toimimaan, mutta kiinnostus loppuu lyhyeen, kun googlettamalla vastausta ensimmäiset 30 linkkiä eivät tarjoa (ymmärrettävää) vastausta. Paljon nopeampaa on iskeä se SNES takaisin kiinni telkkariin tai jos taaksepäin yhteensopivuudeks riittävät noinkin uudet pelit kuin Mass Effectit ja Max Payne 2, niin eivätköhän ainakin Wii U ja PS3 täyty kriteerit. Kirpputoreiltakaan ei houkuta ostaa vanhoja PC-pelejä, kun tietää että todennäköisesti eivät tule vaivatta toimimaan, toisin kuin konsolipelit.

Lainaus käyttäjältä Kingsta+

Täällähän onkin uusi ja mielenkiintoinen väittely menossa, joten pakko tarttua yhteen kohtaan:
Lainaus käyttäjältä Hifisti+8. Taaksepäin yhteensopivuus
Remastered ultra hyper redux wut? Kyllä mä pystyn edelleenkin vaikkapa Max Payne 2:ta pelaamaan, tai Mass Effect trilogiaa ihan upouudellakin raudalla. Ja kelatkaapa jätkät, ei tarvitse maksaa käytännössä samasta pelistä kahdesti!
Tuossa hyllyssä makaa parikymmentä PC-peliä, joita mielelläni pelaisin. Harmi että nuo kaikki huutavat jonkinlaista erroria, kun koneestani ei enää löydykään Win95 tjsp. Varmasti säätämällä nuo kaikki olisi mahdollista saada toimimaan, mutta kiinnostus loppuu lyhyeen, kun googlettamalla vastausta ensimmäiset 30 linkkiä eivät tarjoa (ymmärrettävää) vastausta. Paljon nopeampaa on iskeä se SNES takaisin kiinni telkkariin tai jos taaksepäin yhteensopivuudeks riittävät noinkin uudet pelit kuin Mass Effectit ja Max Payne 2, niin eivätköhän ainakin Wii U ja PS3 täyty kriteerit. Kirpputoreiltakaan ei houkuta ostaa vanhoja PC-pelejä, kun tietää että todennäköisesti eivät tule vaivatta toimimaan, toisin kuin konsolipelit.

No mutta tätä varten on onneksi GoG.com, melko moni vanha klassikko sieltä jo löytyy ja suhkot halvalla ;)

Mutta tästä aiheesta voidaan varmaan jatkaa keskustelua PC vs. konsolit-ketjussa, jos on tarvetta avautua.

Yhteenvetona todettakeen että PC sekä konsolipelaajilla on kumpaisellakin leirillä omat valttikorttinsa ja haittansa, eikä siitä kenenkään hikeentyä tarvitsisi, jaamme kuitenkin sen saman ongelman oli laitteemme mikä tahansa, ne uunot jotka eivät osaa nettipelejä pelata ja arseilevat minkä kerkeävät, ei ole PC eikä konsoli race siltä vaivalta säästynyt, kaikki samaa mieltä ?

Lainaus käyttäjältä SamTheFurious82+

Yhteenvetona todettakeen että PC sekä konsolipelaajilla on kumpaisellakin leirillä omat valttikorttinsa ja haittansa, eikä siitä kenenkään hikeentyä tarvitsisi, jaamme kuitenkin sen saman ongelman oli laitteemme mikä tahansa, ne uunot jotka eivät osaa nettipelejä pelata ja arseilevat minkä kerkeävät, ei ole PC eikä konsoli race siltä vaivalta säästynyt, kaikki samaa mieltä ?

Eikös kaikkien pelialustojen leireillä ole omat hyödyt ja haitat?

Lainaus käyttäjältä Armo

Lainaus käyttäjältä SamTheFurious82+Yhteenvetona todettakeen että PC sekä konsolipelaajilla on kumpaisellakin leirillä omat valttikorttinsa ja haittansa, eikä siitä kenenkään hikeentyä tarvitsisi, jaamme kuitenkin sen saman ongelman oli laitteemme mikä tahansa, ne uunot jotka eivät osaa nettipelejä pelata ja arseilevat minkä kerkeävät, ei ole PC eikä konsoli race siltä vaivalta säästynyt, kaikki samaa mieltä ?

Eikös kaikkien pelialustojen leireillä ole omat hyödyt ja haitat?

Eiköhän ? Siksi itse en ole onnistunut välttämään kohtalolta haalia kaikki (paitsi käsikonsolit) itselleni, eli PuuCee, boxikkaa, plegee ja nipaa löytyy.

Tulipa tuossa Ruotsin vesillä tapahtuvan mysteerin uutisointia seuratessa mieleen legendat Loch Nessin hirviöstä joka puolestaan kirvoitti minut tekemään tämän uuden listauksen...

TOP 10 ensi viikolla julkaistavat jutut pelimaailmassa

Helppoa eikö vain? Lista siis ihan tässä lähiaikoina nähtävistä asioista pelimaailmassa joista ollaan jopa nähty ihan tuntuvia ennakoita ja materiaalia. Hetkinen...?

10. GTA V:n online heistit
Yksi syy mikä herätti mielenkiintoni GTA V:n nettiominaisuuksia esitelleessä ennakkovideossa viime vuoden loppukesästä, oli nimenomaan pelissä nähtävien heist-tehtävien tuominen myös pelin myöhemmin täysin paskaksi osoittautuneeseen verkkomoninpeliin. Tämän hienon ominaisuuden mainittiin ilmestyvän pikkuisen myöhemmin kuin itse pääpelin ja nyt kun pelin uusiversiokin koputtelee jo ovella niin olisi mukava tietää kuinka paljon myöhemmin? Veikkaan että PC:n modaajavelhot hoitavat homman Rockstarin osaajia nopeammin...

9. Prey 2
Tämä tusinaräiskinnän jatko-osa ei aikanaan kiinnostanut minua pätkääkään siitä syystä koska sillä ei ollut periaatteessa mitään tarjottavaa sen päivän FPS-skenessä. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet vuosien varrella ja nyt peli näyttääkin freesiltä tuulahdukselta FPS-genressä. Saa nähdä onko markkinat täynnä Prey-klooneja sitten kun peli joskus tulevaisuudessa ehkä julkaistaan joka puolestaan johtaa siihen että peli ei taaskaan näytä ja tunnu yhtään kiinnostavalta.

8. Beyond Good&Evil 2
Pelisarjan(?!?) ensimmäinen (ja tähän mennessä ainoa) osa oli yksi edellisen konsolisukupolven suurimpia suosikkejani ja periaatteessa yksi niistä syistä miksi joka helvetin kesäkuu jaksan laittaa sen kellon soimaan keskellä yötä, herätäkseni seuraamaan Ubisoftin E3-pressiä. Ehkä ensi vuonna saadaan jo jotain pelikuvan tapaista, eipäs kun siitähän ollaan julkistettu jo pelikuvaa, vai onko... en minä enää tiedä.

7. Furious 4 (aiemmin tunnettu nimellä Brothers In Arms: Furious 4)
Tämä ei ole suinkaan amisautojen kaahailuun keskittyvän paskan ja tahattoman koomisen leffasarjan lisenssipeli vaan enemmänkin Tarantinon Inglorious Basterds-leffasta vaikutteita ottanut tiimipohjainen räiskintäpeli joka paljastettiin suurelle yleisölle vuoden 2011 E3-messuilla. Sittemmin peli on kokenut totaalisen julkisuuspimennon lisäksi nimenvaihdoksen ja tuoreimpien raporttien mukaan se tulee olemaan ihan oma IP:nsä BiA-nimikkeen sijaan. Onneksi Gearboxilla on kokemusta ikuisuusprojektien viimeistelemisestä, kysykää vaikka Duke Nukem Foreveriltä.

6. Half-Life Episode 3
Muistatteko vielä sen hienon lupauksen jonka Valve teki kun se kertoi julkaisevansa Half-Life 2:n kolme lisäepisodia noin 5-7 kuukauden välein toisistaan? Muistatteko myös sen miten tämä toimi kahden ekan episodin kanssa?

5. Titan
Blizzardin MMO-epookki World of Warcraft alkaa lähestymään jo seniori-ikää joten firmalta ollaan vuosia odotettu jatkajaa tälle yhdelle kaikkien aikojen tärkeimmistä videopeleistä. Firma räjäyttikin nettimaailman galaksit kun se ilmoitti koodinimellä Titan kulkevan MMO-pelinsä olevan kehitteillä ja puhetta oli jopa vuonna 2012 tapahtuvasta julkaisusta. Haluaisiko joku mennä vetämään irti sen vuoden 2011 viimeisen kalenterilehdykän Blizzardin seinäkalenterista jotta he vaikka luulisivat että nyt on vuosi 2012..?

4. Project H.A.M.M.E.R.
En ymmärrä sitä miksi porukka sanoo että Nintendo ei osaa luoda uusia IP:tä?! Viime E3-messuilla julkistettiin vuonna 2015 julkaistava Splatoon, 3DS:n julkaisussa vuonna 2011 meille pelaajille annettiin Steel Diver ja vuonna 2006 Wiille ilmoitettiin tulevaksi komea third person-mätkintä Project H.A.M.M.E.R... joka siis on vielä tuloillaan.

3. Agent
Rockstarin upouudet IP:t ovat aina merkittäviä juttuja pelimaailmassa ja yleensä firma hioo valmiiksi näitä tekeleitään pitkän aikaa. Seitsemän vuotta tuntuu olevan kuitenkin aika pitkä aika, etenkin kun peliä kehitellään PS3:lle joka ei nyt ehkä ole enää aivan kuuminta hottia markkinoilla.

2. Last Guardian
Pelimaailman uusi Duke Nukem Forever, Last Guardian hyvät naiset ja herrat. Joillekin pelaajille ainoa syy miksi he ostivat PS3:n. Joillekin pelaajille ainoa syy jonka vuoksi ostaa PS4. Helvetin ovelaa markkinointia Sonylta täytyy myöntää mutta sääliksi tosin käy noita mainittuja sielupoloisia.

1. Wii Vitality Sensor
Sormeen laitettava mittari joka mittaa sykettäsi ja luo täten autenttisemman pelikokemuksen. Laite jolle Nintendo uhrasi vajaan viidenneksen vuoden 2009 E3-pressistään, on juuri niin käsittämätön kuin sen ominaisuuksia käsittelevät tekstitkin.

Lainaus käyttäjältä Norsukampa

5. Titan
Blizzardin MMO-epookki World of Warcraft alkaa lähestymään jo seniori-ikää joten firmalta ollaan vuosia odotettu jatkajaa tälle yhdelle kaikkien aikojen tärkeimmistä videopeleistä. Firma räjäyttikin nettimaailman galaksit kun se ilmoitti koodinimellä Titan kulkevan MMO-pelinsä olevan kehitteillä ja puhetta oli jopa vuonna 2012 tapahtuvasta julkaisusta. Haluaisiko joku mennä vetämään irti sen vuoden 2011 viimeisen kalenterilehdykän Blizzardin seinäkalenterista jotta he vaikka luulisivat että nyt on vuosi 2012..?

Ilmeisesti NK:ltä on mennyt tämä uutinen ohi:

http://www.pelaajalehti.com/uutiset/seitseman-vuoden-odotus-paattyi-blizzardin-massiivimoninpeli-titan-on-peruttu

Eli Titanista ei tulla kuulemaan enää ikinä mitään, peli haudattiin Warcraft Adventuresin ja Starcraft: Ghostin viereen. Erona sentään listan muihin projekteihin oli se, että virallisesti Titania ei koskaan edes julkistettu, saatika että pelistä oltaisiin julkaistu edes yhtä concept-art kuvaa...ihmetyttää vain tämänkin projektin kohdalla, että mihin se kaikki aika ja resurssit menivät? Jotenkin jäi sellainen kuva, että Titan oli Blizzardille vain sivuprojekti, jolle uhrattiin aikaa ja resursseja vain silloin kun muut projektit sallivat ja silloinkin sitä väänneettiin pakolla, hampaat irvessä ilman minkäänlaista kunnollista visiota siitä minkälaista mörppiä oltiin loppujen lopuksi tekemässä.

Lainaus käyttäjältä Norsukampa

1. Wii Vitality Sensor
Sormeen laitettava mittari joka mittaa sykettäsi ja luo täten autenttisemman pelikokemuksen. Laite jolle Nintendo uhrasi vajaan viidenneksen vuoden 2009 E3-pressistään, on juuri niin käsittämätön kuin sen ominaisuuksia käsittelevät tekstitkin.

Mutta E3 jossa tämä esiteltiin oli aika legenda. Penny-arcade sanoo sen parhaiten:
All is Forgiven

Mutta sekin sanoo lopullisesta arvosta jotain, että meikältä on vieläkin kyseinen peli pelaamatta...

Nyt kun viimeisen vuorokauden verran olen hakannut videopelaamisen perinteisintä (ja ehkä jopa parasta) peligenreä, on tullut aika erotella jyvät akanoista ja listata...

Top 10 2D-tasoloikkasarjat

Tasoloikinta, etenkin kaksiulotteinen sellainen, on videopelaamisen perusta ja kulmakivi. Pong oli ehkä ensimmäinen videopeli ja Pac-Man ensimmäinen miljoonamenestystä niittänyt kolikkopeli mutta 2D-tasoloikka on se tyylilaji joka määritteli videopelaamista lähes kymmenen vuoden ajan kun videopelit breikkasivat 80-luvun puolivälissä. Pelejä ja pelisarjoja on tähän jaloon genreen ilmestynyt vuosikymmenten aikana enemmän kuin kukaan jaksaa muistaa joten listataanpas paremmuusjärjestykseen ne jotka ovat ehdottomasti jokaisen videopelejä pelaavan bucketlistilla.

*Diskleimör*
Vaikka kuinka sydäntäni riistää niin en voinut lisätä mm. 2D-Castlevanioita saatikka Mega Man X-pelejä listalle koska ne ovat loppupeleissä hieman perinteisestä tasoloikkakaavasta poikkeavia nimikkeitä. Olen pahoillani.

10. Wario-sarja (Wario Land 1-4,Wario: Master of Disguise, Wario Land: Shake It!)
Kukapa olisi aikoinaan uskonut toista Super Mario Land-peliä pelatessaan että kyseisen pelin yltiöhelppo ja typerän näköinen loppubossi tulisi tähdittämään tulevaisuudessa omaa mikropeleihin painottavaa sarjaansa sekä erinomaista tasoloikkapelien sarjaa? Ei varmasti kukaan mutta Wario tuli, näki ja voitti ja tästä osoituksena vallan erinomaiset Wario Land-pelit joista etenkin neljäs osa ja Wiille ilmestynyt silmäkarkki Wario Land: Shake It!, ovat osa 2D-tasoloikkapelien historiaa. Pelit sisältävät myös aimo annoksen pieruhuumoria joten se laskettakoot isoksi plussaksi.

9. Klonoa-sarja (mm. Klonoa: Door to Phantomile, Klonoa 2: Lunateas Veil)
Jos yksikin irvileuka siellä takarivissä huutaa että Klonoat ovat 2,5D-tasoloikkia niin pyydän ystävällisesti poistumaan luokasta rehtorin kansliaan sillä pelattavuus näissä Namcon tasoloikkapeleissä on puhdasta 2D:tä vaikka taustalla oleva maailma vähän semi-kolmiulotteiselta näyttääkin. Klonoa on siis tosiaan isokorvainen Namcon hahmo (niinkin kova jätkä että firman ykköshahmo ja kaikkien aikojen pelihahmoihin lukeutuva Pac-Man on vain kuva Klonoa lippiksessä) joka tähditti erinomaisia tasoloikkapelejä mutta on sittemmin jäänyt valitettavan unohduksiin. Pelien iso jippo oli nimikkohahmon kyky heitellä vihollisia ympäriinsä kuin myös Dig-Dugin (Namcon toinen klassikkopeli btw.) tapaan pumpata viholliset täyteen ilmaa ja käyttää näitä apuna korkeampiin hyppyihin. Erinomaisia pelejä sarjan jokainen peli joten suosittelen tutustumaan.

8. Shantae-sarja (Shantae, Shantae: Risky's Revenge, Shantae: Half-Genie Hero)
Shantae oli yksi Game Boy Colorin viimeisiä pelejä ja aivan käsittämättömän laadukas sellainen. Mahtavalta näyttänyt peli seurasi nuoren Shantae-neidon edesottamuksia läpi vaihtelevien tasojen ja peli muodostui todelliseksi kulttihitiksi jota harvat pelanneet ylistivät maasta taivaisiin. Sittemmin Shantae-sarja löysi kodin Nintendon latauspalveluista (Wiiware ja eShop) jonne erinomaiset jatko-osat löysivät myöhemmin tiensä, ykkösosan uudelleenjulkaisun kanssa. Ehdottomasti yksi pelimaailman piilotettuja helmiä ja nyt kun sarjan pelejä saa helposti ja pikkurahalla, en näe syytä miksi lajityypistä pitävien ei kannattaisi näitä erinomaisia pelejä hankkia ja pelata. Ehkä jonain päivänä saamme vielä isolla budjetilla tehdyn Shantaen...

7. Yoshi's-sarja (SMW 2, Yoshi's Story, Yoshi's Island DS, Yoshi's New Island, Yoshi's Woolly World)
Huijaan tässä hieman ja lisään yhden pelin tähän sarjaan joka oikeastaan on ihan nimellisestikin osa kakkossijalla löytyvää pelisarjaa mutta koska se pelillisiltä ominaisuuksiltaan oli alkulähde Yoshin tähdittämille tasoloikkapeleille, on se osa dinon omia seikkailuja. Yoshin siirappisen söpöt seikkailut ovat erittäin koukuttavia ja haastetta tarjoavia seikkailuja joissa jopa puzzle-elementit ovat vahvasti läsnä. Monisäkeiset seikkailut on yleensä maustettu myös graafisilla kikoilla jotka jäävät positiivisella tavalla pelaajien mieleen pelien ollessa jo ohi. Jos munien viskominen ja laadukkaat kaksiulotteiset tasoloikat nappaavat, ei tämän Marion orjaratsun nimikkopelejä kannata missään nimessä ohittaa.

6. Kirby-sarja (mm. Kirby's Dream Land 1-3, Kirby's Epic Yarn, Kirby: Triple Deluxe, Kirby: Mass Attack)
"Kirby sucks" on lause jonka kuulee aina kun tästä pinkistä pallerosta puhutaan mutta lause koskee lähinnä hahmon tunnetuinta kykyä imeä viholliset sisuksiinsa kopioiden näiden kyvyt ja voimat itselleen käytettäväksi. Kirbyllä on CV:ssään niin monta 2D-tasoloikkapeliä että ne kaikki eivät edes mahtuneet tuohon sijoituksessa näkyvään listaukseen ja mikä kummallisinta, laatu pysyy tasaisen hyvänä niissä kaikissa, joissain osissa nousten jopa pari pykälää ylemmäs. "Kirppu" on ehkä Nintendon kokeellisin hahmo jota ollaan pyöritetty erilaisissa peli-ideoissa läpi vuosien mutta kaksiulotteisissa loikinnoissa on hahmo ehdottomasti parhaimmillaan ja vaikka hahmon tähdittämät pelit eivät ehkä sitä kaikkein tiukinta haastetta pelimaailmassa tarjoa, viihtyy varmasti jokainen Kirby-pelien parissa ja viihtyminenhän on se tärkein asia videopeleissä.

5. Rayman-sarja (Rayman, Rayman Origins, Rayman Legends)
Ubisoftin raajaton tasoloikkasankari on aina hoitanut pelilliset leiviskänsä huolella ja ammattitaidolla niin kaksi- kuin kolmiulotteisten seikkailujensakin äärellä. Lista koskee kuitenkin vain kaksiulotteisia ja niiden track-record on "sädemiehellä" lähes virheetön. Sarjan ensimmäinen peli oli täyttä timanttia jopa siitä huolimatta että se kehiteltiin alun alkujaan katastrofaalisen huonolle pelilaitteelle, Atari Jaguarille. Onneksi kyseinen peli löytyi sittemmin lähes jokaiselta kyseisen ajan pelialustalta joten pelaajien ei tarvinnut liata käsiään tuon paskakonsolin kanssa. Yli 20 vuotta myöhemmin "Reiska" teki paluun 2D-juurilleen loisteliaan Rayman Originsin myötä ja mahtavuus sen kuin jatkui Rayman Legendsin kanssa ja nämä kaksi ovat tänä päivänäkin pelejä joita jokaisen pitäisi edes pelien graafisen tyylin vuoksi kokea. Mahtavia pelejä kaikki tyynni tältä kummallisen vähän arvostusta keräävältä pelihahmolta.

4.Sparkster/Rocket Knight Adventures-sarja (Rocket Knight Adventures 1-2, Sparkster, Rocket Knight)
Kun katsoo nykypäivän "KONSOLIVERSIOT VERTAILUKUVISSA! KATSO KUVAT MIKROSKOOPILLA JA HÄMMÄSTY KUN EROA EI OLE!"-tason uutisointia Xbox Onelle ja PS4:lle ilmestyvistä multiplattareista, ei voi kuin kaiholla katsoa ulos sateisesta ikkunasta ja muistella aikaa jolloin multiplattaripelit oikeasti erosivat kahden eri konsolin välillä. Konamin loistava Rocket Knight- / Sparkster-sarja on tästä hieno esimerkki. Mega Drivelle ja SNES:lle ilmestyneet pelit eroavat suurissa määrin toisistaan vaikka jutun juju on käytännössä identtinen eli helvetin laadukas 2D-tasoloikinta. Mega Drivelle pelejä ilmestyi kaksi, SNES:n saadessa vain yhden (Sparkster-nimellä) mutta onnekkaimmat omistivat molemmat alustat päästen pelaamaan näitä 16-bittisen aikakauden parhaimmistoon kuuluvia pelejä mielin määrin. XBLA:han vuonna 2010 julkaistu Rocket Knight on oiva jatkumo tälle unohdetulle sarjalle ja ehdottomasti helpoin tapa tutustua siihen joten ei muuta kuin latailemaan!

3. Sonic The Hedgehog-sarja (Sonic The Hedgehog 1-4, Sonic CD, Sonic Advance 1-3, Sonic&Knuckles)
Sonic on ainoa pelihahmo joka on päässyt lähellekään listan kakkossijalla olevan videopeli-ikonin suursuosiota ja kun katselee sinisen vauhtisiilen Mega Drive-pelien kvaliteettitasoa, ei tämä tule yllätyksenä. Kun Mario vielä tarpoi vanhalla raudalla NES-peleissään, räjäytteli ensimmäinen Sonic The Hedgehog-peli tajuntoja ällistyttävillä grafiikoillaan ja maailmoillaan ja kun rakas verivihollinen viimein siirtyi 16-bittiselle aikakaudelle, vastasi Segan maskotti loisteliaalla Sonic The Hedgehog 2:lla jota moni pitää julkaisualustansa parhaana pelinä. Sonicin glooria on ottanut hieman takapakkia 3D-pelien jäätävän huonon tason vuoksi (kertoo paljon että jos 3D-Soniceissa on 2D-kohtia, ovat ne aina pelin paras osa) mutta älä niistä välitä ystävä hyvä vaan pelaa mieluummin laatua eli siilin kaksiulotteisia seikkailuja. Et tule pettymään... paitsi ihan vähän ladattavana episodipelinä ilmestyneeseen neloseen mutta sekin on vain ihan vähän.

2. Super Mario-sarja (SMB 1-3, SMW 1-2, SML 1-2, NSMB 1-2, NSMBW, NSMBU)
Tämä italianamerikkalainen LVI-alan ammattilainen on pelimaailman kansikuvapoika ja 2D-tasoloikkagenren ylipappi koko touhun aloittaneen Super Mario Bros-pelinsä myötä. Maailman tunnetuin videopelihahmo tykitti lähes kymmenen vuoden ajan todellista tasoloikkaherkkua pelaajien pelattavaksi kunnes 3D:stä tuli bisneksen standardi (toki Mario dominoi sitäkin genreä jo ensimmäisestä hetkestä asti kuten kaikki Super Mario 64:n parissa kasvaneet tietävät). Putkimies teki kuitenkin 2000-luvun puolessa välissä loisteliaan paluun kaksiulotteisille juurilleen New Super Mario Bros-sarjan myötä joten laatua sen kuin piisaa niin konsoli- kuin pelaajasukupolveltakin toiselle. Tästä pitäisi aiemmin mainitun Sonicin ottaa mallia...

1. Donkey Kong Country-sarja (DKC 1-3, DKCR, DKCTF)
Donkey Kong ja Mario olivat napit vastakkain jo siinä dinosaurusten ikään päässeessä kolikkopelissä ja näköjään myös tällä listallakin, ensiksi mainitun viedessä voiton haasteen mitalla. Donkey Kong Country-pelit ovat tosiaan Marion tasoloikkapelejä harvemmin ilmestyneitä tapauksia mutta määrä ei tässä tapauksessa korvaa laatua sillä kyseinen sarja on mielestäni kokonaisuudessaan Marion vastaavaa parempi puhtaasti siitä syystä että se tarjoaa tänä päivänä old school-henkistä haastetta johon aniharva videopeli pystyy. Graafisesti sarjan pelit ovat aina olleet julkaisusukupolvensa eliittiä ja kun tämä audiovisuaalinen nanna yhdistetään A+-luokan pelattavuuteen ja nimenomaan tuohon kutkuttavan tiukkaan haasteeseen, ei voi kuin maiskutella ja nauttia videopeliviihteestä parhaimmillaan.

Hieno listaus! Muuten olisin (ehkä) vaihtanut kahden ensimmäisen kisaajan paikkoja, mutta koska kyseessä oli nimenomaan 2D-tasoloikat ja koska Tropical Freeze on ilmestynyt aikapäiviä sitten kauppoihin, niin allekirjoitan järjestyksen.

Kunnia sille, joka rankkaa DKC:t 2D-tasoloikkalistan kärkeen! Täydellinen kenttäsuunnittelun, pelattavuuden, musiikkien ja grafiikoiden yhteentörmäys. Ennen tämän krijoittamista menin taas vaihteeksi Donkey Kong Country 2:n läpi.

Unohditko Wario Land listauksestasi Virtual Boy Wario Landin?:P Noh, itse olen tuon emulaattorilla pelannut, kun en ole ikinä Virtual Boyn omistavaa henkilöä tavannut (opin laitteen olemassaolosta Wario Ware Incin. minipelistä). Ainut tuon listan peli josta en ole kuullut on Rocket Knight. Pitänee joskus pelata.

Lainaus käyttäjältä Luffymcankka

Ainut tuon listan peli josta en ole kuullut on Rocket Knight. Pitänee joskus pelata.

Ehdottomasti suositeltavaa on Rocket Knightin (tai Sparksterin, whatevs...) pelaaminen sillä peli on yksi aikakautensa helmistä. Pelattavuus sitä kuuluisaa A-luokkaa freesillä (vaikkakin hieman itseään toistavalla) idealla, kauniilla ulkoasulla ja erittäin hyvällä ääniraidalla höystettynä. Muistini voi näin vanhalla iällä tehdä tepposet mutta nuo saattavat löytyä ihan Wiin Virtual Consolesta ja totta kai tuo nykypäivän tamineisiin puettu versio löytyy XBLA:sta joten saatavuudesta ei pitäisi olla kiinni.

Täytyykin hypätä nostalgiajunaan ja kokeilla läpäistä SNES klassikot DKC1-3:et, listaus veresti muistoja mukavasti, kiitän ja kumarran.

Pelivuosi 2014 on thank god ohi ja vaikka vuoteen mahtui useita hyviä yksittäisiä pelinimikkeitä, oli vuosi 2014 kokonaisuudessaan aika lailla kamalaa kuraa koko pelibisneksen kannalta. Rikkinäisenä julkaistuja pelejä, verkkomurtoja ja tietoturvamurtoja, julkaisuaikojen siirtelyjä... ja tässä oli vain jäävuoren huippu. Isoin asia joka kuitenkin usealle jää pelivuodesta 2014 mieleen, on uusiojulkaisut. En nyt puhu mistään Pokémon ORAS:n tai Tomb Raider Anniversaryn kaltaisista tekeleistä jossa ensinnäkin alkuperäisen pelin julkaisusta on kulunut hemmetin kauan aikaa ja varsinaisten pelien välillä on massiivisia eroja. Puhun lähestulkoon saman pelin julkaisemisesta pienillä kosmeettisilla lisäyksillä. Näitä on julkaistu ennenkin mutta viimeistään viime vuonna koko touhu lähti täysin lapasesta. Voisin listata tähän alle ne uusiojulkaisuistaparhaimmat mutta koska koko trendi on itsessään niin vastenmielisen turha, hoidetaan homma negatiivisesti...

Top10 tarpeettomimmat uusiojulkaisut

Kyseessä ei siis ole pelkästään viime vuonna julkaistut uusiojulkaisut koska niistä saisi aikaan Top100-listan. Tähän listaan kelpuutetaan myös lähihistoriasta löytyvät turhakkeet.

10. Mario Power Tennis *New Play Control* (Wii, 2009)
Alkuperäisen pelin julkaisuvuosi 2004
Harvoin lähes muuttumaton uusiojulkaisu huonontaa itse varsinaista peliä mutta tämä peli onnistui jotenkin tekemään tämän ihmeteon. Wiin liikeohjauskontrollit olivat kuin luotuja tenniksen pelaamiseen... kunhan ne olisivat vain 1:1-tarkkuudella varustettuja ja tätä ei koskaan tapahtunut konsolin elinkaaren aikana ja Mario Power Tennis kärsii tästä ehkäpä kaikista laitteen tennisviritelmistä eniten. Peli oli siis osa uusiojulkaisusarjaa jossa Gamecube-pelejä julkaistiin Wiille uusilla kontrolleilla höystettynä. Pikmin-peleissä tämä toimii loistavasti ja Metroid Primet sekä Resident Evil 4 (vaikka eivät tähän New Play Control-brändiin kuuluneetkaan) vain paranivat hyvillä liiketunnistuskontrolleilla mutta tämä peli sen sijaan kusi omille nilkoilleen.

9. Resident Evil (Xbox One & PS4, 2015)
Alkuperäisen pelin julkaisuvuosi 2002
Vuonna 1996 ilmestynyt Resident Evil on klassikko ja vuonna 2002 Gamecubelle tehty täysi remasterointi on moderni klassikko. Vaikka pelit ovat käytännössä samat niin niiden graafiset erot ovat kuin yöllä ja päivällä ja mielestäni tämän tason audiovisuaalista eroa pitäisi olla näissä nykypäivänkin uusiojulkaisuissa niiden parin pikselin ja muutaman freimin per sekunti sijaan. Gamecube-julkaisu ollaan tuomassa tänä vuonna myös luojan kiitos nykysukupolven konsoleille ja kuten screenshoteista ollaan nähty, on eroa tällä kertaa kuin yöllä ja yöllä. Eihän se Resident Evil 2:n vastaavanlainen remake olisikaan ollut kovin kaivattu...

8. Sleeping Dogs: Definitive Edition(Xbox One & PS4, 2014
Alkuperäisen pelin julkaisuvuosi 2012
Alkuperäistä peliä ei kukaan pelannut. Uusioversiota ei "parannellusta grafiikastaan" (pikselit ja FPS... Zzzz....) huolimatta kukaan pelannut. Loistavaa resurssien käyttöä.

7. GTA V (PS4 & PC & Xbox One, 2014-2015)
Alkuperäisen pelin julkaisuvuosi 2013
GTA V on peli jota moni pitää kauniina lopetuksena viime konsolisukupolvelle. On siis loogista että peli julkaistaan totta mooses myös nykysukupolvelle ja tietenkin hieman yli vuosi alkuperäisen jälkeen jotta varmasti kukaan ei ole vielä unohtanut pelin yksinpelikampanjaa (taikka läpäissyt sitä) ja mikä parasta, tämä kaikki täyteen hintaan! Hinta totta kai selittyy sillä että pelissä on mm. kömpelö FPS-pelitila, uusia musiikkikappaleita ja pientä (alkuperäistä pelikokemusta mitenkään parantamatonta) hienosäätöä siellä sun täällä. Hurjat myyntiluvut pelillä tosiaan on mutta se selittynee sillä että jotkut kummallisen paljon asialleen omistautuneet ovat ostaneet pelistä kaksi tai kolme versiota laitteilleen. Online sentään toimii paremmin kuin alkuperäisen julkaisussa joten siitä kiitos. Heistit puuttuvat vieläkin joten siitä ei niin iso kiitos.

6. Diablo III: Ultimate Evil Edition (PS4 & Xbox One, 2014)
Alkuperäisen pelin julkaisuvuosi 2012 tai 2013 riippuen tulkintatavasta
Kolmannen Diablo-pelin konsoliversiot Xbox 360:llä ja PS3:lla olivat erittäin laadukkaita pelejä etenkin kun otetaan huomioon että genre ei nyt ole ihan mikään konsoliystävällisin. Pelin suurin asiakaskunta on kuitenkin PC:llä joten on helvetin hienoa että tämä sama peli julkaistiin vuosi konsolijulkaisujensa jälkeen myös uusille konsoleille typerän lisänimen ja totta kai sen DLC:n siivittämänä. Ensiksi pelaajat saavat odottaa uutta Diablo-peliä reilusti yli kymmenen vuoden ajan ja nyt meillä on kolme vuotta putkeen ilmestynyt versiointi Diablo III:sta. Mikäköhän Diablo III julkaistaan tänä vuonna ja ensi vuonna?

5. Final Fantasy VII (PS4, 2015)
Alkuperäisen pelin julkaisuvuosi 2013... tai no tavallaan 1997)
PSX-tapahtumassa Square-Enix teki videopelimaailman isoimman trollin ja julkisti vihdoinkin Final Fantasy VII:n uusioversion olevan matkalla PS4:lle. Maailma pysähtyi kymmeneksi sekunniksi ja pörssikurssit menivät nurin mutta ilo oli ennenaikaista. Uusioversio tulee olemaan siis vuonna 2013 Steamiin julkaistu PC-versio jossa isoin ero alkuperäisiin PSone- ja PC-versioihin... on saavutukset. Saamme siis vuonna 2015 vihdoin päivitetyn version yhdestä rakastetuimmista videopeleistä ja päivitys koskee vain saavutuksia. Tämä ei suinkaan ole viimeinen Square-Enixin Final Fantasy-älynväläys tällä listalla joten stay tuned.

4. Tomb Raider: Definitive Edition (PS4 & Xbox One, 2014)
Alkuperäisen pelin julkaisuvuosi 2013
Tomb Raider-sarjan reboottina toiminut Tomb Raider... ... ... oli yksi julkaisuvuotensa positiivisimmista yllätyksistä joka jätti pelaajat kaipaamaan lisää. Uutta olikin tulossa jo hieman yli puoli vuotta vanhalle sukupolvelle ilmestyneen alkuperäisen jälkeen kun uuden sukupolven konsoleille julkistettiin Tomb Raider-peli. Kyseessä oli kuitenkin vain sama peli joka oltiin nähty jo muutama kuukausi sitten mutta hiuksia käsittelevään animaatioon oltiin tehty muutoksia ja DLC:t oltiin lisätty kuin myös joitain väsyneitä pikseleitä sinne sun tänne. Wuppi-fucking-duu vaan!

3. Super Mario All-Stars 25th Anniversary Edition (Wii, 2010)
Alkuperäisen pelin julkaisuvuosi 1993
Tässä pelissä on vain kaikki niin väärin kuin olla ja voi. Älkää käsittäkö väärin sillä peli itsessään on kokoelma aikamme parhaita 2D-tasoloikintoja mutta ne asiat jotka ovat väärin, niitä on paljon.

1. Pelin nimessä on hehkutetaan 25-vuotisjuhlaa vaikka pelin sisältämä pelikokoelma ilmestyi vuonna 1993. Pelillä on siis tarkoitus juhlistaa Super Mario Bros-pelin julkaisua vuodelta 1985 mutta silti paketissa on vuonna 1993 ilmestynyt Super Mario All-Stars.

2. Peli on täysin koskematon emulaatio SNES:n Super Mario All-Stars-pelistä ilman minkäänlaisia muutoksia.

3. Super Mario on sen verran ikoninen asia että se olisi ansainnut hieman paremman 25-vuotisjuhlaesineen.

4. Pelin mukana tulee soundtrack jossa on kappalevalikoimassa mm. äänitehosteita aluperäisestä pelistä. Orkesterisovitukset tai remixit olisivat varmaankin olleet liian vaikeita polttaa levylle?

Noh, onneksi peli on superharvinainen eli siitä saa sentään hieman rahaa kun sen avaamattomana joskus myy.

2. The Last of Us Remastered (PS4, 2014)
Alkuperäisen pelin julkaisuvuosi 2013
Niin loistava peli kuin The Last Of Us onkin, ei sitä herran pieksut sentään olisi tarvinnut julkaista 13 kuukauden välein kahdelle eri laitteelle!! Tähän väliin voisin laittaa jotain muminaa siitä miten 1080p ja 60fps tekee pelikokemuksesta "täysin erilaisen" ja kaikki helvetin DLC;t ja valokuvausmoodit ovat mainio syy maksaa uudelleen pelistä täysi hinta, mutta koska osaan laskea enemmän kuin perunaan, en sitä tee. Loistava peli mutta liika on liikaa.

1. Final Fantasy X/X-2 HD Remake (PS4, 2015)
Alkuperäisen pelin julkaisuvuosi 2013
Okei eli Square-Enixille ei riitä että viime sukupolven pelejä julkaistaan jatkuvalla syötöllä uudelleen uusiin PS4-/Xbox One-kansiin pakattuna, vaan firman pitää vetäistä vielä yksi pykälä paremmaksi. Se julkaisee vuonna PS2-pelin olemattomilla uudistuksilla julkaistun Vita- ja PS3-pelin (luitte oikein, Vitalle on julkaistu joskus peli!) uudelleen PS4:lle näillä samoilla mikroskoopin kanssa nähtävillä muutoksilla. Hyvä luoja sentään, mistä näitä tulee?

Lainaus käyttäjältä Norsukampa

Top-lista turhista uusintaversioista.

Mmmm...
Noh, olen täysin eri mieltä noin 60% listastasi. Valitsit juuri ne turhimmat lähemmäksi kymppiä ja toisekseen. Ykköseksi valitsemasi, on peli, jota en koskaan olisi pelannut ilman hyvää hd versiota. Mahtava peli. Toiseksi dissasit vitaa taas. (Mitä pahaa s eon sinulle tehnyt?), kolmanneksi Sleeping dogs. Kukaan ei ole pelannut... Se on aika vitun arvostettu ja pidetty peli... Itsekkin pidin paljon, kun sen plussasta sain. Neljänneksi, Odotan tuota Resident evil ykkösen ps4 versiota paljon. Viidenneksi, The last of us uusintaversio on mahtava, onneksi tuli, koska en sitä olisi muuten ostanut. Kuudenneksi FFVii uusintaversio? Miten se on hyväksytympi, kuin FFX hd versio? Siinä, kun ei tosiaan ole muuta eroa kuin ne saavutukset. Ei edes niitä hd:eita.
Voisin jatkaa, vaikka kuinka paljon. Älä välitä tästä vasta argumentistani, kunhan tekstisi vaan saavat usein minut vihaiseksi... Tunnut olevan ärsyttävän negatiivinen tyyppi kirjoitustesi perusteella, ja se ärsyttää itseä eniten...
Jos et tiennyt niin positiiviset on iloisempia.

Itse listan voisin hyväksyä, mutta järjestys on outo. Ja tekstit niissä todella vihamielisiä.

Lainaus käyttäjältä Norsukampa

1. Final Fantasy X/X-2 HD Remake (PS4, 2015)
Alkuperäisen pelin julkaisuvuosi 2013
Okei eli Square-Enixille ei riitä että viime sukupolven pelejä julkaistaan jatkuvalla syötöllä uudelleen uusiin PS4-/Xbox One-kansiin pakattuna, vaan firman pitää vetäistä vielä yksi pykälä paremmaksi. Se julkaisee vuonna PS2-pelin olemattomilla uudistuksilla julkaistun Vita- ja PS3-pelin (luitte oikein, Vitalle on julkaistu joskus peli!) uudelleen PS4:lle näillä samoilla mikroskoopin kanssa nähtävillä muutoksilla. Hyvä luoja sentään, mistä näitä tulee?

FF X & X-2 PS3 HD remaken puolesta täytyy sanoa se, että alkuperäinen PAL-käännös FFX:stä PS2:lle oli K-A-M-A-L-A. Saimme enkunkielisen International-version kaikkine extroineen, joista jenkit jäivät paitsi, joo. Mutta sitä uutta Sphere-Gridiä ja niitä muutamaa extra bossia vastaan saimme myös noin 15% hitaammin pyörivän pelin (esim. Tidus kulkee kartalla hölkkäysvauhtia, vaikka animaationsa puolesta hän näyttäisi juoksevan... niin kuin hän tekeekin Japanissa ja Jenkkilässä), litistetyt grafiikat ja mustat surureunat ruutuun. Myönnetään, en oikein pidä PS3 remaken remasteroidusta soundtrackista, mutta se on pieni murhe noiden edellä mainittujen asioiden rinnalla.

Tuo köykäinen PAL-käännös oli yleinen ongelma Japanista kotoisin olevilla PS2-peleillä. 15% hitaampi, laahustava nopeus ja masentavan harmaat grafiikat, niistä on Okamin, Klonoa 2:Lunatea's Veilin sekä Megaman X:Command Missionin PAL-käännökset tehty. Kaikki suosikkipelejäni.

Mutta oleellisin ero niiden ja FF X:n välillä oli, että nämä pelit sai halutessaan myös NTSC-kuvatilassa, eli siinä formaatissa jossa ne pyörivät niin Atlantin kuin Tyynenmeren tuolla puolen. Jutun juju oli se, satuitko omistamaan kyseistä kuvaformaattia tukevaa telkkua (itseltäni sellainen löytyi, onneksi). FF X:n PS2-versioon ei tätä NTSC-tilaa laitettu, ilmeisesti sen takia, että se ei olisi mahtunut siihen yhdessä rupun PAL-aisaparinsa kaveriksi. Suurin ongelma taisi piillä pelin FMV-kohtauksissa, jotka olivat ilmeisesti aikamoisia tilasyöppöjä. Mielenkiintoista sinänsä, miten kumminkin Okami kaikessa laajuudessaan pystyi tähän. Toisaalta,pelin grafiikat olivat loppujen lopuksi varsin vaatimattomat, mikä puolestaan antoi lisää levytilaa astetta pidemmällekin pelille.

Joten kaiken kaikkiaan, en sanoisi että FF X & X-2 PS3 HD remake oli mitenkään turhake, varsinkaan meille eurooppalaisille. Mutta tuo <b>PS4-versio</b>, johon sinä vaikutat pääosin keskittyvän, siitä olen täysin samaa mieltä siinä missä TLOU:n PS4-versiostakin. Turhakkeiden turhakkeita molemmat.

Lainaus käyttäjältä kurrinen123

Lainaus käyttäjältä NorsukampaTop-lista turhista uusintaversioista.

Mmmm...
Noh, olen täysin eri mieltä noin 60% listastasi. Valitsit juuri ne turhimmat lähemmäksi kymppiä ja toisekseen. Ykköseksi valitsemasi, on peli, jota en koskaan olisi pelannut ilman hyvää hd versiota. Mahtava peli. Toiseksi dissasit vitaa taas. (Mitä pahaa s eon sinulle tehnyt?), kolmanneksi Sleeping dogs. Kukaan ei ole pelannut... Se on aika vitun arvostettu ja pidetty peli... Itsekkin pidin paljon, kun sen plussasta sain. Neljänneksi, Odotan tuota Resident evil ykkösen ps4 versiota paljon. Viidenneksi, The last of us uusintaversio on mahtava, onneksi tuli, koska en sitä olisi muuten ostanut. Kuudenneksi FFVii uusintaversio? Miten se on hyväksytympi, kuin FFX hd versio? Siinä, kun ei tosiaan ole muuta eroa kuin ne saavutukset. Ei edes niitä hd:eita.
Voisin jatkaa, vaikka kuinka paljon. Älä välitä tästä vasta argumentistani, kunhan tekstisi vaan saavat usein minut vihaiseksi... Tunnut olevan ärsyttävän negatiivinen tyyppi kirjoitustesi perusteella, ja se ärsyttää itseä eniten...
Jos et tiennyt niin positiiviset on iloisempia.

Itse listan voisin hyväksyä, mutta järjestys on outo. Ja tekstit niissä todella vihamielisiä.

Nämä ovat mielipiteitä ja jotkut vain ovat kriittisempiä. Joillekin taas tuntuu osuvan PS-osaston kritisointi kovemmin kuin toisille.

Itsekkin samaa mieltä niistä peleistä jotka ovat tuttuja itselle. RE esimerkiksi kyllä pelkkä rahastus-versio, eikös sekin mahda täysihintainen olla? Mikäs siinä, kyllähän pelifirmat noita tekee kun porukka niitä ostaa. Pelaajaa siinä ei kyllä palvella.

Lainaus käyttäjältä kurrinen123

Tunnut olevan ärsyttävän negatiivinen tyyppi kirjoitustesi perusteella, ja se ärsyttää itseä eniten...
Jos et tiennyt niin positiiviset on iloisempia.

Suosittelen tässä tapauksessa lukemaan tämän topicin sivulta 22 löytyvä listaukseni parhaista 2D-tasoloikkasarjoista. Siinä on meno syystäkin positiivisempaa.

Lainaus käyttäjältä ExPReS

Itsekkin samaa mieltä niistä peleistä jotka ovat tuttuja itselle. RE esimerkiksi kyllä pelkkä rahastus-versio, eikös sekin mahda täysihintainen olla? Mikäs siinä, kyllähän pelifirmat noita tekee kun porukka niitä ostaa. Pelaajaa siinä ei kyllä palvella.

No näinhän se menee varmasti kaikilla. Jos pelin on pelannut, ei remakesta ole iloa, ellei siinä ole selkeistä parannuksia. RE Remakessa on kyllä se puoli, että GC-yksinoikeutena moni on pelin missannut ja nyt se tuodaan suuremman yleisön pelattavaksi. Eipä siinä, minäkin olisin ottanut RE2- tai Dino Crisis -remaken ennen muita.

Lainaus käyttäjältä Almasy

Lainaus käyttäjältä ExPReSItsekkin samaa mieltä niistä peleistä jotka ovat tuttuja itselle. RE esimerkiksi kyllä pelkkä rahastus-versio, eikös sekin mahda täysihintainen olla? Mikäs siinä, kyllähän pelifirmat noita tekee kun porukka niitä ostaa. Pelaajaa siinä ei kyllä palvella.

No näinhän se menee varmasti kaikilla. Jos pelin on pelannut, ei remakesta ole iloa, ellei siinä ole selkeistä parannuksia. RE Remakessa on kyllä se puoli, että GC-yksinoikeutena moni on pelin missannut ja nyt se tuodaan suuremman yleisön pelattavaksi. Eipä siinä, minäkin olisin ottanut RE2- tai Dino Crisis -remaken ennen muita.

Itse näen tuon "tuodaan suuremman yleisön pelattavaksi" lähinnä tälläiseksi "tuodaan vielä kerran maksavan yleisön pelattavaksi"

Jos tämä olisi pelaajien palvelemista, eli pelien tuomista suuremman peliyleisön pelattavaksi, niin miksei julkaista sitä alkuperäistä peliä vaikkapa 10e:n hintalapulla? Suora porttaus on halpa tehdä ja pelaajat saavat pelin edullisesti pelattavakseen. Nykyaikana keksitään joku hauska jippo, jolloin pelistä voidaan pyytää täysi hinta.

XOne ja PS4 on ollut nyt yli vuoden markkinoilla ja jos oikein Metacriticistä katselin niin kaikki yli 90-pojon pelit on jonkinlaisia Remake/Remastered-kamaa.WiiU:lla vastaava luku on 50%. Pelaajan palvelemista?

Terävimmän kärjen jälkeen näyttää lista jo hieman paremmalta Remake/Remastered vs. Uudet-kisassa.

Lainaus käyttäjältä ExPReS

Itsekkin samaa mieltä niistä peleistä jotka ovat tuttuja itselle.

Tämä olisi pitänyt laittaa tuon listan disclaimeriksi myös sillä jokainen listan peli (kuin myös listan ulkopuolelle jääneet pelit) ovat meikäläiselle tuttuja jo alkuperäisen julkaisunsa ajoilta jolloin totta kai ymmärrykseni niitä kohtaan on hivenen erilaista. Varmasti ylistäisin ja kumartaisin Last of Usin PS4-julkaisua maasta taivaisiin jos PS4 olisi eka konsolini tai kokisin pelin ensimmäistä kertaa ko. laitteella mutta objektiivisesti asiaa katsoessa, ei asiassa näy mikään muu kuin helppo rahastus.

Mielestäni uusiojulkaisun voi hoitaa parilla eri tavalla jotta siinä olisi jotain muutakin kuin naamapalmun aikaansaavia piirteitä:

1. Tehdä peli samalle pohjalle mutta grafiikka- ja mekaniikkapäivityksen kanssa. Hyviä esimerkkejä tästä ovat (MGS-fanit ottakaa tuoli alle) Twin Snakes ja vaikkapa Pokémon-pelisarjan Fire Redit, Alpha Sapphiret ja Heart Goldit. Ne toivat rakastetut klassikot silloisille nykylaitteille graafisesti täysin päivitettyinä (ei siis tätä nykypäivän 720p --> 723p-tason "GRAFIIKKAPÄIVITYSTÄ") ja toivat lisäksi peleihin pelillisiä juttuja joita pelisarjaan ollaan ehditty standardisoimaan myöhemmissä peleissä (Twin Snakesissa mm. FPS-kuvakulma ja dodge-roll kun taas Pokémon-peleissä kaiken maailman breedaukset, hyökkäystyypit, uudet Pokémonit jne.)

2. Jos peli julkaistaan vailla isoja muutoksia, tuoda peli ihan aikuisten oikeasti sille seuraavalle pelaajasukupolvelle julkaisemalla joku oikeasti merkittävä ja vanhaksi päässyt peli. Hyviä esimerkkejä tästä on useita. Chrono Trigger julkaistiin aikoinaan DS:lle graafisesti täysin samanlaisena kuin alkuperäinenkin (siinä oli toki pari lisäluolastoa) mutta alkuperäisen pelin julkaisusta oli ehtinyt kulua reilusti yli 15 vuotta ja kaiken lisäksi PAL-alueen pelaajat eivät koskaan tätä peliä ole kauppojensa hyllyille tätä ennen saaneet. Kulttuuriteko siis. Ocarina of Time, tuo kaikkien aikojen paras peli, julkaistiin alun alkujaan vuonna 1998 ja vaikka se onkin nähty mm. Wiin Virtual Consolessa ja Zelda-kokoelmassa Gamecubella, tuotiin se ihan täysverisenä uusiojulkaisuna (pientä grafiikkapäivitystä toki oli mukana) 3DS:lle konsolin alkupäivinä vuonna 2011 ja tämä jos mikä oli myös kulttuuria parhaimmillaan. Se että joku DmC tai Sleeping Dogs, niin hyviä pelejä kuin ovatkin, julkaistaan kahden vuoden välein eri laitteille täyteen hintaan DLC:t sisältävänä pikselipäivityksenä, ei palvele ketään muuta kuin näitä hoopoja joille se yksi ylimääräinen freimi per sekunti on se pelin tärkein osa-alue kaiken muun jäädessä taka-alalle.

Lainaus käyttäjältä ExPReS

Nämä ovat mielipiteitä ja jotkut vain ovat kriittisempiä. Joillekin taas tuntuu osuvan PS-osaston kritisointi kovemmin kuin toisille.

Sama minulle on onko PS peli vai, jos pidän siitä. Esimerkiksi rakastan tuota Sunset overdrivea. Ps pelien ihannointi itsellä johtuu vain siitä, etten Xbox laitteita omista. Ja se johtuu siitä, että en näe niiden ostolle syytä, kun kiinnostavia yksinoikeuspelejä ei niin kauheasti ole. Onen ehkä joskus hankin, jos ne lisääntyy reippaasti. WiiUun ostan varmasti joku päivä.
Jos pidän jostain pelistä, niin kritisointi osuu, mutta kävä kyllä nuo top listan tekstit ei ollut kritisointia, vaan täyttä vihaa, josta tykkään vielä vähemmän.

Mutta kuten sanoin. Tuo lista on ihan hyvä, ongelma on hyvin outo järjestys ja tekstit.

Lista oli ihan hyvää kritisointia joka muodostui mielipiteistä eikä noita sen takia tarvitse ottaa itseensä, kuten Kurrinen tuntuu (taas) tehneen. Eikä listan järjestyskään voi olla "outo" sen puoleen kuin tekstitkään. Ne nyt vain ovat kirjoittajansa mielipiteitä, jotka on lisäksi ihan hyvin argumentoitu, perusteltu ja kirjoitettu. Eikä siellä mitään varsinaista vihaakaan ole. Mikäli ei tykkää niin ei tykkää ja silloin on hankala kirjoittaa asiaa kehuen.

Jotenkin taas tuntui typerältä kirjoittaa tällaista itsestäänselvyyttä tänne.

Itse kuitenkin odotan Resident Evilin remakea, sillä Nintendon konsoleita ei ole ollut käytössä kuin NES, mutta ymmärrän silti noiden jatkuvien remakejen ärsyttävyyden näin yleisesti ottaen. Olen myös samaa mieltä siitä että isompaa eroa ja aikaa pitäisi olla versioiden välillä että remake olisi "oikeutetumpi". Nykyisin riittää se että sillä pukuherrat tienaa. Loppujen lopuksi olen kuitenkin sinut noiden pikselierollistenkin remakejen kanssa, sillä ostajia tuntuu riittävän ja firmat saavat massia, joka toivottavasti menee seuraavaksi johonkin joka ei ole pikselierollinen remake vaan jotain vähän virkistävämpää tavaraa. Ja tosiaan aina sieltä joitain pelejä löytyy joiden aiempi versio on itseltä jäänyt pelaamatta.

Lainaus käyttäjältä ExPReS

Itse näen tuon "tuodaan suuremman yleisön pelattavaksi" lähinnä tälläiseksi "tuodaan vielä kerran maksavan yleisön pelattavaksi"

Jos tämä olisi pelaajien palvelemista, eli pelien tuomista suuremman peliyleisön pelattavaksi, niin miksei julkaista sitä alkuperäistä peliä vaikkapa 10e:n hintalapulla? Suora porttaus on halpa tehdä ja pelaajat saavat pelin edullisesti pelattavakseen. Nykyaikana keksitään joku hauska jippo, jolloin pelistä voidaan pyytää täysi hinta.

XOne ja PS4 on ollut nyt yli vuoden markkinoilla ja jos oikein Metacriticistä katselin niin kaikki yli 90-pojon pelit on jonkinlaisia Remake/Remastered-kamaa.[b]WiiU:lla vastaava luku on 50% Pelaajan palvelemista?[/b]
[b][/b]
[b]Terävimmän kärjen jälkeen näyttää lista jo hieman paremmalta Remake/Remastered vs. Uudet-kisassa.[/b]

Ja mikä tulee olemaan RE Remasterin hinta? Kuka puhuu pelaajan palvelemisesta?

Teen veikkauksen, että reilusti yli puolet RE remasterin ostajista tulee olemaan uusia ostajia ihan vain sen takia, että alkuperäinen oli Gamecubella ja remasterointi tulee Pleikkareille, Boxeille ja PC:lle. Se on eri asia kuin remasterointi PS3:lta PS4:lle, koska käyttäjäkunta on pienempi, ja koska alkuperäisen pelin julkaisu on vielä suhteellisen tuore.

Lihavoiduista kohdista en edes saa mitään selvää.

Lainaus käyttäjältä Almasy

Lainaus käyttäjältä ExPReSItse näen tuon "tuodaan suuremman yleisön pelattavaksi" lähinnä tälläiseksi "tuodaan vielä kerran maksavan yleisön pelattavaksi"

Jos tämä olisi pelaajien palvelemista, eli pelien tuomista suuremman peliyleisön pelattavaksi, niin miksei julkaista sitä alkuperäistä peliä vaikkapa 10e:n hintalapulla? Suora porttaus on halpa tehdä ja pelaajat saavat pelin edullisesti pelattavakseen. Nykyaikana keksitään joku hauska jippo, jolloin pelistä voidaan pyytää täysi hinta.

XOne ja PS4 on ollut nyt yli vuoden markkinoilla ja jos oikein Metacriticistä katselin niin kaikki yli 90-pojon pelit on jonkinlaisia Remake/Remastered-kamaa.WiiU:lla vastaava luku on 50%. Pelaajan palvelemista?

Terävimmän kärjen jälkeen näyttää lista jo hieman paremmalta Remake/Remastered vs. Uudet-kisassa.

Ja mikä tulee olemaan RE Remasterin hinta? Kuka puhuu pelaajan palvelemisesta?

Teen veikkauksen, että reilusti yli puolet RE remasterin ostajista tulee olemaan uusia ostajia ihan vain sen takia, että alkuperäinen oli Gamecubella ja remasterointi tulee Pleikkareille, Boxeille ja PC:lle. Se on eri asia kuin remasterointi PS3:lta PS4:lle, koska käyttäjäkunta on pienempi, ja koska alkuperäisen pelin julkaisu on vielä suhteellisen tuore.

Lihavoiduista kohdista en edes saa mitään selvää.

WiiU:n yli 90:n pinnan Metacritic peleistä ~50% on muita kuin Remaster/Remake-kamaa. Eli siis ihan uusia pelejä pelisarjaan tms. Oli jäänyt piste pois välistä, korjataan.

Pelaajan palvelemisella tarkoitan uusien pelien kehittämistä uudelle konsolisukupolvelle, niiden uusien huippupelien takia se uusi konsoli kai yleensä ostetaan? Tällä hetkellä yksi kolmesta isosta konsolivalmistajasta on saanut uusia yli 90:n pojon pelejä alustalleen.

Terävimpänä kärkenä pidän yli 90:n pinnan pelejä, 80-90:n on sitten seuraava porras. Viittasin tällä siihen että 80-90 pojon väliin osuu jo useampikin täysin uusi peli konsolisukupolvelle, jolloin Remaster/Remake-pelien osuus ei ole yhtä julma kuin tuossa yli 90:n pojon kategoriassa.

Edit: Käsikonsoleiden arvioinnin jätän muille, eli edellä oleva koskee kotikonsoleita.

Lainaus käyttäjältä zappah

Lista oli ihan hyvää kritisointia joka muodostui mielipiteistä eikä noita sen takia tarvitse ottaa itseensä, kuten Kurrinen tuntuu (taas) tehneen..

Monta kertaa, pitää sanoa, että reaktioni ei johtunut mielipiteistä, tai siitä että nuo pelit olivat listassa. Vaan tekstien laadusta: (kukaan ei pelannut tätä paskaa, eikä pelaa nytkään) Miten tuo on mielipide tai edes fakta?

Lainaus käyttäjältä kurrinen123

Monta kertaa, pitää sanoa, että reaktioni ei johtunut mielipiteistä, tai siitä että nuo pelit olivat listassa. Vaan tekstien laadusta: (kukaan ei pelannut tätä paskaa, eikä pelaa nytkään) Miten tuo on mielipide tai edes fakta?

En jaksanut ottaa selvää tarkkaa lukumäärää siitä että kuinka moni tämän planeetan ihmisistä pelasi ko. peliä mutta pystyn myyntiluvuista ja yleisestä tunnettavuudesta ja legacysta päättelemään että ei kovin moni.

Lisäksi, kuinka paljon paremmalta tuo alkuperäinen muoto näyttää sen sijaan että olisin kirjoittanut:

"Tätä peliä pelasi 946497 henkilöä. Sen uusiojulkaisu on mielestäni turhaa."

Mitä tulee tekstien laatuun niin ikävä käyttää vanhaa foorumifraasia mutta jos ei teksti miellytä, kritisoija kirjoittakoot itse paremman.

Lainaus käyttäjältä ExPReS

WiiU:n yli 90:n pinnan Metacritic peleistä ~50% on muita kuin Remaster/Remake-kamaa. Eli siis ihan uusia pelejä pelisarjaan tms. Oli jäänyt piste pois välistä, korjataan.

Pelaajan palvelemisella tarkoitan uusien pelien kehittämistä uudelle konsolisukupolvelle, niiden uusien huippupelien takia se uusi konsoli kai yleensä ostetaan? Tällä hetkellä yksi kolmesta isosta konsolivalmistajasta on saanut uusia yli 90:n pojon pelejä alustalleen.

Terävimpänä kärkenä pidän yli 90:n pinnan pelejä, 80-90:n on sitten seuraava porras. Viittasin tällä siihen että 80-90 pojon väliin osuu jo useampikin täysin uusi peli konsolisukupolvelle, jolloin Remaster/Remake-pelien osuus ei ole yhtä julma kuin tuossa yli 90:n pojon kategoriassa.

Edit: Käsikonsoleiden arvioinnin jätän muille, eli edellä oleva koskee kotikonsoleita.

Varmasti näin onkin. Kyllä minäkin haluan lähtökohtaisesti ennemmin uusia pelejä remasterointien sijaan, mutta en ottanut millään tavalla kantaa yleiseen remake-tilanteeseen. Nostin vain tämän yhden ainokaisen pelin, RE Remaken, tuosta joukosta ja mainitsin, että tässä tapauksessa peli tuodaan alkuperäiseen verrattuna selkeästi isommalle ostajakunnalle kuin monissa muissa tapauksissa. Kommentoin vain yhtä peliä, en yleistilannetta tai ilmiötä.

Lainaus käyttäjältä ExPReS

WiiU:n yli 90:n pinnan Metacritic peleistä ~50% on muita kuin Remaster/Remake-kamaa. Eli siis ihan uusia pelejä pelisarjaan tms. Oli jäänyt piste pois välistä, korjataan.

Pelaajan palvelemisella tarkoitan uusien pelien kehittämistä uudelle konsolisukupolvelle, niiden uusien huippupelien takia se uusi konsoli kai yleensä ostetaan? Tällä hetkellä yksi kolmesta isosta konsolivalmistajasta on saanut uusia yli 90:n pojon pelejä alustalleen.

Terävimpänä kärkenä pidän yli 90:n pinnan pelejä, 80-90:n on sitten seuraava porras. Viittasin tällä siihen että 80-90 pojon väliin osuu jo useampikin täysin uusi peli konsolisukupolvelle, jolloin Remaster/Remake-pelien osuus ei ole yhtä julma kuin tuossa yli 90:n pojon kategoriassa.

Edit: Käsikonsoleiden arvioinnin jätän muille, eli edellä oleva koskee kotikonsoleita.

En käytä normaalisti metacritikin kaltaisia turhia sivuja, mutta mikäli oikein katsoin(vai katsoinko?) niin WiiU:lla näyttäisi neljä peliä olevan yli maagisen 90 pisteen(joten se 50% ei ole järin paljon), PS4:llä 3kpl ja Xbox onella 2kpl(joten se kaikki ei ole järin monta). Joten aika huonosti näyttää kaikki uudet konsolit palvelleen pelaajia.

Mitä tulee remakejen hintoihin, niin RE 1 RE RE(kai tämä on virallinen lyhenne?) taitaa 40€urolla tulla myyntiin, saman hintainen oli ilmestyessään Sleeping dogs ja DMC muistaakseni myös jahka ilmestyy. Itse en välitä tuleeko näitä remake/remastered pelejä kunhan eivät yritä "vanhoja paskojaan" täyteen hintaa myydä, kuten Last of Us&GTA V jotka lasken rahastukseksi.

Ja ne Pokemonin uusio versiot ovat yhtä naurettavia, kuin jos jokavuotisesta Codista lähdettäisiin tekemään remasterointeja ja tietty Codi pitäisi sitten vielä julkaista blue&red(tai vastaavina) "eri" versioina jotta pokemonien naurettavuus saavutettaisiin.

Lainaus käyttäjältä kurrinen123

Monta kertaa, pitää sanoa, että reaktioni ei johtunut mielipiteistä, tai siitä että nuo pelit olivat listassa. Vaan tekstien laadusta: (kukaan ei pelannut tätä paskaa, eikä pelaa nytkään) Miten tuo on mielipide tai edes fakta?

Lainaa oikein mikäli lainaat, sillä sulkuihin laittamasi lause ei sisältänyt "paskaa". Toki tämä ei ollutkaan varsinainen lainaus vaan sama asia mitä itse nyt kritisoit. Tässä käytetttiin nimittäin sellaista aika yleistä tekstinmaustajaa kuin kärjistäminen. Itse käytit sitä myös ja silti kritisoit alkuperäistä kirjoittajaa "tekstin laadusta".

Otat nuo jutut edelleen liikaa itseesi tai et ymmärrä tekstien tehokeinoja. Erityisesti internetissä myös täytyy usein katsoa sormien läpi tiettyjä asioita ja päästä kirjoittajan mielentilaan tai jotain muuta kautta ymmärtää se varsinainen asia sen kirjoitustyylin läpi.

Sitä paitsi esimerkkisi/lainauksesi alkuperäinen teksti ei ollut edes kauhean iso kärjistys. Voin myös "suomentaa" sen sinulle: Sleeping Dogsia pelattiin siihen nähden vähän, kuinka paljon se olisi ehkä ansainnut/voinut saada pelaajia. Pienet muutokset (remaster) tuskin myöskään kauheasti kasvattivat pelaajamäärää. Sinä otit sitten asian kirjaimellisesti ja halusit väkisin ymmärtää että kirjoittaja väittää ettei sitä "pelannut kukaan". Etkö näe tässä mitään typerää oman käyttäytymisesi osalta? Itsekin vielä muuten kirjoitat että "sait pelin Plussasta". Minä sain sen Games with Goldista. Muistetaan että pelejä tehdään rahasta, ja tätä kautta saadaan lisäymmärrys alkuperäiseen lauseen resurssienkäytöstä: kannattiko tehdä remaster kun peli oli jo jaettu tuhansille ilmaiseksi? Tätä kautta tosin vähenee alkuperäisen lauseen kirjaimellinen tarkoitus (koska pelaajia on luultavasti tullut kun peliä jaettiin ilmaiseksi kahden konsolivalmistajan toimesta) mutta minusta se pohjimmainen idea (remaken, joka oli aiheena, turhuus) jää silti olemaan. Voisin avata tuota lyhyttä alkuperäistä Sleeping Dogsiin liittyvää tekstiä vieläkin enemmän mutta en enää jaksa taivutella tämän enempää rautalankaa. Ollaan kuitenkin niin yksinkertaisen asian kuin tekstin ymmärtämisen parissa.

Lainaus käyttäjältä gurgi+

Ja ne Pokemonin uusio versiot ovat yhtä naurettavia, kuin jos jokavuotisesta Codista lähdettäisiin tekemään remasterointeja ja tietty Codi pitäisi sitten vielä julkaista blue&red(tai vastaavina) "eri" versioina jotta pokemonien naurettavuus saavutettaisiin.

Eli jos ihkaensimmäinen Call of Duty (ei siis Modern Warfare vaan se ihan varsinaisen sarjan eka peli) julkaistaisiin nyt nykypäivän grafiikoilla, sarjan verkkopelistandardeilla ja muilla sarjaan vuosien aikana tulleilla lisukkeilla, olisi se kamalan väärin?

Uusioversioista voidaan olla montaa mieltä mutta itse näen mielelläni 10 vuotta tai vanhempia pelejä päivitettynä nykyaikaan, ja jos huhut pitävät paikkansa että RE2 remake on työn alla, niin tuo GC RE Remake HD on oiva tapa päästää nykyajan pelaajat (jotka olivat ehkä ala asteikäisiä GC version tullessa markkinoille) kokemaan RE sarjaa alusta saakka, mikäli se kiinnostaa.
tulihan RE Code Veronica ja RE4:nkin jo ja jälkimmäinen tehtiin PC:llekkin jo kahdesti.

sitä taas en jaksa käsittää miksi jo 1 tai 2 vuotta sitten julkaistu peli pitää saada "masteroituna" täydellä hinnalla, olkoon peli sitten GTA V tai Last Of Us kun ne ovat vallan hyvin monella muistissa, ja ihmiset ostavat kuinkas muuten.

Remasteroinneista sen verran että itse olin myyty Ducktales Remastered version myötä, tuttu peli uusin ilmein ja ääninäyttelyn kera ja siitä vierähti sentään yli 20 vuotta ennenkuin se ilmestyi, se kyllä palveli pelaajia (ja moni jopa lunasti sen vaikka harva oli varmaan alkuperäistä koskaan nähnytkään)

Pokemonien eri versioista en osaa sanoa kuin sen että sillekkin on tarkoituksensa, alkuperäisissä kun tavoiteltiin sitä että ihmiset vaihtavat keskenään monstereita jotka omasta versioista puuttuivat, se oli vielä sitä aikaa kun pelailtiin pelejä hymyssäsuin vaikka saman sohvan äärellä.

alkuperäisesti CoDista olisi mukavaa nähdä uusioversio (parempi kuin modernit ES räiskinnät) mutta toinen maailmansota ei jaksaisi enää kyllä innostaa mutta sillekkin varmasti löytyisi ostajansa, kuten mille tahansa muullekkin.

Pitää muistaa että remake ei ole keneltäkään oikeasti pois eikä ketään pakoteta sellaista lunastamaan, ja hyvä ihme sentään, pelibisneksessä on tarkoitus tehdä rahaa, ei palvella ihmisiä ilmaiseksi.

Omat Remake - toiveet Top 10

1. Gran Turismo 2
2. Resident Evil 2
3. Duke Nukem 3D
4. Doom 2 - Hell on Earth
5. Double Dragon (mikä tahansa 8 bit ajoilta)
6. Indiana Jones - Fate of Atlantis
7. The Dig
8. Elder Scrolls - Daggerfall
9. Turok - Seeds of Evil
10. Blast Corps

@Norsukampa, Zappah. No ihan sama, kunhan pisti silmään, sanoinhan ettei minulle tarvitse vastata vaan Se oli vain minun ärsyyntymis viesti.
Ja Zappah, lisäsin sen paska siihen koska sitä hän meinasi.
Enkä niinkään kritisoinut viestiä, vaan kerroin mielipiteeni sen järkevyydestä.
En vain yksinkertaisesti pidä pelien tai muunkaan täydellisestä haukkumisesta, sillä oli mitä mieltä pelistä vain, niin siinä on silti hyviäkin puolia. Aina.

Lainaus käyttäjältä SamTheFurious82+

ja hyvä ihme sentään, pelibisneksessä on tarkoitus tehdä rahaa, ei palvella ihmisiä ilmaiseksi.

Ei kai kukaan ilmaiseksi niitä ole toivonutkaan...Rahastus-remakeja tässä moni on kritisoinut, sinäkin.

Lainaus käyttäjältä kurrinen123

@Norsukampa, Zappah. No ihan sama, kunhan pisti silmään, sanoinhan ettei minulle tarvitse vastata vaan Se oli vain minun ärsyyntymis viesti.

Et kai kuvittele että voit heittää jotain ristiriitaista kommenttia keskusteluun ja ajatella että siihen ei reagoitaisi ja ulkoistaa itsesi keskustelusta? Jotenkin outo ajattelutapa, erityisesti kun ollaan keskusteluosiossa.

Lainaus käyttäjältä kurrinen123

Ja Zappah, lisäsin sen paska siihen koska sitä hän meinasi.

No nyt olet kyllä tulkinnut melko reilulla kädellä tätä viestiä:

Lainaus

Alkuperäistä peliä ei kukaan pelannut. Uusioversiota ei "parannellusta grafiikastaan" (pikselit ja FPS... Zzzz....) huolimatta kukaan pelannut. Loistavaa resurssien käyttöä.

Missä kohtaa saat tuosta sen käsityksen että peliä kritisoitaisiin? Tuossa ei mainita kuin resurssien käytöstä (turha päivitys) ja että peliä ei "kukaan" pelannut, jota sinulle jo avasin kertomalla että sitä ei pelannut/ostanut niin moni kuin ehkä olisi voinut odottaa.

Lainaus käyttäjältä kurrinen123

[b]Enkä niinkään kritisoinut viestiä, vaan kerroin mielipiteeni sen järkevyydestä[/b].
En vain yksinkertaisesti pidä pelien tai muunkaan täydellisestä haukkumisesta, sillä oli mitä mieltä pelistä vain, niin siinä on silti hyviäkin puolia. Aina.

Nimenomaan myös tuo on kritisoimista. Hieman on käsitteet nyt haussa. Eikä tuossa edelleenkään mielestäni haukuttu täydellisesti yhtäkään listatuista peleistä. Olet tulkinnut koko listan omassa päässäsi ihan eri sfääreihin.

Lainaus käyttäjältä zappah

Alkuperäistä peliä ei kukaan pelannut. Uusioversiota ei "parannellusta grafiikastaan" (pikselit ja FPS... Zzzz....) huolimatta kukaan pelannut. Loistavaa resurssien käyttöä.Missä kohtaa saat tuosta sen käsityksen että peliä kritisoitaisiin? Tuossa ei mainita kuin resurssien käytöstä (turha päivitys) ja että peliä ei "kukaan" pelannut, jota sinulle jo avasin kertomalla että sitä ei pelannut/ostanut niin moni kuin ehkä olisi voinut odottaa..

Sleeping Dogs myi ensimmäisen vuotensa aikana 1.5 miljoona kappaletta, ja oli jo sillä reilusti voitollinen. Nykyään myynnit heiluvat varmaan jossain 3 miljoonan tuolla puolen, eli kyllä sitä peliä pelasi vaikka kuinka moni. Olen kyllä itsekin sitä mieltä että ei siitä uusioversiota olisi välttämättä pitänyt tehdä eikä monesta muustakaan pelistä. Pitää kyllä olla NK:n kanssa eri mieltä tuosta Resident Evilin uusioversion tarpeellisuudesta/kannattavuudesta, siitä on kuitenkin reilusti aikaa kun se julkaistiin ja nykyinen kohdeyleisö on varmasti hyvin erilainen, kuin mitä se aikoinaan oli. Itselläkin on se aikomuksena ostaa jossain vaiheessa pc:lle.

Lainaus käyttäjältä zappah

Eikä tuossa edelleenkään mielestäni haukuttu täydellisesti yhtäkään listatuista peleistä. Olet tulkinnut koko listan omassa päässäsi ihan eri sfääreihin.

Pääpointti nyt yksinkertaisesti oli vain se, ettei niissä sanottu mitään hyvää mistään, eli ylinegatiivisuutta. En jaksa semmoista. Sen takia laitoin kommenttia. Ja se oli nimenomaan kommenttia, ei keskustelun avaamista asiasta.

Ymmärrän kyllä nuo tehokeino jutut ja kaikki, mutten vain tykkää pelkästä negatiivisuudesta. Varsinkin tuossa Sleeping dogs asiassa, kuten ylempi sanoi, sitä on pelannut aika hiton moni. Eli se oli täyttä valehtelua/liiallista tehokeinojen käyttöä.

Ja kuten sanoin. Minun mielipiteeni, ei tarvitse siitä pahoittaa mieltään tai aloittaa vasta hyökkäystä. Ymmärrän, että itse aloitin tavallaan norsukampaa vastaan, mutta kun en yksinkertaisesti tuollaista lyttäämistä jaksa. Tämä kun ei ollu todellakaan eka kerta.

Lainaus käyttäjältä PussikissaHelvetistä

Pitää kyllä olla NK:n kanssa eri mieltä tuosta Resident Evilin uusioversion tarpeellisuudesta/kannattavuudesta, siitä on kuitenkin reilusti aikaa kun se julkaistiin ja nykyinen kohdeyleisö on varmasti hyvin erilainen, kuin mitä se aikoinaan oli. Itselläkin on se aikomuksena ostaa jossain vaiheessa pc:lle.

Resident Evilin remaken uusioversion ymmärtäisin täysin jos hinta pyörisi jossain latauspelin tietämillä (10-15€) mutta näillä näkymin meille tullaan myymään 2000-luvun alussa ilmestynyttä peliä muuttumattomana (ei kun ai niin joo, pikselit) reippaaseen hintaan joten ymmärrykseni asiaa kohtaan on hyvin alhainen.

Lainaus käyttäjältä kurrinen123

Minun mielipiteeni, ei tarvitse siitä pahoittaa mieltään tai aloittaa vasta hyökkäystä. Ymmärrän, että itse aloitin tavallaan norsukampaa vastaan, mutta kun en yksinkertaisesti tuollaista lyttäämistä jaksa. Tämä kun ei ollu todellakaan eka kerta.

Samat sanat. Minun mielipiteeni, ei tarvitse siitä pahoittaa mieltään tai ailoittaa vastahyökkäystä. Jos sen sijaan ei kriittinen sävy teksteissä nappaa niin siitä voi laittaa vaikka viestiä tuonne boardi-inboxiin eikä puida tuohtumustaan useiden viestien verran Top10-ketjussa. Olen varhaisteinistä asti ollut enemmän tai vähemmän kriittinen videopelejä kohtaan ja kuten sanoin, jos haluat ylistävää tekstiäni peleistä niin kannattaa lukea niitä tekstejä joissa puhun hyvää hyvistä peleistä.

Jatkot Offtopic-ketjussa tai sitten puidaan joko läpi menneitä listoja tai joku tekee uuden listauksen jota voidaan sitten kommentoida OK?

Lainaus käyttäjältä Norsukampa

Samat sanat. Minun mielipiteeni, ei tarvitse siitä pahoittaa mieltään tai ailoittaa vastahyökkäystä. Jos sen sijaan ei kriittinen sävy teksteissä nappaa niin siitä voi laittaa vaikka viestiä tuonne boardi-inboxiin eikä puida tuohtumustaan useiden viestien verran Top10-ketjussa. Olen varhaisteinistä asti ollut enemmän tai vähemmän kriittinen videopelejä kohtaan ja kuten sanoin, jos haluat ylistävää tekstiäni peleistä niin kannattaa lukea niitä tekstejä joissa puhun hyvää hyvistä peleistä.

Ymmärrän, ja kuten sanoin antaa asian olla. Ei tuota tekstiäni kannata liian tosissaan ottaa, kunhan vain sanoin. Yhden viestin oli aikomukseni laittaa, mutta ihmisten piti alkaa kärttämään kanssani. Ja halusin vain korjata tekstissäsi olevat outoudet. Ei siis muuta.

Lainaus käyttäjältä Norsukampa

Jatkot Offtopic-ketjussa tai sitten puidaan joko läpi menneitä listoja tai joku tekee uuden listauksen jota voidaan sitten kommentoida OK?

Ei tarvitse jatkaa, unohdetaan vaikka vain koko asia. Minä nyt vain ärsyynnyn hieman liikaa tietyistä asioista.

Koska viimeisin listaukseni tarpeettomimmista uusioversioista herätti närää negatiivisuudellaan, käännetäänpä se kolikko ja tehdään samasta aiheesta tällainen...

Top10 parhaat pelien uusioversiot

Printatkaa lista ulos ja joka kerta kun joku hullu menee mehuilemaan sillä että omistaa GTA V:n tai Last Of Usin molemmat versiot niiden "valtavia" eroja hehkutellen, näyttäkää hänelle tämä lista ihan sulkeakseen tämän janarin lärvi.

**DISKLEIMER** Listaan sisällytetään siis vain aiemmin julkaistujen pelien uusioversiot. Rebootteja ei tällä listalla näy vaan niille voi joskus myöhemmin pyhittää oman listansa.

10. Super Mario 64 DS (DS) (2004)
Alkuperäisen pelin julkaisuvuosi: 1996

Mikä onkaan parempi tapa esitellä uusi pelikonsoli kuin julkaista sille yksi kaikkien aikojen mullistavimmista ja parhaista videopeleistä? Pyh, tuo on niin N64:ä, miksi ei julkaista uudelle pelikonsolille paranneltua versiota tuosta samasta pelistä kuten Nintendon uusi kahden ruudun käsikonsoli aikoinaan teki. Super Mario 64 DS on pitkältikin se peli jonka Miyamoto halusi jo N64:lle tehdä mutta tekniset rajoitukset tulivat jopa aikansa tehokkaimmalla pelikoneella vastaan. Taskuun menevän konsolin versiossa on useampi valittava hahmo, uusia tähtiä, useita minipelejä, uusia kenttiä, moninpeli... melkoinen paketti jo valmiiksi legendaariseen peliin.

9. Resident Evil (Gamecube) (2002)
Alkuperäisen pelin julkaisuvuosi: 1996

Mitä ihmettä? Eikös tämä peli ollut myös siellä tarpeettomien uusiojulkaisujen listalla?? Olihan se mutta sitä ei voi kiistää että vuonna 2002 Gamecubelle julkaistu uusiversio Resident Evilistä olisi ollut todellista mannaa. Peli tuntui samaan aikaan tutulta ja turvalliselta "ykkösressalta" mutta kun ruutua katsoi, oli kuin olisi pelannut jotain aivan muuta. Mahtava tekele kaiken kaikkiaan ja jopa DS:lle ilmestynyt uusioversiokin on kokeilemisen arvoinen.

8. Halo: Combat Evolved Anniversary(Xbox 360) (2011)
Alkuperäisen pelin julkaisuvuosi: 2001

Ensimmäistä Haloa voidaan pitää niin konsoleille ilmestyneiden FPS-pelien uudistajana, kuin myös Microsoftin pelikonsolitaipaleen isoimpana kulmakivenä. Oli siis sangen sopivaa että kyseinen peli sai kymmenen vuotta julkaisunsa jälkeen arvoisensa uusioversion joka Xbox 360:llä toi nostalgiakyyneleitä vanhojen fanien silmiin, kuin myös esitteli ensimmäisen pelin vasta myöhemmin kelkkaan hypänneille. Nettimoninpeli, achievementit sekä pienet pelilliset lisät olivat jo kova juttu mutta hassusti se isoin markkinahype pelille luotiin napinpainalluksella päivittyvän grafiikoiden myötä. Nappia painamalla pelaajat pääsivät siis näkemään pelin niin päivitetyn kuin alkuperäisenkin ulkoasun kanssa. Tämä jos mikä on hieno tapa näyttää kyynikoille että kyllä sitä grafiikkaa on oikeasti fiksattu paremmaksi.

7. Metal Gear Solid: The Twin Snakes (Gamecube) (2004)
Alkuperäisen pelin julkaisuvuosi: 1999

Pelien klassikkosarjaan kuuluva Metal Gear Solid hämmästytti ykköspleikkarilla kaikki pelaajat esittelemällä elokuvamaisen tarinankerronnan ja stealth-pelaamisen ihmeet ensi kertaa näin isossa mittakaavassa. Tämä loistava klassikko toi Metal Gear-sarjan takaisin suosion valokeilaan ja kansa janosi lisää. Jatko-osa ilmestyi uudelle konsolisukupolvelle tuoden mukanaan tukun kaivattuja uudistuksia kuten esim. FPS-näkymän ammuttaessa, nopean syöksypiiloutumisen ynnä muita pienempiä jippoja. Nämä samat kikat tuotiin myös ensimmäiseen Metal Gear Solidiin vain Gamecubelle ilmestyneen uusioversio The Twin Snakesin myötä. Peli oli uusioversio sanan varsinaisessa merkityksessä sillä niin graafinen puoli, kuin paljon kiitosta herättänyt ääninäyttelykin vedettiin täysin uusiksi (Grey Foxin ääninäyttelijä oli ainoa isompi menetys matkan varrella) kuin myös pelin välivideot joissa tapahtuneita asioita sarjan fanit kritisoivat kovaan ääneen. Hassua sinänsä että John Woo-tyylinen toiminta on yhtäkkiä jumalanpilkkaa vaikka pelisarjassa itsessään käydään läpi vieläkin mielettömämpiä asioita...

6. Silent Hill: Shattered Memories (Multi) (2009)
Alkuperäisen pelin julkaisuvuosi: 1999

Ensimmäinen Silent Hill on selviytymiskauhuklassikko joka starttasi pelimaailman oikeasti pelottavimman pelisarjan alkuperäisellä Playstationilla. Pelissä seurattiin Harry Masonin piinaavaa etsintäretkeä Silent Hillin hämyisessä kyläpahasessa, jossa mies kohtasi kaikennäköistä pahaa ja vähän hyvääkin siinä välissä. 20 vuotta alkuperäisen pelin julkaisun jälkeen pelaajat pääsivät kokemaan uusioversion, joka oli aivan jotain muuta. Kaukana poissa olivat alkuperäisen pelin Resident Evil-pelattavuudet ja toiminnot sillä nyt peli oli enemmänkin lähempänä point'n'click-seikkailua kuin selviytymiskauhua. Peli jakautui kahteen vaiheeseen jossa ensimmäisessä pelaaja istuu kallonkutistajan vastaanotolla saaden pienen spoilerin tulevista pelin tapahtumista ja näiden juttutuokoiden jälkeen siirrytäänkin sitten kertaamaan että mitä Silent Hillissä oikein tapahtuikaan. Erittäin hieno ja ennen kaikkea erilainen Silent Hill-kokemus ja ehdottomasti nykyisin läjältä paskaa tuntuvan sarjan harvoja viime vuosien valopilkkuja.

5. Duck Tales Remastered (lähes kaikki latauspalvelut) (2013)
Alkuperäisen pelin julkaisuvuosi: 1989

Duck Tales (tuttavallisemmin Ankronikka) on instituutio niin televisiossa kuin videopelimaailmassakin. Yksi NES:n rakastetuimpia tasoloikkapelejä joka on ollut pelaajien huulilla vuosikymmenten ajan. Peli sai vihdoin ansaitsemansa uusioversion vuonna 2013 kun aiheeseen toden teolla panetunut WayForward parsi kasaan pelin jollaista moni tuotenimikkeen fani ei olisi uskaltanut kuvitellakaan. Peli näyttää Duck Tales-piirretyn jaksolta ja mikä parasta, kuulostaa myös siltä kiitos Alan Youngin ikonisen ääninäyttelyn. Bless me bagpipes!

4. Wild ARMs: Alter Code F (PS2) (2005)
Alkuperäisen pelin julkaisuvuosi: 1996

Wild ARMs on yksi kaikkien aikojen suosikkejani niin videopelien kuin ihan japsirope-genrenkin keskuudessa. Mikä voisikaan siis olla parempaa kuin pelistä tehty uusioversio päivitetyillä grafiikoilla, audiolla ja sisällöllä? Ei kovinkaan moni asia. Uudistukset hieman rikkovat alkuperäisen juonta ja kaavaa mutta kaikin puolin uskomattoman mallikkaasti toteutettu uusioversio on tämä PS2:lle ilmestynyt nimihirviö.

3. Metroid: Zero Mission (GBA) (2004)
Alkuperäisen pelin julkaisuvuosi:1986

Tämä Game Boy Advancelle julkaistu uusioversio teki kaiken niin hyvin kuin vain uusioversio voi. Se toi pelin ulkoasun ja äänet nykyaikaan lisäten samalla vanhaan peliin hieman lisukkeita jotka syventävät pelikokemusta huomattavasti. On erittäin riskaabelia lähteä tekemään mitään päivitysoperaatiota pelille jota pidetään alalla legendan asemassa mutta tämä uusioversio teki kunniaa vanhalle klassikolle samalla kun se esitteli pelin nykypelaajille.

2. Castlevania:The Dracula X Chronicles (PSP) (2007)
Alkuperäisen pelin julkaisuvuosi: 1993

Kulttimaineessa paistatteleva Castlevania-perheen jäsen, Rondo of Blood, on usealle pelaajalle vieras tapaus lähinnä siitä syystä että se julkaistiin Mega Driven ja SNES:n taistelun jalkoihin jääneelle PC Enginelle. Sittemmin pelaajat ovat voineet tutustua tähän erinomaiseen peliin joko Wiin Virtual Consolen kautta tai ostamalla PSP:lle tämän uusioversion joka muuttaa pelin ulkoasun radikaalisti Klonoa-/ ja Pandemonium-tyyliseksi 2,5D-meiningiksi. Myös musapuoli vedetään kivasti päivitettyyn muotoon mutta se kovin pommi on kuitenkin se että unlockattavana ekstrana pelistä löytyy vaatimattomasti yksi kaikkien aikojen parhaista PSone-peleistä, Symphony of The Night. Että sellainen pikkulisä muutenkin erinomaisessa pelissä...

1. Pokémonin uusioversiot (GBA, DS, 3DS)

Pokémon-pelien uusioversiota alkoi tipahdella markkinoille 2000-luvun puolivälin tienoilla kun nimihirviöt LeafGreen ja FireRed saapuivat ilahduttamaan pelikansaa GBA:lle. Alkuperäiset pelit olivat aikoinaan ilmestyneet alkuperäiselle Game Boylle joten oli sangen mukavaa että pelit ilmestyivät myös seuraavalle käsikonsolisukupolvelle jo yksinään siitä syystä että vihdoin näiden rakastettujen orkkisversioiden taskuhirviöitä sai vaihdettua myös uudempiin Pokémon-peleihin kuten vaikka Rubyyn ja Sapphireen. Audiovisuaalinen puoli päivitettiin myös ajan hengen mukaiseksi ja myös aiemmissa peleissä nähdyt Pokémon-uudistukset tuotiin mukaan näihin uusvanhoihin peleihin. Sama trendi on jatkunut siitä asti HeartGoldin, SoulSilverin sekä tuoreimpana Omega Rubyn ja Alpha Sapphiren muodossa. Viimeksi mainitut ovat sen verran isoja harppauksia alkuperäisistään että niitä joku saattaisi ihan oikeasti luullakin oikeiksi peleiksi toisin kuin näitä muodissa olevia pikselipäivityksiä.

Miksi en näe listassa Zelda Wind Wakerin uusioversiota? Eipä muuten ole listaan paljoakaan lisättävää, tai ei ainakaan pikakelauksella taaksepäin tullut muuta mieleen kuin tuo Zelda.

Lainaus käyttäjältä Mikanes+

Miksi en näe listassa Zelda Wind Wakerin uusioversiota? Eipä muuten ole listaan paljoakaan lisättävää, tai ei ainakaan pikakelauksella taaksepäin tullut muuta mieleen kuin tuo Zelda.

Mielestäni Wind Wakerin uusioversio ei tuonut itse peliin kovinkaan paljoa uutta ja se oli oikeastaan lähempänä tuota aiempaa listaani jossa listasin turhimpia uusioversioita. Toki grafiikkaa paranneltiin hivenen (mitä aniharva olisi ilman ennakkohypetystä huomannut) ja paria asiaa paranneltiin käyttäjäystävällisemmäksi mutta käytännössä pelin eri versiot eivät tuo Wind Wakeria Gamecubella pelanneelle mitään kummempaa uutta.

Itse osasin ainakin arvostaa Ocarina of Timen uusioversiota, unohtamatta tietenkään Monkey Islandien ehostettuja versioita, jotka toivat mukanaan paitsi uudistetun piirretyn grafiikan ja äänet/musiikit (näissäkin pystyi nappia painamalla vaihtamaan alkuperäiseen ulkoasuun), niin myös ääninäytellyn dialogin, jota ei alkuperäisissä peleissä tietenkään ollut.

Monkey Islandin uusioversiot ovat kyllä oikeita kultuuritekoja ja täydellisiä esimerkkejä siitä miten uusioversiot pitäisi tehdä. Ja ovathan ne helvetin hyviä pelejä kaikenlisäksi.

Ai että Monkey Islandit, alkuperäiset ovat lähellä sydäntä ja ne uusioversiot veivät sydämen uudelleen, ne jos mitkä (kuten myös Ducktales) tehtiin sellaisella innolla ja tahdolla ettei voi kuin kunnioittaa, kumpa moni muukin tekisi samoin.
Toisaalta kuinka moni muistaa että alkuperäisen NESin Turtles II - Arcade edition on myös kääntynyt hienosti PS3/Xbox360 aikakaudelle.

Harmillisesti Goldeneye Nintendo64:lta ei saanut yhtä loistavaa käsittelyä Reloadedin muodossa, pelistä poistettiin melkein kaikki elementit mitkä alkuperäisessä kolahtivat.

Pidin kyllä suuresti myös Perfect Darkin remakesta vaikka olikin vain siloteltu versio alkuperäisestä vaikkakin nettipeli lisättiin siihen.

Onhan totta että jos pelistä tehdään vain siloteltu versio, muuttamatta juuri mitään, ei sen tulisi maksaa täyden pelin hintaa, mutta siihen pätee vanha sanonta, hullu ei ole se joka pyytää vaan se joka maksaa.

Esimerkiksi, moni satsaa Early Access peliin satoja euroja ilman minkäänasteista takuuta siitä että peli tulee olemaan sellainen kuin markkinoitu mutta se on monien mielestä okei.

Pelistä tehdään HD masteroitu versio joka pyörii oletettavasti sulavammin ja paremmin kuin originaali (aika kultaa muistot) mutta se ei käykkään koska se on "laiskuutta" ja "pelintekijät on meille velkaa" asennetta.

Niin tai näin, niin seuraavat 5 vuotta tulemme varmaan näkemään teipattuja versioita jo aiemmalle sukupolvelle ilmestyneitä remakeja, eli GTA SA, RE4, Devil May Cryta, Metal Gearia yms ja päälle sitten remaket Assassin Creedeistä, God of Warista, Gears of Warista, Halosta (puuttuvista) jne jne

Miksipä ei, aina tuntuvat menevän kaupaksi huolimatta vastustuksista.

Lainaus käyttäjältä SamTheFurious82+

Ai että Monkey Islandit, alkuperäiset ovat lähellä sydäntä ja ne uusioversiot veivät sydämen uudelleen, ne jos mitkä (kuten myös Ducktales) tehtiin sellaisella innolla ja tahdolla ettei voi kuin kunnioittaa, kumpa moni muukin tekisi samoin.
Toisaalta kuinka moni muistaa että alkuperäisen NESin Turtles II - Arcade edition on myös kääntynyt hienosti PS3/Xbox360 aikakaudelle.

Tuo mainitsemasi ninjakilpparipelihän ei suinkaan ollut käännös NES-versiosta vaan nimenomaan käännös tuosta kolikkopelistä johon tuo mainittu NES-peli perustui.

Hyvä huomio, mutta sama peli pohjalla kuitenkin. Myönnän erheeni.

Huomenna maanantaina on se aika jälleen vuodesta. Puhelin täyttyy väsyneistä aiheeseen liittyvistä viesteistä, Facebook-feedi on täynnä mukahauskoja hassutteluvideoita aiheeseen liittyen, tyttöystävä on satavarmasti ostanut jotain minkä voisin huoletta heittää olan yli jätesäiliöön... on aika syntymäpäivien. Tänään paremman puoliskon kanssa sunnuntaibrunssilla päädyimme pohtimaan tämänastisen elämän hetkiä joita tulee muistamaan vanhoille päiville asti ja nyt kun about 26 vuotta on tullut videopelejä pelattua, on kaiketi suotavaa listata...

Top 10 mieleenpainuvimmat hetket joita on tullut vastaan pelaamissani videopeleissä

DISC-LAME-R: Listaan ei siis ole tarkoitus laittaa sitä 158 tapon Killstreakia MW2:ssa tai huippuaikaa Mario Kart 8:n Rainbow Roadilta. Nyt puhutaan hetkistä jolloin sitä teki mieli laittaa ohjain alas ja istua hetken aikaa hiljaa miettien että miten hieno tämä viihdemuoto parhaimmillaan onkaan. Voi kuulostaa kornilta, mutta nämä seuraavat entryt ovat nimenomaan hetkiä, jolloin olen itse vaan joutunut pitämään pienen tauon kaiken flow'n keskellä.

10. GTA Vice Cityn aikaansaamat fiilikset
Mitä tulee kun 80-luvun populäärikulttuuria ammentava ja Miami Vice-sarjaa jumaloiva teini saa käsiinsä GTA Vice Cityn? Jotain sellaista jota ei voi sanoin kuvailla. Kun kruisailee avoautolla pitkin pelin pisintä rantakatua auringonlaskun värittäessä taivaan punertavaksi ja Mr.Misterin Broken Wingsin pauhatessa yhdestä pelin lukuisista radiokanavista, sitä todella tuntee elävänsä ja sitä hetkeä ei koskaan myös unohda. 1000000 kertaa parempaa kuin nykyisten GTA-pelien väkinäiset Trevor-hulluttelut ja paskat online-tilat.

9. This is next-gen!
Tuorein listan tapahtumista käsittelyyn seuraavaksi. Kuten kaikki tiedämme, on tämä nykyinen konsolisukupolvi (tuttavallisemmin "next-gen") ollut lähempänä pettymystä kuin uutta ja vallankumouksellista konsolisukupolvea. Nämä huippuunsa viritellyt superhyperkonsolit ovat pelitarjonnaltaan olleet lähinnä yksi iso vitsi ja tämä kovasti hehkutettu graafinen antikin on ollut lähinnä silmäkarkkia mutta sellaista kirpeän hapanta karkkia. Muistan kuitenki ikuisesti kun pelasin PS4:n inFamous: Second Sonia ja olin aivan totaalisen hilkulla lopettaa pelaamisen tylsistymisen johdosta, kunnes pääsin pelissä kohtaan jossa päähahmo saa käyttöönsä uudenlaiset supervoimat. Nämä neonkylteistä pohjautuvat supervoimat täyttivät telkkarin ruudun sellaisella graafisella tykityksellä jonkalaista en ollut tuolloin vielä konsoleilla nähnyt ja olin aivan myyty. Jos jokainen uusien konsolien peli saisi aikaan tällaisia fiiliksiä, olisi nykyinen konsolisukupolvi paljon paremmassa jamassa kuin se tällä hetkellä on.

8. Ensimmäiset miehiset kyyneleet videopelissä
Tiedetään, tosimiehet ei itke vaan kuuntelevat ukkosta ja katsovat kun hevoset paskantaa... mutta pelatessani Chrono Crossia ja nähdessäni tämän kohtauksen, sain jonkinlaisen roskan silmääni ja jotain jäi kurkkuun jumiin. Tosimiehet ei itke mutta olin tuolloin varhaisteini-ikäinen poika joten sitä ei silloin lasketa...?

7. Super Mario Galaxy ja pelaamisen ilo
Tasoloikkapelit niin kaksi- kuin kolmiulotteisina ovat meikäläisen suosikkiasioita pelibisneksessä ja mitä laadukkaampi teos, sitä enemmän se saa minulta kättä lippaan. 2000-luvun puolivälin jälkeen tasoloikkagenre oli lähestulkoon koomassa kun räiskintä- ja toimintapelit jylläsivät markkinoilla. PS2:n suositus Ratchet&Clank- sekä Jak&Daxter-sarjatkin valuivat osa toisensa jälkeen kauemman perinteisestä tasoloikinnasta ja Sly-sarja ei millään tavoin itseäni jaksanut kiinnostaa. DS:lle ilmestynyt New Super Mario Bros oli todellinen valonpilkahdus joka palautti hetkeksi toivon siitä että joskus vielä tämä genreistä hienoin olisi entisensä ja Wiille vuonna 2007 ilmestynyt Super Mario Galaxy sitten räjäyttikin potin lopullisesti. En ollut vuosiin kokenut niin suurta pelaamisen riemua mitä SMG:n kanssa ja peli oli jokaiselta osa-alueelta niin hieno luomus että pidän sitä edelleen viime konsolisukupolven (Xbox 360, Wii, PS3) parhaana pelinä joka jokaisen peleistä vähänkään pitävien tulisi pelata.

6. PS2:n löytyminen lahjapaketista
Aikaväli 1995-2003 olivat varmaankin itselleni ne parhaimmmat mitä pelaamisen saralla tuli koettua. Olin omaksunut jonkinlaisen rationaalisen ymmärryksen pelejä ja niiden ympärillä vellovaa bisnestä kohtaan ja huippuluokan pelejä tippui markkinoille oikealta ja vasemmalta ja mikä parasta, äiti ne osti joten mistään ei tarvinnut edes itse maksaa. Ykköspleikkarin jättimenestyksen jälkeen maailma odotti henkeään pidätellen Sonyn seuraavaa pelikonsolia, Playstation 2:ta. Dreamcast oli osoittautunut pienoiseksi pettymykseksi, Pokémonissa oli jo kaikki 150 kerätty ja N64:kin alkoi vedellä huippupelien osalta viimeisiään. Samaan aikaan television peliohjelmissa pyörivät PS2-videoklipit jossa Gran Turismot, Bouncerit, Tekken Tag Tournamentit ja ennen kaikkea se kruununjalokivi MGS2 pyörivät ruudulla hypelukemia päivä päivältä kohottaen. Joululahjaksi kovin laitetta minulle luvattiin joten odottavan aika tuntui pitkältä kun laitteen julkaisuviikko osui kohdille. Eräänä kylmänä marraskuisena keskiviikkopäivänä vuonna 2000, saavuin futistreeneistä kotiin ja äitimuori oli jättänyt keittiön pöydälle pari voileipää ja jumalattoman kokoisen lahjapaketin jonkun koenumeron johdosta. Leivät huiviin ja meh-asenteella paketti auki. Ensimmäisen käärepaperin repäisyn jälkeen kun näin sinisen laatikon pilkistävän paperin alta, muuttui meh-asenne aamuyökolmeen asti kestäneeksi Smugglers Run-maratoniksi (myös demolevyltä löytynyt SSX oli jotain aivan huikeaa).

5. Ensimmäinen verkkopelini Phantasy Star Onlinessa
Nykyisin konsoliverkkopelaaminen on yhtä olennainen osa pelejä kuin vaikka se että pelissä on äänet, paitsi tietysti Nintendon mielestä mutta antaa heidän surffailla omilla vesillään. Olin joskus kavereiden luona kokeillut lagisia Quake-moninpelejä PC:llä mutta niistä ei paljoa saanut irti koska ensinnäkin PC ja toiseksikin peliseuraa ei tuon ajan servereillä... tai pikemminkin serverillä ollut. Konsolimiehenä odotinkin siis hartaasti että koska nämä oikeat pelilaitteet saavat osakseen jotain samanlaista ja kun Segan viimeiseksi jäänyt kulttikonsoli Dreamcast näki päivänvalon, näin itse sen kuuluisan tunnelin ja sen päässä valon. Laitteelle oltiin ilmoitettu julkaistavan Phantasy Star-sarjan uusi peli joka olisi täten ensimmäinen täysiverinen verkkomoninpelin sisältävä konsolipeli ja voi sitä fiilistä kun ensi kertaa pääsi pelin lobbyssa kokoamaan joukkojaan seikkailua varten. Ei headsettejä, symbolipohjainen kommunikointjärjestelmä, ei käytösetikettiä... hienoa aikaa jos verrataan nykypäivän helium-äänisiin rivouksia huuteleviin jenkkipentuihin.

4.Super Mario 64:n ensihetket
Maailma oli vuonna 1996 odottanut tätä peliä kuin kuuta nousevaa. Vihdoin pelaava maailma saisi oikeasti huolella tehdyn kolmiulotteisen pelin ja vieläpä pelilegenda Shigeru Miyamoton toimesta ja vieläpä maailman kuuluisimman, suosituimman ja koko pelialan aikoinaan pelastaneen videopelihahmon tähdittämänä. Ne hetket kun sitä pääsi ensi kertaa ohjaamaan pelihahmoa täysin vapaasti kauniissa 3D-ympäristössä kamerakulmia sekä juoksunopeuksia vaihdellen, erilaisia hyppyjä viljellen ja salaisuuksia etsien, eivät varmaankaan tule toistumaan ennen kuin maailmaan kehitetään ensimmäinen toimiva VR-laite ja sille laadukas peli.

3. Final Fantasy VI:n ooppera-kohtaus
Kuudes Final Fantasy-peli on jo itsessään yksi pelimaailman merkkiteoksia niin pelillisten seikkojen, hahmojen kuin tarinansakin osalta. Pelistä hienon tarinan sisältä itsestään löytyy kuitenkin jo yksi kaikkien aikojen videopelitarinoista ja tämä kohta on pakattu täyteen enemmän tunnetta kuin 99% nykypäivän tavarasta jota meille videopeliviihteenä myydään. Ottakaa parempi asento ja katsokaa koko kohtaus tämän linkin kautta (ei edes spoilaa itse pelistä mitään). Uskomatonta miten noin kaunista asiaa kyettiin luomaan noinkin rajatuilla työkaluilla.

2. Skyrim
HUOM! Ennen kuin jatkat tämän kohdan lukemista, laita tämä soimaan taustalle. En siis nyt puhu itse pelistä nimeltä Skyrim vaan paikasta nimeltä Skyrim. Pelimaailma joka hakee vertaistaan videopelien historiassa ei vain kokonsa puolesta, mutta myös tunnelmansa. Oletko ikinä missään muussa pelissä katsonut kauas laaksoon jossa mammuttilauma rauhaisasti tallustelee kohti jokea joka luo kaukaisuuteen isomman järven ja jonka takana on utuisia vuoria jotka leikkaavat komeasti revontulien täyttämää taivasta? Uskomaton paikka tuo Skyrim...

1. Ensi kertaa Linkin talosta ulos astuminen Ocarina of Timessa
Kaikkien aikojen paras peli on vähemmän yllättäen myös tämän listan kärkipaikalla. Itse olen pelannut Zelda-pelejä niiden alkuajoista lähtien ja se odotus, joka pojankoltiaisena Ocarina of Timea kohtaan loistavien Link's Awakeningin ja suurklassikko Link to The Pastin jälkeen oli, on yksi suurimpia videopelihypejä mitä on tullut koettua. Kun peli vielä kesti tavallisen kauan valmistua oli odotus piinaavaa mutta se päivä (jouluaatto vuonna 1998) kun pelin sai ensi kertaa käynnistettyä ei hevillä unohdu. Aikansa tehokkaimman pelikonsolin myötä kaikki aiemmista peleistä ns. tutut asiat olivat edessäni upeina kolmiulotteisina ilmestyksinä upean tunnelmallisen musiikin säestämänä. Pelistä voisi valita useankin kohdan tähän mutta en varmasti ole yksin kun sanon että se hetki kun pelaaja ensi kertaa astuu pelin aloituspaikan (pieni puumaja) ulkopuolelle Kokiri Forestin hämyyn, on jotain niin taianomaista että sellaista ei videopeleissä enää koskaan koe. Eläväinen metsikkö herää toden teolla henkiin uskomattoman kauniin tunnusbiisinsä myötä ja se tutkimisen tunne... huhhuh. Pelaaja todella kokee saman fiiliksen kuin pelin pääsankarikin. Tässä harmonisen kauniissa ja ystävällisessä paikassa haluaisi viettää kaiken aikansa mutta jossain vaiheessa se maailma on kuitenkin pelastettava ja näin ollen poistuttava kylästä. Onneksi sinne pääsee aina takaisin ja joka kerta kun sen teen, tuo se mieleen pelkkiä hyviä muistoja.