Tuosta far cryn lopusta:
[spoiler]Itse mietein, että kuka hullu nyt kaverinsa sen hullun ämmän takia tappaa, mutta selvisipä sekin mysteeri :D Onnea sulle. Pääsit osaksi pyhää rituaalia :D
Ja ihan sama kumman valinnan tekee niin siellä saarella voi jatkaa tekemisiään ihan sen takia, että voi tekemättömiä hommia jatkaa vielä. Ei siis liity juoneen mitenkään tuo enää.[/spoiler]
Tekoäly kyllä on aika outo välillä. Minulla se oli nimittäin välillä joku selvänäkijä. Olin kukkulan päällä ruohikossa josta ammuin snipalla vihun ja heti peruutin niin paljon, että olin jo sen kukkulan toisella puolella niin silti joku vihu leiristä näki minut vaikka se on mahdotonta ellei se sitten näe sen kallion läpi. Joskus ne taas oli sokeita.
Tuosta far cryn lopusta:
[spoiler]Spoileri!Näytä spoileriItse mietein, että kuka hullu nyt kaverinsa sen hullun ämmän takia tappaa, mutta selvisipä sekin mysteeri Onnea sulle. Pääsit osaksi pyhää rituaalia[/spoiler]
[spoiler]Ja ihan sama kumman valinnan tekee niin siellä saarella voi jatkaa tekemisiään ihan sen takia, että voi tekemättömiä hommia jatkaa vielä. Ei siis liity juoneen mitenkään tuo enää.[/spoiler]
[spoiler]Ite tapoin sen ämmän yhtään empimättä, ehkä maailman ärsyttävin kaveri piiri tolla jasonilla, eikä se itsekkään ollut sen parempi suoraan jostain jersy shoresta tai muusta huuhaa ohjelmasta repästy koko kööri rikkaat kusipäät. Eikä siinä lopun valinnassa ole oikeaa taikka väärää, ite kyl tykkäsin siit rituaalimurha lopusta enemmän.[/spoiler]
Gurgille far cry 3:n lopusta:
[spoiler]Eipä siinä porukassa ollut kuin kaksi rikasta. Se wall street tyyppi jota buck ilmeiseti tykkäsi painaa kakkoseen ja se pilven polttaja jolla oli rikas isä.
Jasonin muija oli aluksi kyllä rasittava nalkuttaja, mutta ajattele hetki toisinpäin. Miltä susta tuntuisi jos näkisit oman kumppanin pari kertaa monen päivän aikana ja aina sillä olisi enemmän tatuointeja käsissä, aseita mukana ja aina vaan enemmän motivoituneempi tappamaan porukkaa.
Ja tuo lopun valintahan kertoo enemmän pelaajasta kuin mistään muusta. Esim sinä joka valitsit sen rituaali lopun haluat vain lisää valtaa ja voimaa ja miten kävi? Henki lähti.
Ne jotka arvostaa lähimmäisiään ja elämäänsä lähtevät pois saarelta ja vaikka se viha ja muu on sisällä niin silti on se usko, että olet parempi kuin kaikki tuo paska sun pään sisällä ja tulet voittamaan sen.
Itse en voinut kavereita tappaa koska lopussa viimeistään huomaa, että citra on täysi hullu ja vaikka se jasonin muija aluksi onkin nalkuttava akka niin se oikeasti välittää jasonista ja rakastaa sitä.
Jos peli saa edes hiukan ajattelemaan tuollaisia asioita niin jotain on tehty oikein.
Turha sitten sanoa "ne on vaan pelejä. Kuka tuollaisia miettii". Moni ajattelee paljon syvällisempiäkin asioita elokuvia katsellessa ja niissähän ei ole mitään valintoja ollenkaan.[/spoiler]
[spoiler]Kyllä itse siis tiesin tekeväni väärän valinnan, ja kieltämättä vähän ikävältä tuntui siltä mimmiltä kurkku vetää auki. Ja vähän aavistelinkin että tässä nyt ei varmaan hirveän hyvin käy, mutta piti kokeilla :D Yleensä tälläisillä peleissä pelaisin ne "kunnolla". En tiedä mikä tässä sai sitten kokeilemaan tuollaista ratkaisua....
Ja ei omasta mielestä se mimmi edes mitenkään turhasta nalkuttanut. Niinkuin partis sanoikin, niin siihen oli kyllä aihetta. Senkin ymmärrän että peli jatkuu, jotta saa keräiltyä ja tehtyä kaiken loppuun jos tahtoo, mutta se saa tuon lopun valinnan tuntumaan vieläkin merkityksettömämmältä. Parempi olisi ollut jos kaverit pelastanut olisi tavallaan kukistanut viholliset, ja majoittunut kavereittensa kanssa saarella, eli oli saanut jatkaa peliä. Sitten tuon paskan lopun valinneet olivat kuolleet, eli et olisi voinut jatkaa peliä :D Varmasti monia vituttaisi, mutta itse ehkä pitänyt tästä kuitenkin enemmän. Ehkä....
(Mutta tosiaan tässä nyt varmaan jotain tehtiin oikein, kun edelleen pähkäilen tätä pelin loppua :p Esim. mw3:n lopun ohitin olan kohautuksella.)
[/spoiler]
Joo ehkä se olisi ollut fiksumpaa jos olisi tullut läpäisyn jälkeen teksti "haluatko palata takaisin aikaan ennen viimeistä tehtävää" kuten esim ratchet & clankeissa jolloin olisi voinut hoitaa kaikki tekemättömät hommat ja sitten se päätös olisi tavallaan ollut lopullinen ratkaisu.
Tämä on muuten niitä harvinaisia tapauksia kun toivon, että tulisi jotain tarina vetoista dlc kamaa lisää.
[spoiler]Samasta aiheesta vielä:[/spoiler]
[spoiler][spoiler]aihetta. Senkin ymmärrän että peli jatkuu, jotta saa keräiltyä ja tehtyä kaiken loppuun jos tahtoo, mutta se saa tuon lopun valinnan tuntumaan vieläkin merkityksettömämmältä. Parempi olisi ollut jos kaverit pelastanut olisi tavallaan kukistanut viholliset, ja majoittunut kavereittensa kanssa saarella, eli oli saanut jatkaa peliä. Sitten tuon paskan lopun valinneet olivat kuolleet, eli et olisi voinut jatkaa peliä Varmasti monia vituttaisi, mutta itse ehkä pitänyt tästä kuitenkin enemmän. Ehkä....[/spoiler]
[spoiler](Mutta tosiaan tässä nyt varmaan jotain tehtiin oikein, kun edelleen pähkäilen tätä pelin loppua Esim. mw3:n lopun ohitin olan kohautuksella.)[/spoiler]
[spoiler]Omasta mielestä toi citran siemennys lopetus on oikea lopetus pelille, toinen oli aika turhan päiväinen. ja ennen viimeisiä tehtäviä varoitettiin, että takaisin ei ole paluuta joten tein kaiken oleellisen ennen sitä niin ei olisi yhtään harmittanut, vaikka ei olisi päässytkään jatkamaan peliä.[/spoiler]
Tuli vihdoin pelattua kavereiden kanssa läpi Halo 4. Oli kylllä mahtava kokemus ja saatiin uusia näkemyksiä itse Chiefistä. Juoneen ollaan tunnuttu panostavan todella paljon. pelattavuus on samaa tuttua ja pari uutta asettakin tullut. Paljon olisi viellä pelattavaa moninpelissä ja Spartan Opseissa. On kyllä ehdottomasti Xbox 360:sen game of the year.
Osana projektiani saada aikoinaan kesken jääneitä pelejä läpäistyksi päätin kuluneena syksynä aloittaa Dragon Age: Originsin alusta ja sen sekä lisäosien jälkeen Dragon Age II:n lisäosineen, jonka vastikään sain päätökseen.
Täytyy kyllä sanoa että en oikein ymmärrä kakkososan joiltain osin saamaa negatiivista kritiikkiä Originsiin nähden, omasta mielestäni jatko-osa suoriutui joka osa-alueella edeltäjäänsä paremmin. Komeampi, yksityiskohtaisempi ja parempi grafiikka mahdollisti mm. mielekkäämmän hahmonluonnin sekä kiinnostavammat ympäristöt ja maailman, tarinassa pidin siitä ettei pääosassa ollut taas jokin suuri koko maailmaa uhkaava pahuus vaan että siinä keskityttiin lähinnä Kirkwallin kaupunkiin sekä sen ongelmiin ja asukkaisiin. Päähenkilö-Hawken ääninäyttely toi hahmolle paljon enemmän persoonaa sekä kiinnostavuutta Mass Effectien tapaan, ja kumppanitkin olivat oikeastaan kaikki paljon kiinnostavampia kuin Originsissa, varsinkin kun heihin pystyi vuorollaan keskittymään mm. kumppanikohtaisia tehtäviä suorittaessa. Ääninäyttely on pelissä erinomaista kaikkien kohdalla. Pelattavuus oli kakkosessa tehty huomattavasti sujuvamman oloiseksi, ja esimerkiksi esinerumbaa vähennettiin kiitettävästi rajoittamalla haarniskavarusteiden vaihtomahdollisuus vain Hawkeen, antaen sivuhahmojen varusteille vain päivityksiä aika ajoin. Silti aseita ja kumppaneillekin annettavia sivuvarusteita kertyi mukavasti erilaisia.
Vaikka peliä vaivasi välillä tietynlainen samantapaisten paikkojen kierrätys, varsinkin kun melkein koko tarina tapahtuu Kirkwallin kaupungissa, vaihtelua tarjosi muun muassa mainio Mark of the Assassin -lisäosa jossa päästiin seikkailemaan orleasalaiseen metsään sekä tutkimaan paikallisen herttuan kartanoa hieman Thief-hiippailupelien tyyliin vartijoita vältellen.
Kaiken kaikkiaan tykästyin todella DAII:seen ja voisinpa sanoa sen olevan yksi kaikkien aikojen suosikkipelejäni.
Hyvin pitkän tauon jälkeen oli pakko palata pelin pariin näin joulun kynnyksellä. Omasta mielestäni selkeästi tähän asti paras vapaan maailman peli, länkkäripeli ja Rockstarin kovin tuotos. Tuotantona kyseinen tuotos on aivan käsittämätön saavutus sekä teknillisesti että sisällöllisesti. Enkä muista Vice Cityn ja tämän lisäksi pelanneeni toista yhtä kovatunnelmaista vapaan maailman peliä.
Lyhyesti sanottuna hyvä lisäri jolla on puolet liikaa hintaa. Ostin tämän broidin kanssa puoliksi eli annoin sille 800 ms pojoa ja sitten latasin sen profiililla tämän omalle koneelle ja sen jälkeen se latasi omalle koneelleen joten se toimii molemmilla. Paitsi jos mun boxi hajoaa tai tyhmyyksissäni menen sen poistamaan. Sitten mun on pakko ostaa se.
Tuolla 800 pojolla kyllä on jo ihan hyvä hankinta riippuen siitä kuinka paljon tuota tykkää ajaa. Yksinpeli kun on tosiaan läpi alle kahdessa tunnissa. Itse pelaan ns. koko rahan edestä. Eilen broidin kanssa pelattiin livessä pari tuntia ja huorattiin molemmille se "voita 10 online kisaa" saavutus ja tänään olen pelannut jo yli 7 tuntia. Pari tuntia tosiaan meni kun veti yksinpelin läpi ja hommasi kaikki loput saavutukset. Loppuaika on sitten pelattu livessä.
Paketissa siis on 7 aluetta joista jokaisessa on 4 erikoiskoetta. Maisemat on samoja mitä perus pelissäkin kuten se pieni kylä vanhan kaivoksen vieressä, mutta ihan tarpeeksi tuoreelta nuo tuntuu. Eli free roamin puolelle ei tule mitään uutta vaan rallin puolelle mennään aina valikosta.
Yleensä kolme ek:ta on parin minuutin pyristyksiä ja sitten viimeinen kestää yli 4 minsaa. Ainakin nyt kun olen netissä pelannut niin siellä on ajettu ainoastaan noita pitkiä erikoiskokeita. Eli olen tahkonnut alle kymmentä ek:tä yli viisi tuntia eikä edes kyllästytä. On tässä jotain oikein tehty.
Sillä varmasti on iso vaikutus kun pelissä on vaihtuva vuorokaudenaika. Välillä ajetaan päivällä, välillä yöllä tai sitten päivä muuttuu yöksi kesken kisan.
Kaikkiin viiteen paketissa mukana tulevaan autoon saa myös kunnon ralli lookin.
Ralli aiheiset maalaukset täytyy edelleen tehdä itse tai hakea storefrontista sillä autoissa on vain muutama perus väri josta voi valita autoa ostaessa. Myöskään mihinkään muuhun autoon ei saa ostettua noita ralli härpäkkeitä. Onneksi kaikilla autoilla voi kyllä ajaa rallia kunhan asentaa ralli hyväksytyn vaihteiston, iskarit ja renkaat. Joku tosin on unohtanut tehdä noihin renkaisiin kuviot sillä nyt ne ovat täysin slicksit.
Ai niin siitä on pakko antaa plussaa, että yksinpelissä on erikoiskokeiden väliset latausajat täysin olemattomia. Samoin jos netissä pelaa priva matseja ja laittaa aina kaikki saman rallin ek:t peräkkäin.
Vai täydellisesti Aina sillä asenteella pelaan, että jos hermot ei mene ja lopputekstit saa ruutuun niin hyvä homma. Jotkut harvat sitten iskee enemmän.
Laitetaan toinen 100% peli eli forza horizon. Yksi barn find puuttuu koska se ei vaan ilmesty.
Tämä on minulle vuoden pettymys. Peli ei ole huono, mutta odotin parempaa. Verrataan vaikka uuteen most wantediin ja TDU 2:een.
Forzassa on tekninen toteutus parempaa kuin kummassakaan. Ruudunpäivitys parempaa ja ajaminen parempaa, mutta liian vähän tekemistä.
Oli pakko laittaa TDU 2 koneeseen ja siinä on pelkkiä valokuvaus/kamojen etsimis jne tehtäviä yhteensä 200 eli enemmän kuin forzassa kaikki hommat yhteensä laskettuna.
Lisäksi forzan maisemat on tylsiä. Ei ole vaikea valita kummassa mieluummin cruisailee. TDU 2 jossa on ibiza ja oahu vai jossain coloradossa jossa on hiekkaa, pari puuta, kalliota ja....no sitä hiekkaa. Ruskeaa joka puolella. Joo yksi lippu oahulle kiitos.
Uudessa need for speedissä sitten taas on paljon monipuolisempi maailma ja siinä on oikeasti kiva etsiä niitä kylttejä ja muita ja vielä läpäisyn jälkeen vetää kylttien läpi pitempiä hyppyjä kuin kaverit jotta saa oman naamansa siihen kylttiin.
Forzan alku oli kyllä lupaava ja loistava, mutta siihen se festari fiilis sitten jääkin. Kohtuu samaa tuttua kliinisen tylsää forzaa siis. Nyt ei vaan ajeta niillä samoilla radoilla vaan ruskeissa maisemissa. Kun kerran introon ollaan nähty vaivaa niin olisi ollut kiva sitä festari fiilistä nähdä enemmänkin. Edes silloin kun käydään hakemassa se uusi ranneke joka oikeuttaa kovempiin kisoihin. Hemmetti vieköön ekan fast & furious leffan race wars kohdassa oli enemmän fiilistä mitä koko forza horizonissa vaikka trailerit ja intro lupaili edes pikkasen saman tyylistä settiä.
Tiedän, että autopelissä pitäisi olla ajettavuus se tärkein, mutta minä kaipasin edes pikkasen jotain muuta. TDU:ssa voi ostaa asuntoja, muokata niitä ja ripustaa vaikka omasta autosta kuvia seinälle sekä muokata hahmoa. Minä maksaisin vaikka ihan oikeaa rahaa pari euroa pelkästään siitä, että forzan kuskin kädestä saisi sen kammottavan kellon pois. Joo se on olevinaan joku vässykkä joka osallistuu paskalla volkkarilla horizoniin, mutta kukaan ei pidä noin hirveää kelloa kädessä. Se oikeasti pilaa koko ohjaamo näkymän.
Forzassa on tyhjää tietä, muutama puu ja kallioita...ja sitä ruskeaa hiekkaa ja maisemaa. Ei se oikein houkuta ei. Tekisivät edes uusia eventejä DLC muodossa, mutta ei. Lisää vaan autoja millä ei tee mitään kun ei ole kisoja joita ajaa. Joo se ralli paketti tulee jossa on alle 30 ek:ta huimat viisi autoa ja siinä se. Hintaa 20e. Ostakaa se WRC 3 mieluummin jos rallia haluatte. Samalla pakko sanoa, että nyt kun on forza sekä NFS koettu niin kyllä se WRC 3 on vuoden kovin autopeli minulle.
Olen kanssasi samoilla viivoilla, Horizon päästä edes kruisailemaan kavereidein kanssa, minkä TDU teki senkin aivan hemmetin hienosti ja vuosia sitten.
Forza pysyköön radoilla jonne se kuuluu, vapaaseen maailmaan se ei vaan istu etenkin kun siitä yritetään tehdä coolia mitä se ei oikeastaan ole.
VPP-ketju saa taas täytettä, kun yksi vuoden eepoksista, eli Assassins' Creed 3 on saatu päätökseen meikäläisen osalta. Edellinen ja ainoa sarjan osa, jonka olen pelannut, on AC2 ja minulla ei totta tosiaan ollut minkäänlaista kuvaa Desmondin tarinasta, kun tämän osan aloitin.
Kirjoitanpa mietteet spoilereiden alle varmuuden vuoksi.
[spoiler]Pelin alku, kuten aiemmin jo mainitsin, oli erittäin pätevä ja matka seitsemänteen chapteriin oli varsin metkaa menoa ja yhtään heikkoa tai huonoa tehtävää ei tuohon mennessä ollut vastaan tullut... Kunnes sitten siinä pirun seiskassa alkoi se tuttu ja ihan liian turvallinen Assassin's Creed, joka ehkä näyttää hienolta, mutta jota on turkasen tylsä pelata. Minipelit, kuten tykillä ampumiset ja vihollisten pitäminen poissa laivalta, kun laivan lasti tiputetaan mereen, toimivat juuri niin keskinkertaisen huonosti, kun vain voi odottaakkin. Miksi ei vain voida keskittyä siihen, minkä AC tekee parhaiten, vaan pitää väenvängällä luoda noita tehtäviä, jotka syövät ainakin itseltäni peli-iloa roppakaupalla.
Mutta kuinkas sitten kävikään, kun Connor ja faija yhteen lyöttäytyivät. Tarina palasi takaisin mielenkiintoisille raiteille ja pelaaminenkin oli taas hurmaavan mukavaa. Pari ärsyttävää tehtävää mukaan toki mahtui, mutta muuten loppupeli oli kerrassaan mainio, likimain samaa tasoa mitä alkukin.
Kaikki, mitä Desmondilla joutui pelaamaan, oli kuten sanoinkin jo aiemmin, aika tylsää paskaa. Kolme sarjan peliä on pelaamatta, enkä saanut mitään irti tuosta nykymaailman tarinasta. Miksi Desmondin jengi on tuolla luolassa, miksi kerätään jotain voimakuutioita, ketä vastaan tapellaan, mihin tällä kaikella pyritään? Ja tyhmintä oli, että lopussa sitten se amuletintapainen käydään noukkimassa kyytiin haudasta ja tätä ennen on koko Connorin tarina käyty lävitse vain, jotta nähdään mihin se on piilotettu. Eikö järkikin sano, että heidän kannattaisi katsoa muistoihin vain siitä kohtaa, kun tuo amuletti piilotetaan. Mutta uskon, että tässä tosiaan on joku pointti, jota en vaan ymmärrä kun en ole kaikkia osia pelannut.
Lopusta en osaa sanoa oikein mitään. Joo ei se kovin hyvä ollut, mutta en mitään odottanutkaan. Maailma kait pelastui ja hyvä niin.[/spoiler]
Pelinähän tämä on ihan mukiinmenevää viihdetta ja jos sarjasta on ennen tykkäillyt, niin varmasti tämäkin on mieleen. Itse en AC:lle kauheasti lämpiä ja siksi tämäkin osa tuli vain kaverilta lainattua, eikä itse hankittua. Taistelu on omaan makuuni liian vastahyökkäyksiin painottuvaa. Avoin maailmakin oli lähinnä rekvisiittaa ja sivutehtäviin ei oma kiinnostukseni jaksanut riittää, kuten ei myöskään alueiden tutkimiseen.
6/10
Tänään lähti myös pelaamisen alle Far Cry 3 ja reippaat viisi tuntia sitä ehdinkin jo tahkota. Meno on mitä mainiointa ja hyvin on tarina otteessaan pitänyt. Kerrankin niin päin, että tarina ei ole turhan monimutkainen sadalla eri hahmolla varustettu käsikirjoitushelvetti. Tällainen hyvin simppeli "kaverit ovat kaapattu ja pelastetaan ne yksi kerrallaan" -tarina toimii Far Cryn letkeään ja vähemmän realistiseen peliin, kuin silinterihattu lumiukolle.
Graafinen tyyli ottaa hieman vaikutteita Borderlandsista tai se ainakin itselle tuli mieleen ja negatiivisessa mielessä. En tykkää, että hahmot ja aseet näkyvät välillä tummilla ääriviivoilla, vaikkakin tuo toki näyttää aika hyvältä ja tekee pelistä näyttävämmän näköisen. Realistisempaan grafiikkaan on jotenkin helpomi uppotua ja eläytyä. Muuten tosiaan on aika näyttävä peli myös konsoleilla ja pleikalla ei paljoa nykimisiä ja takkuilua ole näkynyt. Tähän mennessä olen varsin vakuuttunut siitä, että vuoden paras räiskintäpeli on kyseessä.
Tuli sitten pelattua tuota rallia pikkasen yli 10 tuntia tänään :D Pakko se on sanoa, että parempi tuo on kuin dirt 3. Jos hudin ottaa pois päältä niin voisi oikeastaan luulla pelaavansa jotain uutta dirtiä jossa on parempi ajettavuus.
Tuli yksi videokin tehtyä kun oli fiilis kohdillaan peugeot 205 T16:n kanssa.
Tottakai legendaariset ralli maalit autossa ja tuo on siis S luokkaan viritetty.
Video. Tuossa tuli jo ihan kohtuu kiva group-B fiilis kyllä.
Muutama päivä sitten meni Halo 4 läpi ja mahtavaa menoahan tuo oli. Tuttua Halo meininkiä alusta loppuun ja oikeastaan vain musiikit pelissä jättivät kylmäksi. Ei oikein mikään biisi jäänyt mieleen tällä kertaa. Mutta ei tuo paljoa haitannut. Graafisesti peli on kerta kaikkiaan upea, kun miettii miten vanhaa rautaa boxi alkaa jo olla. Samaa ajattelin viimeksi Witcher 2 pelatessani. Juonellisestikin peli oli ihmeen viihdyttävä ja oli mukava myös kuulla enemmän puhetta Chieffiltä. Haastekin tuntui sopivalta, kun Heroic tasolla painelin. Vain aivan lopussa jouduin painimaan erään taistelun kanssa vähän enemmän. Siinä alkoi jo lopulta paistaa turhautuminenkin ja omiin virheisiin sortuminen.
Guild Wars 2 palasin myös pelailemaan nyt jouluna. Tyrian Wintersdayn kunniaksi ajattelin ruveta hankkimaan hienonpia varusteita warriorilleni. Muutenkin Wintersday tapahtumat olleet mukavaa ajanvietettä ja etenkin Winter Wonderland hyppely puzzle on ollut tajuttoman hauskaa.
Itsellä meni tässä tovi sitten jo pitkään Steamissa odottanut peli nimeltään Bastion. Ja ei pelin saamat monet kehut kyllä ole tuulesta temmattuja, todella hyvä kokemus! Heti alkuun pitää todella iso plussa pelin koko äänimaailmalle. Erityisesti tämä varmasti monien tuntema biisi, ehkä parhaimpia pelibiisejä mitä olen viime vuosina kuullut. Ja sopii kuin nappi otsaan pelin kanssa.
Muutenkin pidin todella paljon tällaisesta Action/RPG-yhdistelmästä. Peli on myös todella kauniin näköinen, joten mistä tässä voisi valittaa? Ei juuri paljoa mistään. Tottakai voisi sanoa että peli on kentästä toiseen hieman samanlaista, ja melkein aina samojen vihollisten tappamista. Mutta jos se on toteutettu niin hyvin, ja vaikeustasokin nousee pelin edetessä todella sopivasti, ei tämäkään juuri pelissä haittaa. Meidän kaltaiset tosipelaajat eivät tosin kyllä saa paljoa haastetta, joten suosittelen käyttämään pelissä käteviä jumalpatsaita, joilla varmasti saa mukavasti vaikeustasoa korkeammalle.
Bastion siis todella jopa onnistui yllättämään itseni, vaikka paljon siitä kehuja olinkin kuullut. Lyhyesti ja yksinkertaisesti, tämän sukupolven parhaimpia latauspelejä, piste.
Far Crylta taitaa edelleen uupua se oma ketju, joten käytettäköön tätä. Viimeksihän sitä tuli pelattua. Olen edennyt nyt toiselle saarelle ja sielläkin tarina alkaa olla osapuilleen käsitelty. Matka sinne on ollut pitkä ja eeppinen, vaikka se kliseiseltä kuulostaakin. Tarina on pitänyt otteessaan mitä parhaimmiten ja kiitos kuuluu koko tarinan rungolle, joka on niinkin yksinkertainen. Aina tietää, että mihin päähahmo on lopulta pyrkimässä ja samaistuminen Jasoniin tapahtui jo alkumetreiltä ja se on vaan kasvanut pelin edetessä.
Suurimman osan ajasta olen tosiaan tarinaa pelaillut, mutta on sivutehtävääkin tullut muutama tunti väännettyä. Metsästäminen on juuri niin hyvää, kuin voi olla ja itse ainakin tykkään ottaa tiikereitä kiinni ja kesyttää rantavedessä möllöttävä krokotiilin retale. Minulle tämä Far Cry 3 tulee hieman yllättäen olemaan ehdottomasti tämän vuoden GOTY ja enemmänkin. Kertaakaan ei ole pelissä vielä mikään tuntunut pakkopullalta, mikä niin usein hyviäkin pelejä vaivaa. Ja se runsaus... Buck ja hänen tehtävänsä olivat, kuin suoraan Unchartedista, mutta nyt tätä temppeleissä ja pyhätöissä talsimista oli juuri sopivissa määrin, eikä ähky ehtinyt iskeä. Viimeisimmät tehtävät taas ovat painottaneet vahvasti hiippailuun =MGS?
Toki mukaan on mahtunut ehkä muutama puolustustehtävä, jotka olisi voinut korvata jollain kekseliäämmällä. Onneksi kuitenkin vihollisaallot ovat kaukana Unchartedin tai Codien vastaavista ja tästä päästäänkin yhteen pelin valttikorteista. Viholliset eivät niele sataa kutia! Ne kuolevat muutamasta! Voi kun tämäkin olisi hiffattu muissakin fps-peleissä vuosia sitten. Mikä onkaan mukavampaa, kuin PKM:llä tusauttaa pari laakia ja heti on piraatti valmis haudattavaksi. Tietenkin joukossa on tämä yksi lajityyppi, joka nielee lyijyä lipaskaupalla, mutta palkintona onkin juuri tuo PKM ja siitä on tullutkin oma lempiaseeni. Tehokas metsästämiseen, kuin myös rivimiehiin. Ja tulipa tuolla oikeastikin kuukausi sitten ammuttua jotain peltikasoja.
Platina olisi sitten hakusessa, kun päätarina on koluttu. Toivottavasti mielenkiinto riittää sinne asti. Ehkä aloitan joku kerta tarinan alustakin. Ja mainittakoon vielä audiovisuaalinen puoli, joka on sekin hoidettu kuten kuuluukin. Tehtävissä soi musaa taustalla, josta itse ainakin diggailen kovasti ja auton ratissakin kuulee teemaan sopivaa rallatusta, joka tosin voisi kuulua pykälän verran kovempana. Asetuksistahan tuota ei ikävä kyllä pysty säätämään. Graafinen ilme pleikalla on todella vakuuttava ja aina saa äimistellä, miten paljon yksityiskohtia saaret sisäänsä nielevät.
Hieno peli kerrassaan ja tulee kirjoitettua tarinaa enemmän spoilaava arvio sitten, kun se on läpäistynä.
Spec Ops: The Line
Peli, joka kaikkien räiskintöjä ahmivien pitäisi kokea. Se ei ole pelillisesti mitenkään erikoinen, mutta tarina on genressään ainutlaatuinen. Harva räiskintäpeli uskaltaa laittaa pelaajan ajattelemaan tekojaan ja vielä harvempi osaa tehdä yhtä shokeeraavia kohtauksia ilman, että ne tuntuvat päälleliimatulta mässäilyltä (köhcodköh). Spec Ops ei ole missään nimessä "hauska" peli, mitä tulee tarinaan. Jo oli aikakin, että mms-genre selviää CoD4:ää seuranneesta taantumasta edes yhden aikuisen pelin muodossa.
Lopetuksesta:
[spoiler]Yksi asia jäi häiritsemään: Jos Walker kerran oli järjiltään jo pelin puolivälissä, miksi ryhmäkaverit suhtautuivat hommaan niin neutraalisti? Onko kavereiden dialogi kijoitettu niin fiksusti, että se toimii sekä hyväuskoisella ensimmäisellä läpäisyllä että toisella kerralla, kun tietää hallusinaatiot?[/spoiler]
Spec Ops: The Line
Peli, joka kaikkien räiskintöjä ahmivien pitäisi kokea. Se ei ole pelillisesti mitenkään erikoinen, mutta tarina on genressään ainutlaatuinen. Harva räiskintäpeli uskaltaa laittaa pelaajan ajattelemaan tekojaan ja vielä harvempi osaa tehdä yhtä shokeeraavia kohtauksia ilman, että ne tuntuvat päälleliimatulta mässäilyltä (köhcodköh). Spec Ops ei ole missään nimessä "hauska" peli, mitä tulee tarinaan. Jo oli aikakin, että mms-genre selviää CoD4:ää seuranneesta taantumasta edes yhden aikuisen pelin muodossa.
[spoiler][/spoiler]
[spoiler]Lopetuksesta:[/spoiler]
[spoiler]Spoileri!Näytä spoileriYksi asia jäi häiritsemään: Jos Walker kerran oli järjiltään jo pelin puolivälissä, miksi ryhmäkaverit suhtautuivat hommaan niin neutraalisti? Onko kavereiden dialogi kijoitettu niin fiksusti, että se toimii sekä hyväuskoisella ensimmäisellä läpäisyllä että toisella kerralla, kun tietää hallusinaatiot?[/spoiler]
[spoiler]Tuntui vähän siltä ettei kavereillakaan ollut kaikki murot paketissa. Oli kyllä loistava tarina ja lopputekstien jälkeinen kolmen erillaisen lopetuksen, lopetus tarinalle.[/spoiler]
Kyllä on vaikeata aina piilottaa lainauksen spoileri.
Anttilasta nappasin itselleni joululahjaksi Dishonoredin pienenä yllätyksenä, kun aleessa se oli jo ennen pyhiä. Nyt kun on peli vedetty läpi samaan tapaan kuin addikti vetää pankkikortilla valkeaa viivaa, niin voisi melkein sanoa, että olisi siitä voinut maksaa ihan täydenkin hinnan. Ensin muokkasin itsestäni kinkulla ja laatikoilla Huttien klaanin jäsenen, sitten Dishonored muokkasi minusta kiltin, mutta tehokkaan surmaajan. Ehanata, ehanata.
Tarina
Pieniä kliseita, mutta olkoon. Tarina piti kuitenkin niin hyvin otteessaan, että halusin koko ajan tietää mitä seuraavaksi tapahtuu. Tai kuka oikein kuolee seuraavaksi. Maailmasta ei pelaamisen ohessa kummemmin läärytty, mutta se olikin säästetty kenttiin piilotettuihin kirjoihin, mitä luki enemmän kuin mielellään. Lorea oli ripotettu reippaasti ja maailmasta otti myös mielellään selvää. Hahmoista mieleen jäi eritoten Granny Rags, kenties Susan Sarandonin upen ääniroolin ansiosta. Muutenkin tarinankin esittelemissä hahmoissa oli paljon hyviä(?) tyyppejä.Tarinan suurimmat käänteet nyt eivät olleet mitenkään varsinaisesti yllättäviä, mutta ainakin ne toivat pari tehtävää lisää peliin.
Ulkoasu
Komiaa. Vallan komiaa, mie sanosin. Dishonored on varmasti yksi viime vuosien komeimmista peleistä ja tästä kiitos sille, että joku halusi kerrankin tehdä jotain erilaista. Toki peliin olisi voinut lämäistä päälle sen saman tuhnuisen fotorealistisen kuorrutteen mitä on viime vuosina viljelty oikein urakalla, mutta se olisi ollut yksi vuoden 2012 kovimmista virheista. Dishonored on melkein kuin liikkuva öljyvärimaalaus ja voi kuinka se tanssiikaan. Hahmot ovat eloisan näköisiä ja yksityiskohtiakin on saatu ahdettua joka paikkaan vaikuttava määrä. Tämän tasoista luovuutta ehdottomasti lisää!
Pelaaminen
Ehdottomasti pelin parasta antia, kuten kuuluukin. Itse pelasin tappaen mahdollisimman vähän jengiä ja kaikki pääkohteetkin jätin henkiin. Vaikka heidän kohtalonsa olisivat kentien olleet lempeämmät haudan levossa. Pidän todellakin siitä miten yksinkertainen pelistä on tehty pelata. Saat turvatalossa uuden kohteen ja lähdet sitten pieneen hiekkalaatikkoon leikkimään, hoidat hommat, palaat takaisin. Toista. Sitten voitkin valita tehtäviä uudelleen päävalikosta. Varmaan paras esimerkki pelin tarjoamasta valintojen määrästä on juurikin tuo Golden Cat-tehvätä, minkä voisin pelata todella hyvillä mielillä uudelleen. Erilaisilla varusteilla ja taioilla peliin on saatu ilahduttavasti erilaisia leluja ja tuntui koko ajan siltä, että voisin todellakin hoitaa tekemäni asiat vähintään parilla täysin erilaisella tavalla.
Piilossa pysymisessä on paljon etuja, mutta sitä ei kuitenkaan varsinaisesti vaadita. Välillä jos hermo paloi ja paljastui, niin pistooli vain esiin ja sitten lahdattiin muutama vartija ja paettiin jonnekkin nurkkaan sykkimään. Hardilla pelatessa tekoäly tuntui olevan suhteellisen hyvin ajan tasalla, mutta mitään suurempia epäreiluuksia en kohdannut.
Paljon hyvää hypeä olin kuullut, mutta silti peli yllätti todella positiivisesti. Aina piti pelata vielä muutama sekuntti enemmän ja aina piti vain matkustaa seuraavaan kohteeseen. Todella koukuttavaa. Mitään turhia moninpelejä ja co-oppeja ei Luojan kiitos ole ängetty mukaan, vaan onkin keskitytty viimeistelemään yksi osa-alue todella hyvin. Enpä muista milloin en olisi PS3-peliä pelatessani kohdannut näin vähän bugeja tai hitaasti latautuvia tekstuureja. Dishonoredissa laskin nuita molempia pyöreät nolla.
Ehdottomasti vuoden 2012 parhaita pelejä (ellei jopa paras....). Suosittelen erittäin lämpöisesti. Ihan sillee glögin lämpöisesti.
Aloitin toisen rundin far cry 3:sta ja luojan kiitos tämä ei ollut tällainen buginen paska silloin kun ekan kerran läpäisin.
[spoiler]Ensin kick the hornets nest tehtävässä ei onnistunut huume peltojen polttaminen. Ne kyllä muuttui mustaksi eli paloivat, mutta peli ei rekisteröinyt sitä ja aina vaan luki 1/5.
Otin abandon mission ja kaikki alusta ja kun pääsin pelloille niin olikin jo valmiina 3/5, mutta ei etene.
Sitten otin vaan restart mission ja kas kummaa 4/5, mutta ei rekisteröi sitä viimeistä.
Taas restart ja 3/5. Vielä kerran restart ja 5/5 heti valmiina ja pääsi eteenpäin.
Nyt olen siinä kun on se ajoneuvo saattue väijytys. Laitan c4:n siihen rekkaan, kiipeän vesitorniin, odotan ja "mission failed". Kuulemma hyökkäsin liian aikasin vaikken tehnyt mitään. Sama homma neljä kertaa peräkkäin.[/spoiler]
Jos jatkais huomenna kun on ryyppypäivä. Ei tollasta selvänä jaksa enempää perkele erkkikään.
Aloitin toisen rundin far cry 3:sta ja luojan kiitos tämä ei ollut tällainen buginen paska silloin kun ekan kerran läpäisin...
[spoiler] Itelläki meinas palaa hermo siihen väijytys tehtävään, koska sama tapahtui itelle koko ajan. Kunnes tajusin, että olin jättänyt auton keskelle tietä, jolla tulin tehtäväpaikalle. Aina kun saattue osui autoon...mission failed. Kun tajusin asian, niin kyllä siinä oli naurussa pidättelemistä.[/spoiler]
Ylempään: Ei ole minulla ainakaan siitä kiinni sillä en tullut autolla. No huomenna uudestaan. Jostain luin, että pitäisi auttaa kun käy fast travelilla jossain ja tulee takaisin.
Tulipa joulupukilta saatua Far Cry 3 ja nyt näin läpi mentynä, voin kirjottaa vähän epäselviä mietteitä spoilereiden sisään jos joku haluaa vilkaista.
[spoiler]Pelin alussa tiesin jo, että laatua tässä on tulossa kun kohtasin Vaas'in. Todella hieno vihollinen, joka oikeasti oltiin saatu näyttämään hullulta ja omisti hauskat jutut. Etenkin hymyn nostille ovelasti käytetty ''Did I ever tell you the definition of insanity'' lausahdus. Ainoa vihollinen josta olen oikeasti pitänyt ja hänen kuolemansa sitten söi vähän, todella vähän peli-intoa, koska Hoyt ei kiinnostanut yhtä paljoa.
Sain upotettua peliin melkein 30 tuntia etsimällä puolet Reliceistä, kaikki kirjeest ja muistikortit, valloittamalla kaikki outpostit ja aktivoimalla radiotornit. Outpostien valloittaminen oli hauskaa ja sniikaten meneminen palkitsevaa. Eläinten metsästys oli tehtävä, jotta sai suuremmat lompakot ja asetaskut, mutta itseeni se ei iskenyt juuri ollekaan erikoisemmin. Ihan kiva joo, kun vertaa aikasempaan kakkos osan kuolleeseen maailmaan. Grafiikka oli jotain realistisen ja piirretyn väliltä, mutta todella kaunista se oli kuitenkin ja silmiä hivelevää ja aseiden äänet olivat myös munakkaita, eli audio-visuaalisuus oli kunnossa. Kaikkien aikaisemmin valittamat bugit eivät minulle ilmestyneet. Ei ollut mitään ongelmaa ikinä minkään tehtävän kanssa. Moninpeliin en ole koskenut enkä varmaan koskekaan, kun aiemmassa osassa se oli jotain aivan kamalaa. Enkä halua romuttaa tuota törkeän hyvää kokemusta millään kämäisellä sinkohipalla.[/spoiler]
^^ Itse tuli sitä kakkosen multiplayerä pelattua aikoinaan aika paljon! Hyvät mapit missä ajoneuvoja + playerien tekemiä mappeja riitti = namia oli. Ei tuo kolmosen mutliplayerkään huono ole, mutta ei siellä kyllä pelaajia ole. Viikko sitten yhteensä noin 500 pelaajaa :/ Mapit kuitenkin sen verran isoja ettei huvita vajailla servuilla pelata.
Ja en sitten tiedä enkö vain osaa, mutta voiko tässä edes etsiä pelejä missä pelattaisiin niitä pelaajien tekemiä mappeja? Valmiina olevia pelejä? Mitä nyt äkkiä kokeilin niin onnistuin vain oman pelin luomaan. Kakkosessa sai kuukausi sitten vielä täysiä servuja pelaajien tekemissä mapeissa :p
Tulipahan tehtyä yksi järkevä hankinta Steamin joulualennuksista, nimittäin Civilization 5:n laajennus Gods & Kings on koukuttanut pahasti.
Tuli aloitettua suoralta kädeltä Marathon peli Kelteillä, sillä heillä oli bonusta uskontoihin liittyen, ja kuvittelin että peliin olisi tullut uusi uskontoihin liittyvä voittotavoite, en siis tiennyt mitään. Noh, mukavasti silti uskonnon avulla saa kulttuuria boostattua, joten uutta kulttuurivoittoa tavoittelemaan.
Tällä hetkellä vuosi ~1500 ja perustamani Hawkismi (Followers of the Hawk) on maailman suurin uskonto. Arabit juuri julistivat sodan minua vastaan, johtuen ehkä siitä että lähetin yhden profeetoistani mekkaan julistamaan Kotkan uskontoa ja hän sai kuin saikin yli puolet Islameista käännytettyä. Mahtoipa ehkä näyttää taikatempun tai kaksi saadakseen niin ison vaikutuksen. Arabien vanavedessä hyvin etäällä ja kaukaisena pysynyt Ranska myös jostain syystä julisti sodan...olivat kenties petikavereita tms.
En ole ihan varma johtuuko oma paremmuus siitä että aloitin Earth kartallani onnekkaana Pohjois-Amerikasta täysin yksin mukavien kaupunkivaltioiden ympäröimänä, vai onkohan tekoälyt tasapainoitettu huonosti Marathon pituuteen, sillä pistesaldo taisi itselläni olla yli 700, kun parhaalla AI:llä on vain vähän yli 300. Prince vaikeusasteella taisi peli olla. Hawkismi tosiaan 60:ssä kaupungissa, kun paras kilpaileva uskonto Islami taisi olla alle kymmenessä...
Perhanan Kiinalaisetkin alkoivat minulle kettuilla kun Hawkismi siirtyi heidän kaupunkeihin, ja nyt vähän pelottaa että mitä Etelä-Amerikan vallannut Tanska suunnittelee kun ruudulla hyppii ilmoituksia että hän on paras kaveri Kiinan kanssa. Harald perkele. Kovasti se on pyytänyt almuja ja lahjoja, ja peläten suurta hyökkäystä olenkin suostunut pyyntöihin...sotilasyksiköitä taidan omistaa tällä hetkellä 6. Pitää alkaa varustautumaan että saan puolustauduttua Arabeja ja Ranskaa vastaan...kenties Tanskakin kääntää kohta takkinsa. Vain aika näyttää....
Vihdoinkin sain pelattua yhden vuoden kovimmista peleistä, nimittäin Spec Ops: The Line. Siinä on yksi tämän vuoden parhaimpia räiskintäpelejä(ellei jopa paras), joka panostaa 110% tarinaan. Vaikka toiminta oli...mitä oli, niin peli piti kiinni tunnelmallaan. Aika paljolti muistutti Apocalypse Now elokuvaa(joka perustuu samaan kirjaan niiku peliki jos ymmärsin oikein...). Musat pelissä myös ansaitsee 11/10 arvosanan sillä mielestäni paras peleissä esiintynyt soundtrack ikinä(jos siis ei lasketa Rock Bandeja sun muita).
Henkilökohtainen GOTY joka yllätti positiivisesti niiku Fast 5 leffoissa silloin joskus. 9/10
EDIT: ottakaa huomioon se että en ole vielä vetänyt muita tämän vuoden "kuumia" pelejä läpi(ME3, AC3, FC3, Hitman, Dishonored, Halo 4, Resi 6, Max Payne 3 yms)
ZombiU. Paljon parempi kauhupeli ja peli ylipäänsä kuin Resident Evil 6. Tunnelmallinen, jopa pelottavakin välillä. Ei Red Steelin kaltainen floppi kuten ennakkoon pelättiin.
Hitman: Absolution tuli myös vetäistyä läpi. Sarjan heikoin osa, jonka muutoksiin en mitenkään voinut tottua. Tämän pelin pariin ei ole läpäisyn jälkeen mieli palata. Vanhoja Hitmaneja jaksaa hakata vuodesta toiseen.
Eilen tuli sitten jatkettua far cry 3:sta ja kyllä teki parin päivän tauko hyvää. Oikein yllätyin kuinka hyvältä peli näyttikään. Myöskään bugeja ei tullut vastaan kun pikkasen tarinaa eteenpäin pelasin ja nyt olisi myös kaikki outpostit vallattu ja radiotornit aktivoitu.
Nyt on jopa pieni rahapula kun en ole pahemmin lootannut kamaa enkä tehnyt mitään extra tehtäviä. Toki metsästin jotta sain kaikki siitä saatavat kamat maksimiin ja reliikkejä ja wanted dead tehtäviä tein kunnes sain kaikki tärkeimmät skillit auki.
Moninpeliä koitin pari tuntia myös. Ihan perus TDM muotoa pelasin eikä siinä oikeastaan muuta vikaa ollut kuin se "cling to life" ja spawn aika. Vaikka antaisi tuon cling to lifen mennä nollaan aina niin silti saa odotella likemmäs 10 sekuntia ennen kuin pääsee taas kentälle. Sitten jos henki lähtee jo viiden sekunnin jälkeen niin tuntuu tuo aika paskalta.
Objektive muodoissa tuon spawnaus ajan ymmärtää, mutta olisi edes TDM:ssä insta spawn tai edes joku itsemurha nappi tuossa cling to life vaiheessa.
Lisäksi pelaajia on hemmetin vähän, mutta sitä ei oikein voi pelin viaksi laskea. TDM:ssä oli jopa huimat 272 pelaajaa eilen. Jopa bioshock 2:n moninpelissä oli aikoinaan enemmän pelaajia ja tuskin sitäkään kukaan sen moninpelin takia osti.
Oli tämän moninpeli silti parempi kuin far cry 2:n jota en pelannut edes yhtä kokonaista matsia koska kontrollit oli niin paskat.
Resident Evil 4 meni läpi toistamiseen tuossa hetki sitten ja myönnettäköön että peli ei ole huonontunut sen osalta kun viimeksi noin vuosi takaperin läpi pelailin. Graiikat hiljalleen alkaa silmiin paistamaan kun PS2 versiota tuossa pelasin, peli muuten on timanttia edelleen ja paranee kuin viini vanhetessaan, etenkin linna ja sen jälkeiset alueet. Paljon olin kerinnyt unohtamaan pelin metkuja ja miten puzzlet tulisi ratkaista, sentään walkthroughiin ei tällä runilla tarvinnut turvautua. Moni kai nipottaa noista QTE kohtauksista kun yllättäen pitää painaa näppäinyhdistelmää, jopa kesken välivideon, ja peli on siitä vekkuli että se muuttaa näppäinten järjestystä aikalailla satunnaisesti. Kyllä se hieman pisti hiuksia repimään parissa kohtaan, Krauserin eka kohtaamisessa tuli useampikin äkkikuolema. Sen verran fiksuja tekijät ovat olleet että QTE kohtaus ei ole kovin kaukana jatkokapikasta ja siinä ei häviä useimmiten kuin yrittämisen vaivan. Toisaalta se on jännittävä lisä kun kaikki ei ole vain sitä ammuskelua eikä noita QTE kohtauksia ole onneksi paljon suhteutettuna peliaikaan muuten.
Mass Effect 3:en sain juuri päätökseen ja huh, eihän tässä oo mitään järkeä miten läheltä täydellisyyttä koko sarja hipoo. Tuntuu aivan käsittämättömältä etten ole suostunut sarjaan tutustumaan aikaisemmin. Nämäkin tilasin oikeastaan vain isomman pelinipun kylkiäisiksi, "kun niin halvalla sain". Paketin saavuttua kotiin, ensimmäinen suunnitelma oli aloittaa Fallout 3:lla, kun siihen oli kaikkein eniten ennakkoon intressejä. Jostain syystä kuitenkin päätin kokeilla Mass Effectiä, että "jätän sitten heti kesken kun kiinnostus loppuu". No eipä loppunut. Ykkönen kun oli pelattu niin ei muuta kuin kakkosen romppu sisään ja asentumaan. Kakkosen aikana ajattelin vielä, että ehkä tässä välissä voisi kokeilla vaikka sitä Falloutia, ettei tule liikaa mässykkää kerralla. Eihän se onnistunut, vaan tokan osan päätyttyä kolmonen sisään ja into pinkeenä paahtamaan trilogia loppuun. Ja nyt se hitto loppui. Jättäen niin suuret tunnelataukset, ettei tässä varmaan hetkeen voi mihinkään uuteen peliin alkaa keskittyä. Bioware on niputtanut kolme peliä niin suureksi yhteinäiseksi saagaksi, että tätä olisi pitänyt suoraan myydä vain trilogia-pakettina, ettei joku vain erehdy jättämään jotain osaa pelaamatta (tai pelaa niitä väärässä järjestyksessä).
Varmaan osa skeptisyydestäni sarjaa kohtaan johtui siitä, etten ole ollut sci-fi fantasian suurimpia ystäviä. Mutta tässähän on paljon upeampi tausta roolipelille, kuin vaikkapa Biowaren Dragon Ageissa, joista etenkin Originsia pidin todella hyvänä. Mass Effect aukaisi silmäni myös scifille.
Tää meni nyt ehkä pelkäksi hehkuttamiseksi, mutta itelle tuli täytenä yllätyksenä, miten sataprosenttisesti hullaannuin sarjaan. Tuntuu kuin olisi velvollisuus palata takaisin Eden Primelle ja alottaa koko saaga alusta, sillä sisältöä on niin valtavasti, että sen uudelleenkahlaaminen vain rikastuttaisi ensimmäistä läpipeluuta. No, hitto.
Catherine laitettu viikonloppuna alulle, kerta kun kaverilta sain lainaan.
Olen juuri päässyt 5th stagen läpi. Tämän ihmegenren pelejä en ole pelannut, ja siksi jotkut välivideot tuntuvatkin niin armottoman pitkiltä. Tämä tosin tuntuu vain muutamassa, yleensä katson kaiken läpi. En osaa edes sanoa onko peli hyvä vai huono, mutta varsin mielenkiintoinen ja hyvin vaikea päätellä (ainakin itselleni) mitä tapahtuisi seuraavaksi. Yllättävin kokemus pelissä tähän mennessä se, kun alkaa itseä kuumottamaan niin saamaristi ajoittain Vincentin puolesta!
Toistaiseksi helpoimmalla, koska tämäntyyppisiä pelejä en ole kuin vilkaissut. Todennäköisesti vaihdan vaikeampaan jos kiinnostaa pelata uudestaan läpäisyn jälkeen, mutta koska olen varsinainen puupää niin kyllä sitä haastetta löytyy nytkin :'D
Kuten nokkelimmat älyn kalifit saattoivat päätellä, olen viime aikoina pelaillut Telltale Gamesin kehuttua The Walking Deadia. Tuskin maltan odottaa, että jatkoa ilmestyy! Jo ensimmäisen "kauden" kohdalla tarinankerronta osui nappiin sellaisella voimalla, että oksat pois.
Ostin joulun alla itselleni Nintendo Entertainment Systemin, ja olenkin pelannut paljon Super Mario Bros. 3:a sekä Teenage Mutant Hero Turtlesia. Turtlesin vesikenttä on silkkaa kidutusta, mutta pääsin kuin pääsinkin sen läpi tänään. Ikävä kyllä NES pitää sammuttaa joskus. Jokaisella pelikerralla kykenen etenemään entistä pidemmälle, mutta konsolin virran katkaisu tarkoittaa aina kaiken etenemisen katoamista. Kyllä kahdeksankymmentäluvulla pelaaminen oli masokistista touhua!
Juuh, itsekin sain Walking Dead-rupeamani loppuun tuossa hetki sitten, ja olihan se kiva peli, ei siinä mitään, mutta sainko uberfiilareita mitä niin monet muut ovat saaneet? En. Aloitetaanpa vaikka siitä, että teknisestikin peli on samaa tasoa mitä Telltalen aikaisemmat, eli.. öh ei kovin hyvä. Monissa paikoissa pelaajan uhkaa ei ole niinkään kammottavat vertajanoavat zombit vaan hirvittävä frameraten tippuminen joka tekee pelin melkeinpä pelikelvottomaksi ja jatkuva bugailu, joka sai kerran tai pari käynnistämään koko roskan uudelleen. Siinäpä pelaat edelliset 15 minuuttia uudelleen. Jee. Visuaaliselta tyyliltään peli on tyylikkään ja massasta erottuvan näköinen, en tosin usko että pelimoottori olisi pyörittänytkään realistisuuteen pyrkivää peliä. Pelattavuus oli tarpeeksi toimivaa, enkä sinällään kaivannutkaan enempää pelattavaa. Pituuteensa nähden pelaaminen ja tarinan kuljettaminen olivat hyvin tasapainossa ja homma toimi tarpeeksi hyvin häiritsemättä liikaa kokemusta.
En sano etteikö peli olisi hyvä, mutta ei se minussa ainakaan loppua lukuunottamatta isompia tunteita herättänyt, Arvostan, että miten paljon tarinaan ja käsikirjoitukseen on laitettu aikaa ja vaivaa, mutta jotenkin päätökset vesittävät koko homman. Jo suht aikaisessa vaiheessa pelaaja ymmärtää, että ei sillä ole mitään väliä loppujen lopuksi pelastanko tämän duden vai olenko mukava sille koska lopputulos tulee kuitenkin olemaan todennäköisesti sama. Tämä vei ison osan pelin tenhosta itseltä vaikka kyllähän siinä silti tiukoissa paikoissa irvisteltiin ja kiljuttiin. Luin muuten muiden pelaajien kokemuksia tästä ja kävi ilmi, että vaikka he valitsivat matkan varrella eri asioita niin loppu on kaikille sama. Ehh. En jaksa kyllä tätä toisen kerran pelata läpi juuri tämän takia. Ja tarinallisesti tämähän on pelien kärkikastia epäilemättä, mutta itse ainakin olen kokenut aivan yhtä hienoja hetkiä monen muun pelin kanssa, joten en aivan kaikkea yltiöpäistä hehkutusta voi käsittää tälläkään osa-alueella.
Saan tästä varmaan kaikkien WD-fanipoikien vihat niskoilleni, mutta tekninen kömpelyys, valintojen merkitsemättömyys ja se fakta, että zombiet ovat itselle aika meh, eikä tarinakaan loppujen lopuksi ollut niin ennen näkemätön pelimaailmassa kuin odotin, joudun antamaan tälle arvosanaksi 7-8/10 ja meh-merkin vielä perään. Kakkoskautta odotellaan mutta en usko, että sitä ostan ainakaan ennen alemyyntejä. Olisin innokkaampi jos Telltale pysyttelisi vain humorististen seikkailupelien saralla, kuolemaa ja kauhuja on nähty pelimaailmassa jo aivan tarpeeksi, naurua ei niinkään,
Tämä oli tällanen yhden päivän ilottelu. Eilen siis tuli pelattua läpi ja alle seitsemässä tunnissa oli kaikista kisoista kultaa ja siihen vajaa pari tuntia lisää niin oli joyriden puolella myös kaikki tehtävät tehty.
No eipähän päässyt kyllästymään kuten kahteen edelliseen joiden kanssa oli jossain vaiheessa pakko pitää parin kuukauden tauko.
Tätä ollaan sanottu itseääntoistavaksi, mutta enemmän tässä on vaihtelua kuin dirteissä yleensä. On race off kisoja jotka on ihan normi settiä, 8-ball kisoja jotka on kunnon romurallia radoilla joissa on monta risteystä eli varmasti pelti kolisee ja sitten on perinteiset domination ja eliminator kisat.
Areenoilla sitten on rampage kisoja joissa saa pisteitä normi kolaroinnista ja knockout kisoja joissa isoimmat pisteet saa kun työntää vastustajia alas areenalta.
Sitten on vielä gymkhana kisat jotka on samoja kuin dirt 3:ssa ja face to face joissa ajetaan lyhyt rata jossa tehdään myös samoja temppuja kuin gymkhanassa, mutta ennalta määrätyssä järjestyksessä.
Lisäksi kolmella ekalla tasolla eli all-star, pro ja champion on kaikissa eri maisemat joissa ajetaan ja vasta legend tasolla kierrätetään samoja maisemia ja ratoja noista aikaisemmista tasoista joten tuota ratojen kierrätystäkin on vähemmän kuin aikaisemmin.
Jos et pitänyt dirt 3:n ajettavuudesta koska se oli liian arcadea niin tästä kannattaa pysyä kaukana sillä tämä on vielä arcademaisempaa. Ainoa mikä minua suorastaan vitutti suunnattomasti on gymkhana moodin raiskaaminen ajettavuuden osalta. Joillakin oli vaikeuksia sen kanssa dirt 3:ssa ja nyt ajettavuus on aika sama kuin kolmosessa silloin kun laittoi kaikki mahdolliset ajoavut päälle eli aivan hirveä.
Esim tolppaa kiertäessä et voi säädellä ohjauksella ja kaasulla sitä kuinka isoa rinkula siinä ympärillä kierrät, ehei. Nyt täytyy juuri oikeassa kohdassa vetää käsijarrua ja painaa kaasu pohjaan ja toivoa, että peli ohjaa sen auton oikein. Välillä tuo automaattiohjaus pilaa kaiken enkä voi käsittää miten kukaan voi sanoa, että nyt gymkhana on helpompaa kuin dirt 3:ssa.
Ja noita ajoapuja ei siis saa pois päältä mitenkään.
Toinen ärsytyksen aihe on se juontaja. Ei suinkaan sen jutut jotka toistaa itseään vaan se, että se jatkuvasti puhuu pelaajasta monikossa. "Nice win. They got some skills". They sitä ja they tätä. Mikä helvetin they? Autossa on yksi kuski eikä pelissä edes ajeta millekään tiimille niin kenen aivopieru on ollut kirjoittaa dialogia jossa puhutaan monikossa.
Sitten kun pelaa moninpeliä ja kuulee tuota jokaisen auton kohdalla kun porukka tulee maaliin niin alkaa korvat vuotamaan verta. Eikä sitä puhetta saa edes pois päältä vaan alin asetus on 50%. Hienoa.
Moninpeli vaikutti kivalta ja kerrankin saa oikein luvan kanssa sikailla kisoissa. Tosin joku raukka eilenkin veti rage quitit kun tarkoituksella sen 8-ball kisassa pyöräytin ympäri. Pelaajia vaan ei tunnu olevan oikein ollenkaan.
Kyllä tämä sen 12e arvoinen oli joka tästä maksettua tuli. Ehkä olisi jopa 20e arvoinen jos vaan saisi kunnolla livessä pelata.
Tuli tämäkin sitten pelattua. Sellanen parin tunnin rykäisy ja ihan viihdyttävä paketti. Nailgun on kiva vehje ja pari uutta paikkaa löytyy ja yllätyin siitäkin, että mutant bash mätössäkin oli uudet maisemat. Oletin, että siellä mennään taas samoissa maisemissa.
Nyt tosiaan pääsee jatkamaan pelaamista vielä lopun jälkeenkin jos on jäänyt jotain hommia tekemättä aikaisemmin.
Mitään kunnon mission selectiä tässä ei ole vaikka sellaisen kuvan olen saanut juttujen perusteella. Valikosta löytyy select scenario kohta josta voi kyllä tehtävän valita, mutta siinä saa vaan valita kolmesta loadoutista eikä tehtävän aikana voi tallentaa eikä saa myöskään lisää ammuksia. Pikkasen petyin kun ehdin jo toivomaan, että pääsisi vanhoja tehtäviä pelaamaan nykyisen arsenaalin kanssa.
Jos ragesta tykkäsi niin kyllä tämä lisäri sen 400 pojon arvoinen on.
Itse innostuin taas ragesta niin paljon, että päätin aloittaa koko pelin uudestaan alusta. Jääköön tuo uusin ghost recon odottamaan vuoroaan.
Hyökkäys Ranskaa vastaan jatkuu. Sain muun maailman (paitsi Arabit) sotaan mukanani, joten jonkinmoinen ensimmäinen maailmansota menossa tällä hetkellä. Napoleon alkoi turhan röyhkeästi laajentamaan imperiumiaan joten jotain oli tehtävä. Puolet Euroopasta ja koko Afrikan manner on kartassa Napoleonin sinisellä, mutta oma vihreä pläntti laajenee pikkuhiljaa kun saan valloitettua kaupunkeja. Muilla sivilisaatioilla ei tunnu olevan paljon mahdollisuuksia, Inkojen pääkaupunki vallattiin juuri.
Asia mikä häiritsee on se että vaikka olemme sodassa yhteistä vihollista vastaan niin Tanskalaiset ja Kiinalaiset julisivat maailmalle että minuun ei voi luottaa. Hieman häiritsee, sillä olen näille kansoille ollut aina ystävällinen. Kiinan pitäisi muutenkin olla kiitollinen että saan kapuloita Ranskan rattaisiin sillä Napoleonin valtausten takia Kiinalla on enää kaksi kaupunkia jäljellä.
Arabit ovat rauhamme julistamisen jälkeen pysytelleet vihamielisenä taustalla, mutta toistaiseksi he eivät ole tehneet muuta. Siiamilaiset ja Kreikkalaiset sulautin omaan imperiumiini, sillä he häiritsivät maailmanparannustani.
Puolustautuminen jatkukoon. Utopian saavuttaminen ei ole enää kaukana. Myös diplomatiani kultaisella avustuksella olen saanut suurimman osan kaupunkivaltioista liittolaisiksini, joten kenties minut valitaan maailman presidentiksi tulevaisuudessa...
Tätä tullut parina viikkona pelattua broidin kanssa perjantaisin ryyppäämisen ohessa pari tehtävää / ilta. Ei voi muuta sanoa kuin paljon onnea niille jotka ei ole bugeja kokeneet. Ei tätä voi edes kuvitella selvänä pelaavansa.
Vihujen aseiden äänet jaa looppaamaan joka on vielä pientä. Viimeksi sitten checkpointit ei toimineet vaan aina jouduttiin yhden checkpointin verran enemmän taaksepäin kuin olisi pitänyt. Kerran kun kuolin niin broidi paransi minut, mutta omalla ruudulla se hahmo makasi edelleen maassa vaikka sen ruudulla olin hengissä. Omalle ruudulle jopa tuli "hold y to heal" viesti mikä ei tietenkään auta mitään kun se oma hahmo makaa kuolleena ruudulla.
Lisäksi flamer heavy äijistä on tullut oikein kirosana. Jumalauta kun sen liekkärin kantama on moninkertainen verrattuna pelaajan liekkäriin. Eräässä tehtävässä kun ollaan isossa hallissa ja avataan sen hallin ovi niin tulee flamer vihu ja me oltiin sen ison hallin puolessavälissä ja silti se osui. Tuon lisäksi se oikeasti ampui vain broidia joka oli minusta likemmäs 10 metriä vasemmalla ja silti minä sytyin palamaan.
Vielä olisi kaksi viimeistä tehtävää pelaamatta eikä todellakaan innolla odoteta, mutta "pakko" se on sillä noiden jälkeen on se täysi 1000gs pojoa molemmilla kasassa. Ideana co-op on hyvä, mutta toteutus kusee niin pahasti ettei tuota ole oikeasti voitu testata ollenkaan.
No kirjoitetaan yksinpelistäkin pikkasen taas. Tuli kolme viimeistä saavutusta huorattua siitäkin ja nyt tuli jopa kuolemattomuus ruiskeille käyttöä kun hommasin sen "tapa tietty määrä vihuja liekkärillä". Oli kakkos tallennuksessa iso määrä niitä wanted dead tehtäviä tekemättä vielä joten niitä sitten tekemään.
Menin paikalle ja taggasin kaikki jotta näen kuka on se joka täytyy tappaa puukolla. Sitten vaan rushein paikalle ja pari ekaa vihua poltin hengiltä jonka jälkeen piikkiä suoneen ja rushein kohteen luo ja tapoin puukolla ja lopulta poltin kaikki loput hengiltä.
Tuo oli oikeasti hauskaa ja virkistävää kun aikaisemmin aina snipulla ja jouskarilla tappanut kaikki kohteen ympäriltä ja sitten vasta tehnyt takedownin kohteelle.
Tuosta päästäänkin kätevästi asiaan joka ainakin minua ärsyttää. Niin paljon saanut lukea kun ihmiset kitisee siitä, että kaikki näkyy minimapissa ja kaikki on lian helppoa kun aseista tulee ilmaisia kun aktivoi radiotorneja.
No jos se noin häiritsee niin älkää aktivoiko niitä torneja. Ei näy minimapissa kasvit eikä arkut eikä mikään, ettekä saa aseita ilmaiseksi. Siitäkin valitetaan, että tuo kuolemattomuus ja one shot kill syringet tekee pelistä liian helpon. No kuka pakottaa niitä käyttämään? Kuka pakottaa käyttämään edes sitä perus parannus ruisketta?
Onko ihmisillä noin huono itsehillintä? Kyllä esim mgs2:n pääsee räiskimällä helposti läpi. Silti minä olen pelannut sen niin, että en edes harhauttanut vartijoita koputtelemalla seiniin tai käyttämällä lehtiä. Okei pari lehteä oli pakko käyttää ja kerran koputtelin seinään (kaikki taisi tapahtua Emmaa taluttaessa jolloin ei pahemmin vartijan ohi mennä), mutta muuten vaan menin niiden ohi. Pelasin vielä niin, että aina kun vartija huomasi niin tuli game over ja kyseinen alue aloitettiin uudestaan. Miksi? Koska halusin ja pystyin.
Sama homma kun kitistään, että vapaa tallennus tekee pelistä liian helpon. No kuka pakottaa tallentamaan kahden sekunnin välein? Ei kukaan.
On se kumma kun oikeasti annetaan pelaajalle mahdollisuus pelata kuten haluaa niin tietenkin kaikki hommaa kaikki parhaimmat aseet ja helpotukset ja sitten valitetaan kun peli on liian helppo ja suorastaan vaaditaan, että peli pakottaisi pelaamaan tietyllä tavalla.
Katsokaa peiliin perkele siellä se vika on eikä siinä pelissä.
Enkä nyt tarkoita tämän foorumin käyttäjia vaan ihan yleisesti.
Leffan suurena fanina pakko oli tämäkin ostaa. Hintaa oli 4.3e.
Aluksi peli tuntui aika paskalta. Kontrollit on epätarkat, ruudunpäivitys takeltelee eikä oma na'vi hahmo kestä osumaa oikein ollenkaan ja ihmiset ampuu kaukaa ja tarkasti.
Onneksi peli muuttui loppua kohden paremmaksi kun hahmosta tuli voimakkaampi ja lopussa pystyi jo ihan melee hyökkäyksilläkin laittamaan porukkaa lihoiksi.
On tässä joku kevyt strategia minipelikin jossa vallataan planeettaa taikaisin ostamalla yksiköitä ja hyökkäämällä vihollisen hallitsemiin paikkoihin. Todella yksinkertainen luomus, mutta tuostakin saa lisää parannuksia yksinpeliin kuten enemmän healthia jne eikä tuota ole mikään pakko pelata jollei halua.
Lisäksi se oli pettymys, että tässä ei ole ainuttakaan leffasta tuttua hahmoa. Na'vien johtajat ja kaikki on ihan eri tyyppejä kuin leffassa. Noin 7 tuntia tämä taisi kestää kun tuossa minipelissäkin valtasin koko planeetan takaisin ja tämänhän voi pelata siis myös ihmisten puolella läpi joten pelattavaa on ihan kivasti. Ei tätä kyllä voi suositella kuin sellaiselle jonka mielestä avatar oli helvetin hyvä leffa ja niillekin varauksella.
Kyllä tämä hintansa arvoinen oli.
Catherine - - - siksi jotkut välivideot tuntuvatkin niin armottoman pitkiltä. Tämä tosin tuntuu vain muutamassa, yleensä katson kaiken läpi.
Kyseiseen teokseen kannattaa suhtautua animena/visual novelina, jossa on pulmapeliosuuksia. Sillä tavoin välivideoiden pituus ei pääse häiritsemään aivan samalla tavalla. Pelissä on muuten nerokas ominaisuus, jonka avulla jokaisen kyseisellä vaikeusasteella jo läpäistyn pulman voi skipata seuraavalla pelikerralla. Niin voi nauttia pelkästä tarinasta, mikäli palikoiden työntely ei nappaa. Itse olen ajatellut mennä tuon läpi toistamiseen skippaillen ja toista tarinan toista puolta kiertäen.
E: Dafuq? En onneksi vastannut vanhaan viestiin. Pitää yrittää muistaa mennä aina ketjun viimeiselle sivulle nyt, kun tauot ovat vähän pidempiä.
En ole tiennytkään, että catherinessa on tuollainen ominaisuus. Täytyykin testata joku päivä.
edit: Tuli pelattua viimeiset kaksi kenttää far cry 3:n coopista ja nyt meni mukavan bugittomasti. Pari kertaa taas vihujen aseiden äänet jäi loopille, mutta ei mitään sen isompaa. Pelkäsin, että tuo jää juonellisesti jotenkin kesken kun dlc:nä tulee jatkoa tuolle tarinalle, mutta ihan kivastihan se loppui joten ei ole senkään takia tarvetta hommata noita uusia tehtäviä.
Nyt on myös boxillekin tullut päivitys ja gameplay optionseista löytyy iso määrä kaikkea jonka voi laittaa pois päältä kuten esim. crafting vinkit, tutorial vinkit jne.
Pelkäsin, että tuo jää juonellisesti jotenkin kesken kun dlc:nä tulee jatkoa tuolle tarinalle, mutta ihan kivastihan se loppui joten ei ole senkään takia tarvetta hommata noita uusia tehtäviä.
Pelaajan uutisen mukaan se olisi epilogi.
"Lisäsisältö kulkee nimellä High Tides. Se lisää yhteistyöpelitilaan kaksi uutta lukua, jotka toimivat epilogina sen tarinalle. Sen voi ladata itselleen ilmaiseksi."
Muutaman päivän nyt pelaillut FTL Faster Than Light indie peliä, joka lähti mukaan jo Steamin joulualesta, mutta vasta nyt pääsi pelailtavaksi. Ja mahtava pelihän tuo on kertakaikkiaan. Yllätyin ihan kuinka laaja peli kyseessä loppujen lopuksi onkaan, vaikka läpipeluussa ei kauaa menekään. Jokaisella peli kerralla muuttuvat galaksit ja random eventit lisäävät intoa pelata tätä aina uudelleen.
Eilen tuo myös meni ensi kerran läpi ja häpeäkseni easy tasolla. Normalilla pelatessa homma oli tyssännyt viimeistään loppu bossiin, kun aseiden tehot eivät yksinkertaisesti riittäneet sen tuhoamiseen tai sitten suojat läpäisevät ohjukset olivat loppu. Toisaalta ei se bossikaan saanut murrettua oman alukseni suojia. Mutta onpahan peli ollut mukavan haastava jopa easylla. Koskaan ei oikein tiedä millainen random eventti kohdalle sattuu galaksia penkoessa. Vastaan voi tulla vaikkapa erilaista avuntarvitsijaa, taisteluita asteroidi pilven keskellä tai minulle pahimmassa tapauksessa aluksen valtaajia. Tuohon eventtiin matkani usein tyssäsikin, kun mulkerot rikkoivat aluksen sisällä kaiken ja tappoivat miehistöni. Seuraavalla rundilla galaksissa olisikin tarkoitus antaa samalla mitalla takaisin ja hoitaa taistelut valtaamalla vihollisen paatit. Helpommin sanottu kuin tehty.
Tuli tässä tänään pelattua Final Fantasy VII:aa ensimmäistä kertaa elämässäni. Ja tuli hajottua pelin suht alussa olevaan tapahtuma sarjaan :D SPOILER Nimittäin tuo Cloudin pukeutuminen naiseksi että voisivat Tifan pelastaa. Pitää kerätä kaikkia esineitä että Cloudista saisi "kauniin naisen". Ja sitten kun vielä se ilotalo pomo valitsi meidät kauneimmaksi ja kutsui huoneeseensa niin ei voinut olla nauramatta :D Ja kun että saa sen bikini-osan niin pitää käydä siellä kylpylässä. Ja kun menee sinne kimppa kylpyyn niin 10 lihaksikasta miestä puskee Cloudin kanssa samaan kylpyyn :D Aivan mahtavaa huumoria tässä pelissä :`D SPOILER LOPPUU.
Kyseiseen teokseen kannattaa suhtautua animena/visual novelina, jossa on pulmapeliosuuksia ja silleen.
E: Dafuq? En onneksi vastannut vanhaan viestiin. Pitää yrittää muistaa mennä aina ketjun viimeiselle sivulle nyt, kun tauot ovat vähän pidempiä.
Heh, itsekin harrastan tällaista aina vahingossa aijoittain. Olenkin koettanut suhtautua siihen kuin vähän pidempään animejaksoon ja toimii. Ja ne palikkapelit on ihan mukavia sinänsä, välillä vaan potuttaa se kun on yhdestä palikasta kiinni pääseekö vetämään narusta ja jumitun vartiksi seisoskelemaan samaan kohtaan ja miettimään. . . .
Välillä kyllä nostan hattua pienille vekaroille jotka osaavat pelata. Ainakin Little Big Planettia. Ärräpäitä on taas lennellyt ämpärikaupalla pitkin pitäjää ja ohjainkin jo odottelee päivää jolloin lentää ulos ikkunasta kohti ääretöntä ja sen yli. . . . . . Kyllähän pelissä etenee ainakin hiljalleen, mutta ei niitä kenttiä yksinkertaisesti voi mennä kuolematta, ei sitten millään. Varsinkin se eräs kaivoskärrykenttä, voi hyvä luoja. Jumissa ollaan. Mutta hyvä ja söpö peli edelleen, koitan nauttia vaikeudesta huolimatta :'D
Tuosta far cryn lopusta:
[spoiler]Itse mietein, että kuka hullu nyt kaverinsa sen hullun ämmän takia tappaa, mutta selvisipä sekin mysteeri :D Onnea sulle. Pääsit osaksi pyhää rituaalia :D
Ja ihan sama kumman valinnan tekee niin siellä saarella voi jatkaa tekemisiään ihan sen takia, että voi tekemättömiä hommia jatkaa vielä. Ei siis liity juoneen mitenkään tuo enää.[/spoiler]
Tekoäly kyllä on aika outo välillä. Minulla se oli nimittäin välillä joku selvänäkijä. Olin kukkulan päällä ruohikossa josta ammuin snipalla vihun ja heti peruutin niin paljon, että olin jo sen kukkulan toisella puolella niin silti joku vihu leiristä näki minut vaikka se on mahdotonta ellei se sitten näe sen kallion läpi. Joskus ne taas oli sokeita.
[spoiler]Ite tapoin sen ämmän yhtään empimättä, ehkä maailman ärsyttävin kaveri piiri tolla jasonilla, eikä se itsekkään ollut sen parempi suoraan jostain jersy shoresta tai muusta huuhaa ohjelmasta repästy koko kööri rikkaat kusipäät. Eikä siinä lopun valinnassa ole oikeaa taikka väärää, ite kyl tykkäsin siit rituaalimurha lopusta enemmän.[/spoiler]
Gurgille far cry 3:n lopusta:
[spoiler]Eipä siinä porukassa ollut kuin kaksi rikasta. Se wall street tyyppi jota buck ilmeiseti tykkäsi painaa kakkoseen ja se pilven polttaja jolla oli rikas isä.
Jasonin muija oli aluksi kyllä rasittava nalkuttaja, mutta ajattele hetki toisinpäin. Miltä susta tuntuisi jos näkisit oman kumppanin pari kertaa monen päivän aikana ja aina sillä olisi enemmän tatuointeja käsissä, aseita mukana ja aina vaan enemmän motivoituneempi tappamaan porukkaa.
Ja tuo lopun valintahan kertoo enemmän pelaajasta kuin mistään muusta. Esim sinä joka valitsit sen rituaali lopun haluat vain lisää valtaa ja voimaa ja miten kävi? Henki lähti.
Ne jotka arvostaa lähimmäisiään ja elämäänsä lähtevät pois saarelta ja vaikka se viha ja muu on sisällä niin silti on se usko, että olet parempi kuin kaikki tuo paska sun pään sisällä ja tulet voittamaan sen.
Itse en voinut kavereita tappaa koska lopussa viimeistään huomaa, että citra on täysi hullu ja vaikka se jasonin muija aluksi onkin nalkuttava akka niin se oikeasti välittää jasonista ja rakastaa sitä.
Jos peli saa edes hiukan ajattelemaan tuollaisia asioita niin jotain on tehty oikein.
Turha sitten sanoa "ne on vaan pelejä. Kuka tuollaisia miettii". Moni ajattelee paljon syvällisempiäkin asioita elokuvia katsellessa ja niissähän ei ole mitään valintoja ollenkaan.[/spoiler]
Samasta aiheesta vielä:
[spoiler]Kyllä itse siis tiesin tekeväni väärän valinnan, ja kieltämättä vähän ikävältä tuntui siltä mimmiltä kurkku vetää auki. Ja vähän aavistelinkin että tässä nyt ei varmaan hirveän hyvin käy, mutta piti kokeilla :D Yleensä tälläisillä peleissä pelaisin ne "kunnolla". En tiedä mikä tässä sai sitten kokeilemaan tuollaista ratkaisua....
Ja ei omasta mielestä se mimmi edes mitenkään turhasta nalkuttanut. Niinkuin partis sanoikin, niin siihen oli kyllä aihetta. Senkin ymmärrän että peli jatkuu, jotta saa keräiltyä ja tehtyä kaiken loppuun jos tahtoo, mutta se saa tuon lopun valinnan tuntumaan vieläkin merkityksettömämmältä. Parempi olisi ollut jos kaverit pelastanut olisi tavallaan kukistanut viholliset, ja majoittunut kavereittensa kanssa saarella, eli oli saanut jatkaa peliä. Sitten tuon paskan lopun valinneet olivat kuolleet, eli et olisi voinut jatkaa peliä :D Varmasti monia vituttaisi, mutta itse ehkä pitänyt tästä kuitenkin enemmän. Ehkä....
(Mutta tosiaan tässä nyt varmaan jotain tehtiin oikein, kun edelleen pähkäilen tätä pelin loppua :p Esim. mw3:n lopun ohitin olan kohautuksella.)
[/spoiler]
Lisää far cry 3:sta
Joo ehkä se olisi ollut fiksumpaa jos olisi tullut läpäisyn jälkeen teksti "haluatko palata takaisin aikaan ennen viimeistä tehtävää" kuten esim ratchet & clankeissa jolloin olisi voinut hoitaa kaikki tekemättömät hommat ja sitten se päätös olisi tavallaan ollut lopullinen ratkaisu.
Tämä on muuten niitä harvinaisia tapauksia kun toivon, että tulisi jotain tarina vetoista dlc kamaa lisää.
[spoiler]Omasta mielestä toi citran siemennys lopetus on oikea lopetus pelille, toinen oli aika turhan päiväinen. ja ennen viimeisiä tehtäviä varoitettiin, että takaisin ei ole paluuta joten tein kaiken oleellisen ennen sitä niin ei olisi yhtään harmittanut, vaikka ei olisi päässytkään jatkamaan peliä.[/spoiler]
Tuli vihdoin pelattua kavereiden kanssa läpi Halo 4. Oli kylllä mahtava kokemus ja saatiin uusia näkemyksiä itse Chiefistä. Juoneen ollaan tunnuttu panostavan todella paljon. pelattavuus on samaa tuttua ja pari uutta asettakin tullut. Paljon olisi viellä pelattavaa moninpelissä ja Spartan Opseissa. On kyllä ehdottomasti Xbox 360:sen game of the year.
Dragon Age II
Osana projektiani saada aikoinaan kesken jääneitä pelejä läpäistyksi päätin kuluneena syksynä aloittaa Dragon Age: Originsin alusta ja sen sekä lisäosien jälkeen Dragon Age II:n lisäosineen, jonka vastikään sain päätökseen.
Täytyy kyllä sanoa että en oikein ymmärrä kakkososan joiltain osin saamaa negatiivista kritiikkiä Originsiin nähden, omasta mielestäni jatko-osa suoriutui joka osa-alueella edeltäjäänsä paremmin. Komeampi, yksityiskohtaisempi ja parempi grafiikka mahdollisti mm. mielekkäämmän hahmonluonnin sekä kiinnostavammat ympäristöt ja maailman, tarinassa pidin siitä ettei pääosassa ollut taas jokin suuri koko maailmaa uhkaava pahuus vaan että siinä keskityttiin lähinnä Kirkwallin kaupunkiin sekä sen ongelmiin ja asukkaisiin. Päähenkilö-Hawken ääninäyttely toi hahmolle paljon enemmän persoonaa sekä kiinnostavuutta Mass Effectien tapaan, ja kumppanitkin olivat oikeastaan kaikki paljon kiinnostavampia kuin Originsissa, varsinkin kun heihin pystyi vuorollaan keskittymään mm. kumppanikohtaisia tehtäviä suorittaessa. Ääninäyttely on pelissä erinomaista kaikkien kohdalla. Pelattavuus oli kakkosessa tehty huomattavasti sujuvamman oloiseksi, ja esimerkiksi esinerumbaa vähennettiin kiitettävästi rajoittamalla haarniskavarusteiden vaihtomahdollisuus vain Hawkeen, antaen sivuhahmojen varusteille vain päivityksiä aika ajoin. Silti aseita ja kumppaneillekin annettavia sivuvarusteita kertyi mukavasti erilaisia.
Vaikka peliä vaivasi välillä tietynlainen samantapaisten paikkojen kierrätys, varsinkin kun melkein koko tarina tapahtuu Kirkwallin kaupungissa, vaihtelua tarjosi muun muassa mainio Mark of the Assassin -lisäosa jossa päästiin seikkailemaan orleasalaiseen metsään sekä tutkimaan paikallisen herttuan kartanoa hieman Thief-hiippailupelien tyyliin vartijoita vältellen.
Kaiken kaikkiaan tykästyin todella DAII:seen ja voisinpa sanoa sen olevan yksi kaikkien aikojen suosikkipelejäni.
Red Dead Redemption
Hyvin pitkän tauon jälkeen oli pakko palata pelin pariin näin joulun kynnyksellä. Omasta mielestäni selkeästi tähän asti paras vapaan maailman peli, länkkäripeli ja Rockstarin kovin tuotos. Tuotantona kyseinen tuotos on aivan käsittämätön saavutus sekä teknillisesti että sisällöllisesti. Enkä muista Vice Cityn ja tämän lisäksi pelanneeni toista yhtä kovatunnelmaista vapaan maailman peliä.
Forza horizon rally pack
Lyhyesti sanottuna hyvä lisäri jolla on puolet liikaa hintaa. Ostin tämän broidin kanssa puoliksi eli annoin sille 800 ms pojoa ja sitten latasin sen profiililla tämän omalle koneelle ja sen jälkeen se latasi omalle koneelleen joten se toimii molemmilla. Paitsi jos mun boxi hajoaa tai tyhmyyksissäni menen sen poistamaan. Sitten mun on pakko ostaa se.
Tuolla 800 pojolla kyllä on jo ihan hyvä hankinta riippuen siitä kuinka paljon tuota tykkää ajaa. Yksinpeli kun on tosiaan läpi alle kahdessa tunnissa. Itse pelaan ns. koko rahan edestä. Eilen broidin kanssa pelattiin livessä pari tuntia ja huorattiin molemmille se "voita 10 online kisaa" saavutus ja tänään olen pelannut jo yli 7 tuntia. Pari tuntia tosiaan meni kun veti yksinpelin läpi ja hommasi kaikki loput saavutukset. Loppuaika on sitten pelattu livessä.
Paketissa siis on 7 aluetta joista jokaisessa on 4 erikoiskoetta. Maisemat on samoja mitä perus pelissäkin kuten se pieni kylä vanhan kaivoksen vieressä, mutta ihan tarpeeksi tuoreelta nuo tuntuu. Eli free roamin puolelle ei tule mitään uutta vaan rallin puolelle mennään aina valikosta.
Yleensä kolme ek:ta on parin minuutin pyristyksiä ja sitten viimeinen kestää yli 4 minsaa. Ainakin nyt kun olen netissä pelannut niin siellä on ajettu ainoastaan noita pitkiä erikoiskokeita. Eli olen tahkonnut alle kymmentä ek:tä yli viisi tuntia eikä edes kyllästytä. On tässä jotain oikein tehty.
Sillä varmasti on iso vaikutus kun pelissä on vaihtuva vuorokaudenaika. Välillä ajetaan päivällä, välillä yöllä tai sitten päivä muuttuu yöksi kesken kisan.
Kaikkiin viiteen paketissa mukana tulevaan autoon saa myös kunnon ralli lookin.
Ralli aiheiset maalaukset täytyy edelleen tehdä itse tai hakea storefrontista sillä autoissa on vain muutama perus väri josta voi valita autoa ostaessa. Myöskään mihinkään muuhun autoon ei saa ostettua noita ralli härpäkkeitä. Onneksi kaikilla autoilla voi kyllä ajaa rallia kunhan asentaa ralli hyväksytyn vaihteiston, iskarit ja renkaat. Joku tosin on unohtanut tehdä noihin renkaisiin kuviot sillä nyt ne ovat täysin slicksit.
Ai niin siitä on pakko antaa plussaa, että yksinpelissä on erikoiskokeiden väliset latausajat täysin olemattomia. Samoin jos netissä pelaa priva matseja ja laittaa aina kaikki saman rallin ek:t peräkkäin.
Olen kanssasi samoilla viivoilla, Horizon päästä edes kruisailemaan kavereidein kanssa, minkä TDU teki senkin aivan hemmetin hienosti ja vuosia sitten.
Forza pysyköön radoilla jonne se kuuluu, vapaaseen maailmaan se ei vaan istu etenkin kun siitä yritetään tehdä coolia mitä se ei oikeastaan ole.
VPP-ketju saa taas täytettä, kun yksi vuoden eepoksista, eli Assassins' Creed 3 on saatu päätökseen meikäläisen osalta. Edellinen ja ainoa sarjan osa, jonka olen pelannut, on AC2 ja minulla ei totta tosiaan ollut minkäänlaista kuvaa Desmondin tarinasta, kun tämän osan aloitin.
Kirjoitanpa mietteet spoilereiden alle varmuuden vuoksi.
[spoiler]Pelin alku, kuten aiemmin jo mainitsin, oli erittäin pätevä ja matka seitsemänteen chapteriin oli varsin metkaa menoa ja yhtään heikkoa tai huonoa tehtävää ei tuohon mennessä ollut vastaan tullut... Kunnes sitten siinä pirun seiskassa alkoi se tuttu ja ihan liian turvallinen Assassin's Creed, joka ehkä näyttää hienolta, mutta jota on turkasen tylsä pelata. Minipelit, kuten tykillä ampumiset ja vihollisten pitäminen poissa laivalta, kun laivan lasti tiputetaan mereen, toimivat juuri niin keskinkertaisen huonosti, kun vain voi odottaakkin. Miksi ei vain voida keskittyä siihen, minkä AC tekee parhaiten, vaan pitää väenvängällä luoda noita tehtäviä, jotka syövät ainakin itseltäni peli-iloa roppakaupalla.
Mutta kuinkas sitten kävikään, kun Connor ja faija yhteen lyöttäytyivät. Tarina palasi takaisin mielenkiintoisille raiteille ja pelaaminenkin oli taas hurmaavan mukavaa. Pari ärsyttävää tehtävää mukaan toki mahtui, mutta muuten loppupeli oli kerrassaan mainio, likimain samaa tasoa mitä alkukin.
Kaikki, mitä Desmondilla joutui pelaamaan, oli kuten sanoinkin jo aiemmin, aika tylsää paskaa. Kolme sarjan peliä on pelaamatta, enkä saanut mitään irti tuosta nykymaailman tarinasta. Miksi Desmondin jengi on tuolla luolassa, miksi kerätään jotain voimakuutioita, ketä vastaan tapellaan, mihin tällä kaikella pyritään? Ja tyhmintä oli, että lopussa sitten se amuletintapainen käydään noukkimassa kyytiin haudasta ja tätä ennen on koko Connorin tarina käyty lävitse vain, jotta nähdään mihin se on piilotettu. Eikö järkikin sano, että heidän kannattaisi katsoa muistoihin vain siitä kohtaa, kun tuo amuletti piilotetaan. Mutta uskon, että tässä tosiaan on joku pointti, jota en vaan ymmärrä kun en ole kaikkia osia pelannut.
Lopusta en osaa sanoa oikein mitään. Joo ei se kovin hyvä ollut, mutta en mitään odottanutkaan. Maailma kait pelastui ja hyvä niin.[/spoiler]
Pelinähän tämä on ihan mukiinmenevää viihdetta ja jos sarjasta on ennen tykkäillyt, niin varmasti tämäkin on mieleen. Itse en AC:lle kauheasti lämpiä ja siksi tämäkin osa tuli vain kaverilta lainattua, eikä itse hankittua. Taistelu on omaan makuuni liian vastahyökkäyksiin painottuvaa. Avoin maailmakin oli lähinnä rekvisiittaa ja sivutehtäviin ei oma kiinnostukseni jaksanut riittää, kuten ei myöskään alueiden tutkimiseen.
6/10
Tänään lähti myös pelaamisen alle Far Cry 3 ja reippaat viisi tuntia sitä ehdinkin jo tahkota. Meno on mitä mainiointa ja hyvin on tarina otteessaan pitänyt. Kerrankin niin päin, että tarina ei ole turhan monimutkainen sadalla eri hahmolla varustettu käsikirjoitushelvetti. Tällainen hyvin simppeli "kaverit ovat kaapattu ja pelastetaan ne yksi kerrallaan" -tarina toimii Far Cryn letkeään ja vähemmän realistiseen peliin, kuin silinterihattu lumiukolle.
Graafinen tyyli ottaa hieman vaikutteita Borderlandsista tai se ainakin itselle tuli mieleen ja negatiivisessa mielessä. En tykkää, että hahmot ja aseet näkyvät välillä tummilla ääriviivoilla, vaikkakin tuo toki näyttää aika hyvältä ja tekee pelistä näyttävämmän näköisen. Realistisempaan grafiikkaan on jotenkin helpomi uppotua ja eläytyä. Muuten tosiaan on aika näyttävä peli myös konsoleilla ja pleikalla ei paljoa nykimisiä ja takkuilua ole näkynyt. Tähän mennessä olen varsin vakuuttunut siitä, että vuoden paras räiskintäpeli on kyseessä.
Tuli sitten pelattua tuota rallia pikkasen yli 10 tuntia tänään :D Pakko se on sanoa, että parempi tuo on kuin dirt 3. Jos hudin ottaa pois päältä niin voisi oikeastaan luulla pelaavansa jotain uutta dirtiä jossa on parempi ajettavuus.
Tuli yksi videokin tehtyä kun oli fiilis kohdillaan peugeot 205 T16:n kanssa.
Tottakai legendaariset ralli maalit autossa ja tuo on siis S luokkaan viritetty.
Video. Tuossa tuli jo ihan kohtuu kiva group-B fiilis kyllä.
Muutama päivä sitten meni Halo 4 läpi ja mahtavaa menoahan tuo oli. Tuttua Halo meininkiä alusta loppuun ja oikeastaan vain musiikit pelissä jättivät kylmäksi. Ei oikein mikään biisi jäänyt mieleen tällä kertaa. Mutta ei tuo paljoa haitannut. Graafisesti peli on kerta kaikkiaan upea, kun miettii miten vanhaa rautaa boxi alkaa jo olla. Samaa ajattelin viimeksi Witcher 2 pelatessani. Juonellisestikin peli oli ihmeen viihdyttävä ja oli mukava myös kuulla enemmän puhetta Chieffiltä. Haastekin tuntui sopivalta, kun Heroic tasolla painelin. Vain aivan lopussa jouduin painimaan erään taistelun kanssa vähän enemmän. Siinä alkoi jo lopulta paistaa turhautuminenkin ja omiin virheisiin sortuminen.
Guild Wars 2 palasin myös pelailemaan nyt jouluna. Tyrian Wintersdayn kunniaksi ajattelin ruveta hankkimaan hienonpia varusteita warriorilleni. Muutenkin Wintersday tapahtumat olleet mukavaa ajanvietettä ja etenkin Winter Wonderland hyppely puzzle on ollut tajuttoman hauskaa.
Itsellä meni tässä tovi sitten jo pitkään Steamissa odottanut peli nimeltään Bastion. Ja ei pelin saamat monet kehut kyllä ole tuulesta temmattuja, todella hyvä kokemus! Heti alkuun pitää todella iso plussa pelin koko äänimaailmalle. Erityisesti tämä varmasti monien tuntema biisi, ehkä parhaimpia pelibiisejä mitä olen viime vuosina kuullut. Ja sopii kuin nappi otsaan pelin kanssa.
Muutenkin pidin todella paljon tällaisesta Action/RPG-yhdistelmästä. Peli on myös todella kauniin näköinen, joten mistä tässä voisi valittaa? Ei juuri paljoa mistään. Tottakai voisi sanoa että peli on kentästä toiseen hieman samanlaista, ja melkein aina samojen vihollisten tappamista. Mutta jos se on toteutettu niin hyvin, ja vaikeustasokin nousee pelin edetessä todella sopivasti, ei tämäkään juuri pelissä haittaa. Meidän kaltaiset tosipelaajat eivät tosin kyllä saa paljoa haastetta, joten suosittelen käyttämään pelissä käteviä jumalpatsaita, joilla varmasti saa mukavasti vaikeustasoa korkeammalle.
Bastion siis todella jopa onnistui yllättämään itseni, vaikka paljon siitä kehuja olinkin kuullut. Lyhyesti ja yksinkertaisesti, tämän sukupolven parhaimpia latauspelejä, piste.
Far Crylta taitaa edelleen uupua se oma ketju, joten käytettäköön tätä. Viimeksihän sitä tuli pelattua. Olen edennyt nyt toiselle saarelle ja sielläkin tarina alkaa olla osapuilleen käsitelty. Matka sinne on ollut pitkä ja eeppinen, vaikka se kliseiseltä kuulostaakin. Tarina on pitänyt otteessaan mitä parhaimmiten ja kiitos kuuluu koko tarinan rungolle, joka on niinkin yksinkertainen. Aina tietää, että mihin päähahmo on lopulta pyrkimässä ja samaistuminen Jasoniin tapahtui jo alkumetreiltä ja se on vaan kasvanut pelin edetessä.
Suurimman osan ajasta olen tosiaan tarinaa pelaillut, mutta on sivutehtävääkin tullut muutama tunti väännettyä. Metsästäminen on juuri niin hyvää, kuin voi olla ja itse ainakin tykkään ottaa tiikereitä kiinni ja kesyttää rantavedessä möllöttävä krokotiilin retale. Minulle tämä Far Cry 3 tulee hieman yllättäen olemaan ehdottomasti tämän vuoden GOTY ja enemmänkin. Kertaakaan ei ole pelissä vielä mikään tuntunut pakkopullalta, mikä niin usein hyviäkin pelejä vaivaa. Ja se runsaus... Buck ja hänen tehtävänsä olivat, kuin suoraan Unchartedista, mutta nyt tätä temppeleissä ja pyhätöissä talsimista oli juuri sopivissa määrin, eikä ähky ehtinyt iskeä. Viimeisimmät tehtävät taas ovat painottaneet vahvasti hiippailuun =MGS?
Toki mukaan on mahtunut ehkä muutama puolustustehtävä, jotka olisi voinut korvata jollain kekseliäämmällä. Onneksi kuitenkin vihollisaallot ovat kaukana Unchartedin tai Codien vastaavista ja tästä päästäänkin yhteen pelin valttikorteista. Viholliset eivät niele sataa kutia! Ne kuolevat muutamasta! Voi kun tämäkin olisi hiffattu muissakin fps-peleissä vuosia sitten. Mikä onkaan mukavampaa, kuin PKM:llä tusauttaa pari laakia ja heti on piraatti valmis haudattavaksi. Tietenkin joukossa on tämä yksi lajityyppi, joka nielee lyijyä lipaskaupalla, mutta palkintona onkin juuri tuo PKM ja siitä on tullutkin oma lempiaseeni. Tehokas metsästämiseen, kuin myös rivimiehiin. Ja tulipa tuolla oikeastikin kuukausi sitten ammuttua jotain peltikasoja.
Platina olisi sitten hakusessa, kun päätarina on koluttu. Toivottavasti mielenkiinto riittää sinne asti. Ehkä aloitan joku kerta tarinan alustakin. Ja mainittakoon vielä audiovisuaalinen puoli, joka on sekin hoidettu kuten kuuluukin. Tehtävissä soi musaa taustalla, josta itse ainakin diggailen kovasti ja auton ratissakin kuulee teemaan sopivaa rallatusta, joka tosin voisi kuulua pykälän verran kovempana. Asetuksistahan tuota ei ikävä kyllä pysty säätämään. Graafinen ilme pleikalla on todella vakuuttava ja aina saa äimistellä, miten paljon yksityiskohtia saaret sisäänsä nielevät.
Hieno peli kerrassaan ja tulee kirjoitettua tarinaa enemmän spoilaava arvio sitten, kun se on läpäistynä.
Spec Ops: The Line
Peli, joka kaikkien räiskintöjä ahmivien pitäisi kokea. Se ei ole pelillisesti mitenkään erikoinen, mutta tarina on genressään ainutlaatuinen. Harva räiskintäpeli uskaltaa laittaa pelaajan ajattelemaan tekojaan ja vielä harvempi osaa tehdä yhtä shokeeraavia kohtauksia ilman, että ne tuntuvat päälleliimatulta mässäilyltä (köhcodköh). Spec Ops ei ole missään nimessä "hauska" peli, mitä tulee tarinaan. Jo oli aikakin, että mms-genre selviää CoD4:ää seuranneesta taantumasta edes yhden aikuisen pelin muodossa.
Lopetuksesta:
[spoiler]Yksi asia jäi häiritsemään: Jos Walker kerran oli järjiltään jo pelin puolivälissä, miksi ryhmäkaverit suhtautuivat hommaan niin neutraalisti? Onko kavereiden dialogi kijoitettu niin fiksusti, että se toimii sekä hyväuskoisella ensimmäisellä läpäisyllä että toisella kerralla, kun tietää hallusinaatiot?[/spoiler]
[spoiler]Tuntui vähän siltä ettei kavereillakaan ollut kaikki murot paketissa. Oli kyllä loistava tarina ja lopputekstien jälkeinen kolmen erillaisen lopetuksen, lopetus tarinalle.[/spoiler]
Kyllä on vaikeata aina piilottaa lainauksen spoileri.
Anttilasta nappasin itselleni joululahjaksi Dishonoredin pienenä yllätyksenä, kun aleessa se oli jo ennen pyhiä. Nyt kun on peli vedetty läpi samaan tapaan kuin addikti vetää pankkikortilla valkeaa viivaa, niin voisi melkein sanoa, että olisi siitä voinut maksaa ihan täydenkin hinnan. Ensin muokkasin itsestäni kinkulla ja laatikoilla Huttien klaanin jäsenen, sitten Dishonored muokkasi minusta kiltin, mutta tehokkaan surmaajan. Ehanata, ehanata.
Tarina
Pieniä kliseita, mutta olkoon. Tarina piti kuitenkin niin hyvin otteessaan, että halusin koko ajan tietää mitä seuraavaksi tapahtuu. Tai kuka oikein kuolee seuraavaksi. Maailmasta ei pelaamisen ohessa kummemmin läärytty, mutta se olikin säästetty kenttiin piilotettuihin kirjoihin, mitä luki enemmän kuin mielellään. Lorea oli ripotettu reippaasti ja maailmasta otti myös mielellään selvää. Hahmoista mieleen jäi eritoten Granny Rags, kenties Susan Sarandonin upen ääniroolin ansiosta. Muutenkin tarinankin esittelemissä hahmoissa oli paljon hyviä(?) tyyppejä.Tarinan suurimmat käänteet nyt eivät olleet mitenkään varsinaisesti yllättäviä, mutta ainakin ne toivat pari tehtävää lisää peliin.
Ulkoasu
Komiaa. Vallan komiaa, mie sanosin. Dishonored on varmasti yksi viime vuosien komeimmista peleistä ja tästä kiitos sille, että joku halusi kerrankin tehdä jotain erilaista. Toki peliin olisi voinut lämäistä päälle sen saman tuhnuisen fotorealistisen kuorrutteen mitä on viime vuosina viljelty oikein urakalla, mutta se olisi ollut yksi vuoden 2012 kovimmista virheista. Dishonored on melkein kuin liikkuva öljyvärimaalaus ja voi kuinka se tanssiikaan. Hahmot ovat eloisan näköisiä ja yksityiskohtiakin on saatu ahdettua joka paikkaan vaikuttava määrä. Tämän tasoista luovuutta ehdottomasti lisää!
Pelaaminen
Ehdottomasti pelin parasta antia, kuten kuuluukin. Itse pelasin tappaen mahdollisimman vähän jengiä ja kaikki pääkohteetkin jätin henkiin. Vaikka heidän kohtalonsa olisivat kentien olleet lempeämmät haudan levossa. Pidän todellakin siitä miten yksinkertainen pelistä on tehty pelata. Saat turvatalossa uuden kohteen ja lähdet sitten pieneen hiekkalaatikkoon leikkimään, hoidat hommat, palaat takaisin. Toista. Sitten voitkin valita tehtäviä uudelleen päävalikosta. Varmaan paras esimerkki pelin tarjoamasta valintojen määrästä on juurikin tuo Golden Cat-tehvätä, minkä voisin pelata todella hyvillä mielillä uudelleen. Erilaisilla varusteilla ja taioilla peliin on saatu ilahduttavasti erilaisia leluja ja tuntui koko ajan siltä, että voisin todellakin hoitaa tekemäni asiat vähintään parilla täysin erilaisella tavalla.
Piilossa pysymisessä on paljon etuja, mutta sitä ei kuitenkaan varsinaisesti vaadita. Välillä jos hermo paloi ja paljastui, niin pistooli vain esiin ja sitten lahdattiin muutama vartija ja paettiin jonnekkin nurkkaan sykkimään. Hardilla pelatessa tekoäly tuntui olevan suhteellisen hyvin ajan tasalla, mutta mitään suurempia epäreiluuksia en kohdannut.
Paljon hyvää hypeä olin kuullut, mutta silti peli yllätti todella positiivisesti. Aina piti pelata vielä muutama sekuntti enemmän ja aina piti vain matkustaa seuraavaan kohteeseen. Todella koukuttavaa. Mitään turhia moninpelejä ja co-oppeja ei Luojan kiitos ole ängetty mukaan, vaan onkin keskitytty viimeistelemään yksi osa-alue todella hyvin. Enpä muista milloin en olisi PS3-peliä pelatessani kohdannut näin vähän bugeja tai hitaasti latautuvia tekstuureja. Dishonoredissa laskin nuita molempia pyöreät nolla.
Ehdottomasti vuoden 2012 parhaita pelejä (ellei jopa paras....). Suosittelen erittäin lämpöisesti. Ihan sillee glögin lämpöisesti.
9/10.
Aloitin toisen rundin far cry 3:sta ja luojan kiitos tämä ei ollut tällainen buginen paska silloin kun ekan kerran läpäisin.
[spoiler]Ensin kick the hornets nest tehtävässä ei onnistunut huume peltojen polttaminen. Ne kyllä muuttui mustaksi eli paloivat, mutta peli ei rekisteröinyt sitä ja aina vaan luki 1/5.
Otin abandon mission ja kaikki alusta ja kun pääsin pelloille niin olikin jo valmiina 3/5, mutta ei etene.
Sitten otin vaan restart mission ja kas kummaa 4/5, mutta ei rekisteröi sitä viimeistä.
Taas restart ja 3/5. Vielä kerran restart ja 5/5 heti valmiina ja pääsi eteenpäin.
Nyt olen siinä kun on se ajoneuvo saattue väijytys. Laitan c4:n siihen rekkaan, kiipeän vesitorniin, odotan ja "mission failed". Kuulemma hyökkäsin liian aikasin vaikken tehnyt mitään. Sama homma neljä kertaa peräkkäin.[/spoiler]
Jos jatkais huomenna kun on ryyppypäivä. Ei tollasta selvänä jaksa enempää perkele erkkikään.
[spoiler] Itelläki meinas palaa hermo siihen väijytys tehtävään, koska sama tapahtui itelle koko ajan. Kunnes tajusin, että olin jättänyt auton keskelle tietä, jolla tulin tehtäväpaikalle. Aina kun saattue osui autoon...mission failed. Kun tajusin asian, niin kyllä siinä oli naurussa pidättelemistä.[/spoiler]
Ylempään: Ei ole minulla ainakaan siitä kiinni sillä en tullut autolla. No huomenna uudestaan. Jostain luin, että pitäisi auttaa kun käy fast travelilla jossain ja tulee takaisin.
Tulipa joulupukilta saatua Far Cry 3 ja nyt näin läpi mentynä, voin kirjottaa vähän epäselviä mietteitä spoilereiden sisään jos joku haluaa vilkaista.
[spoiler]Pelin alussa tiesin jo, että laatua tässä on tulossa kun kohtasin Vaas'in. Todella hieno vihollinen, joka oikeasti oltiin saatu näyttämään hullulta ja omisti hauskat jutut. Etenkin hymyn nostille ovelasti käytetty ''Did I ever tell you the definition of insanity'' lausahdus. Ainoa vihollinen josta olen oikeasti pitänyt ja hänen kuolemansa sitten söi vähän, todella vähän peli-intoa, koska Hoyt ei kiinnostanut yhtä paljoa.
Sain upotettua peliin melkein 30 tuntia etsimällä puolet Reliceistä, kaikki kirjeest ja muistikortit, valloittamalla kaikki outpostit ja aktivoimalla radiotornit. Outpostien valloittaminen oli hauskaa ja sniikaten meneminen palkitsevaa. Eläinten metsästys oli tehtävä, jotta sai suuremmat lompakot ja asetaskut, mutta itseeni se ei iskenyt juuri ollekaan erikoisemmin. Ihan kiva joo, kun vertaa aikasempaan kakkos osan kuolleeseen maailmaan. Grafiikka oli jotain realistisen ja piirretyn väliltä, mutta todella kaunista se oli kuitenkin ja silmiä hivelevää ja aseiden äänet olivat myös munakkaita, eli audio-visuaalisuus oli kunnossa. Kaikkien aikaisemmin valittamat bugit eivät minulle ilmestyneet. Ei ollut mitään ongelmaa ikinä minkään tehtävän kanssa. Moninpeliin en ole koskenut enkä varmaan koskekaan, kun aiemmassa osassa se oli jotain aivan kamalaa. Enkä halua romuttaa tuota törkeän hyvää kokemusta millään kämäisellä sinkohipalla.[/spoiler]
^^ Itse tuli sitä kakkosen multiplayerä pelattua aikoinaan aika paljon! Hyvät mapit missä ajoneuvoja + playerien tekemiä mappeja riitti = namia oli. Ei tuo kolmosen mutliplayerkään huono ole, mutta ei siellä kyllä pelaajia ole. Viikko sitten yhteensä noin 500 pelaajaa :/ Mapit kuitenkin sen verran isoja ettei huvita vajailla servuilla pelata.
Ja en sitten tiedä enkö vain osaa, mutta voiko tässä edes etsiä pelejä missä pelattaisiin niitä pelaajien tekemiä mappeja? Valmiina olevia pelejä? Mitä nyt äkkiä kokeilin niin onnistuin vain oman pelin luomaan. Kakkosessa sai kuukausi sitten vielä täysiä servuja pelaajien tekemissä mapeissa :p
Tulipahan tehtyä yksi järkevä hankinta Steamin joulualennuksista, nimittäin Civilization 5:n laajennus Gods & Kings on koukuttanut pahasti.
Tuli aloitettua suoralta kädeltä Marathon peli Kelteillä, sillä heillä oli bonusta uskontoihin liittyen, ja kuvittelin että peliin olisi tullut uusi uskontoihin liittyvä voittotavoite, en siis tiennyt mitään. Noh, mukavasti silti uskonnon avulla saa kulttuuria boostattua, joten uutta kulttuurivoittoa tavoittelemaan.
Tällä hetkellä vuosi ~1500 ja perustamani Hawkismi (Followers of the Hawk) on maailman suurin uskonto. Arabit juuri julistivat sodan minua vastaan, johtuen ehkä siitä että lähetin yhden profeetoistani mekkaan julistamaan Kotkan uskontoa ja hän sai kuin saikin yli puolet Islameista käännytettyä. Mahtoipa ehkä näyttää taikatempun tai kaksi saadakseen niin ison vaikutuksen. Arabien vanavedessä hyvin etäällä ja kaukaisena pysynyt Ranska myös jostain syystä julisti sodan...olivat kenties petikavereita tms.
En ole ihan varma johtuuko oma paremmuus siitä että aloitin Earth kartallani onnekkaana Pohjois-Amerikasta täysin yksin mukavien kaupunkivaltioiden ympäröimänä, vai onkohan tekoälyt tasapainoitettu huonosti Marathon pituuteen, sillä pistesaldo taisi itselläni olla yli 700, kun parhaalla AI:llä on vain vähän yli 300. Prince vaikeusasteella taisi peli olla. Hawkismi tosiaan 60:ssä kaupungissa, kun paras kilpaileva uskonto Islami taisi olla alle kymmenessä...
Perhanan Kiinalaisetkin alkoivat minulle kettuilla kun Hawkismi siirtyi heidän kaupunkeihin, ja nyt vähän pelottaa että mitä Etelä-Amerikan vallannut Tanska suunnittelee kun ruudulla hyppii ilmoituksia että hän on paras kaveri Kiinan kanssa. Harald perkele. Kovasti se on pyytänyt almuja ja lahjoja, ja peläten suurta hyökkäystä olenkin suostunut pyyntöihin...sotilasyksiköitä taidan omistaa tällä hetkellä 6. Pitää alkaa varustautumaan että saan puolustauduttua Arabeja ja Ranskaa vastaan...kenties Tanskakin kääntää kohta takkinsa. Vain aika näyttää....
Vihdoinkin sain pelattua yhden vuoden kovimmista peleistä, nimittäin Spec Ops: The Line. Siinä on yksi tämän vuoden parhaimpia räiskintäpelejä(ellei jopa paras), joka panostaa 110% tarinaan. Vaikka toiminta oli...mitä oli, niin peli piti kiinni tunnelmallaan. Aika paljolti muistutti Apocalypse Now elokuvaa(joka perustuu samaan kirjaan niiku peliki jos ymmärsin oikein...). Musat pelissä myös ansaitsee 11/10 arvosanan sillä mielestäni paras peleissä esiintynyt soundtrack ikinä(jos siis ei lasketa Rock Bandeja sun muita).
Henkilökohtainen GOTY joka yllätti positiivisesti niiku Fast 5 leffoissa silloin joskus. 9/10
EDIT: ottakaa huomioon se että en ole vielä vetänyt muita tämän vuoden "kuumia" pelejä läpi(ME3, AC3, FC3, Hitman, Dishonored, Halo 4, Resi 6, Max Payne 3 yms)
ZombiU. Paljon parempi kauhupeli ja peli ylipäänsä kuin Resident Evil 6. Tunnelmallinen, jopa pelottavakin välillä. Ei Red Steelin kaltainen floppi kuten ennakkoon pelättiin.
Hitman: Absolution tuli myös vetäistyä läpi. Sarjan heikoin osa, jonka muutoksiin en mitenkään voinut tottua. Tämän pelin pariin ei ole läpäisyn jälkeen mieli palata. Vanhoja Hitmaneja jaksaa hakata vuodesta toiseen.
Eilen tuli sitten jatkettua far cry 3:sta ja kyllä teki parin päivän tauko hyvää. Oikein yllätyin kuinka hyvältä peli näyttikään. Myöskään bugeja ei tullut vastaan kun pikkasen tarinaa eteenpäin pelasin ja nyt olisi myös kaikki outpostit vallattu ja radiotornit aktivoitu.
Nyt on jopa pieni rahapula kun en ole pahemmin lootannut kamaa enkä tehnyt mitään extra tehtäviä. Toki metsästin jotta sain kaikki siitä saatavat kamat maksimiin ja reliikkejä ja wanted dead tehtäviä tein kunnes sain kaikki tärkeimmät skillit auki.
Moninpeliä koitin pari tuntia myös. Ihan perus TDM muotoa pelasin eikä siinä oikeastaan muuta vikaa ollut kuin se "cling to life" ja spawn aika. Vaikka antaisi tuon cling to lifen mennä nollaan aina niin silti saa odotella likemmäs 10 sekuntia ennen kuin pääsee taas kentälle. Sitten jos henki lähtee jo viiden sekunnin jälkeen niin tuntuu tuo aika paskalta.
Objektive muodoissa tuon spawnaus ajan ymmärtää, mutta olisi edes TDM:ssä insta spawn tai edes joku itsemurha nappi tuossa cling to life vaiheessa.
Lisäksi pelaajia on hemmetin vähän, mutta sitä ei oikein voi pelin viaksi laskea. TDM:ssä oli jopa huimat 272 pelaajaa eilen. Jopa bioshock 2:n moninpelissä oli aikoinaan enemmän pelaajia ja tuskin sitäkään kukaan sen moninpelin takia osti.
Oli tämän moninpeli silti parempi kuin far cry 2:n jota en pelannut edes yhtä kokonaista matsia koska kontrollit oli niin paskat.
Resident Evil 4 meni läpi toistamiseen tuossa hetki sitten ja myönnettäköön että peli ei ole huonontunut sen osalta kun viimeksi noin vuosi takaperin läpi pelailin. Graiikat hiljalleen alkaa silmiin paistamaan kun PS2 versiota tuossa pelasin, peli muuten on timanttia edelleen ja paranee kuin viini vanhetessaan, etenkin linna ja sen jälkeiset alueet. Paljon olin kerinnyt unohtamaan pelin metkuja ja miten puzzlet tulisi ratkaista, sentään walkthroughiin ei tällä runilla tarvinnut turvautua. Moni kai nipottaa noista QTE kohtauksista kun yllättäen pitää painaa näppäinyhdistelmää, jopa kesken välivideon, ja peli on siitä vekkuli että se muuttaa näppäinten järjestystä aikalailla satunnaisesti. Kyllä se hieman pisti hiuksia repimään parissa kohtaan, Krauserin eka kohtaamisessa tuli useampikin äkkikuolema. Sen verran fiksuja tekijät ovat olleet että QTE kohtaus ei ole kovin kaukana jatkokapikasta ja siinä ei häviä useimmiten kuin yrittämisen vaivan. Toisaalta se on jännittävä lisä kun kaikki ei ole vain sitä ammuskelua eikä noita QTE kohtauksia ole onneksi paljon suhteutettuna peliaikaan muuten.
Mass Effect 3:en sain juuri päätökseen ja huh, eihän tässä oo mitään järkeä miten läheltä täydellisyyttä koko sarja hipoo. Tuntuu aivan käsittämättömältä etten ole suostunut sarjaan tutustumaan aikaisemmin. Nämäkin tilasin oikeastaan vain isomman pelinipun kylkiäisiksi, "kun niin halvalla sain". Paketin saavuttua kotiin, ensimmäinen suunnitelma oli aloittaa Fallout 3:lla, kun siihen oli kaikkein eniten ennakkoon intressejä. Jostain syystä kuitenkin päätin kokeilla Mass Effectiä, että "jätän sitten heti kesken kun kiinnostus loppuu". No eipä loppunut. Ykkönen kun oli pelattu niin ei muuta kuin kakkosen romppu sisään ja asentumaan. Kakkosen aikana ajattelin vielä, että ehkä tässä välissä voisi kokeilla vaikka sitä Falloutia, ettei tule liikaa mässykkää kerralla. Eihän se onnistunut, vaan tokan osan päätyttyä kolmonen sisään ja into pinkeenä paahtamaan trilogia loppuun. Ja nyt se hitto loppui. Jättäen niin suuret tunnelataukset, ettei tässä varmaan hetkeen voi mihinkään uuteen peliin alkaa keskittyä. Bioware on niputtanut kolme peliä niin suureksi yhteinäiseksi saagaksi, että tätä olisi pitänyt suoraan myydä vain trilogia-pakettina, ettei joku vain erehdy jättämään jotain osaa pelaamatta (tai pelaa niitä väärässä järjestyksessä).
Varmaan osa skeptisyydestäni sarjaa kohtaan johtui siitä, etten ole ollut sci-fi fantasian suurimpia ystäviä. Mutta tässähän on paljon upeampi tausta roolipelille, kuin vaikkapa Biowaren Dragon Ageissa, joista etenkin Originsia pidin todella hyvänä. Mass Effect aukaisi silmäni myös scifille.
Tää meni nyt ehkä pelkäksi hehkuttamiseksi, mutta itelle tuli täytenä yllätyksenä, miten sataprosenttisesti hullaannuin sarjaan. Tuntuu kuin olisi velvollisuus palata takaisin Eden Primelle ja alottaa koko saaga alusta, sillä sisältöä on niin valtavasti, että sen uudelleenkahlaaminen vain rikastuttaisi ensimmäistä läpipeluuta. No, hitto.
Catherine laitettu viikonloppuna alulle, kerta kun kaverilta sain lainaan.
Olen juuri päässyt 5th stagen läpi. Tämän ihmegenren pelejä en ole pelannut, ja siksi jotkut välivideot tuntuvatkin niin armottoman pitkiltä. Tämä tosin tuntuu vain muutamassa, yleensä katson kaiken läpi. En osaa edes sanoa onko peli hyvä vai huono, mutta varsin mielenkiintoinen ja hyvin vaikea päätellä (ainakin itselleni) mitä tapahtuisi seuraavaksi. Yllättävin kokemus pelissä tähän mennessä se, kun alkaa itseä kuumottamaan niin saamaristi ajoittain Vincentin puolesta!
Milläs vaikeusastella pelaat peliä? Nuo viimeiset staget ovat aivan ihania hardilla pelatessa. Laittaa aivonystyrät kyllä aivan solmulle.
Toistaiseksi helpoimmalla, koska tämäntyyppisiä pelejä en ole kuin vilkaissut. Todennäköisesti vaihdan vaikeampaan jos kiinnostaa pelata uudestaan läpäisyn jälkeen, mutta koska olen varsinainen puupää niin kyllä sitä haastetta löytyy nytkin :'D
The Walking Dead - videoarvostelu
Kuten nokkelimmat älyn kalifit saattoivat päätellä, olen viime aikoina pelaillut Telltale Gamesin kehuttua The Walking Deadia. Tuskin maltan odottaa, että jatkoa ilmestyy! Jo ensimmäisen "kauden" kohdalla tarinankerronta osui nappiin sellaisella voimalla, että oksat pois.
Ostin joulun alla itselleni Nintendo Entertainment Systemin, ja olenkin pelannut paljon Super Mario Bros. 3:a sekä Teenage Mutant Hero Turtlesia. Turtlesin vesikenttä on silkkaa kidutusta, mutta pääsin kuin pääsinkin sen läpi tänään. Ikävä kyllä NES pitää sammuttaa joskus. Jokaisella pelikerralla kykenen etenemään entistä pidemmälle, mutta konsolin virran katkaisu tarkoittaa aina kaiken etenemisen katoamista. Kyllä kahdeksankymmentäluvulla pelaaminen oli masokistista touhua!
Juuh, itsekin sain Walking Dead-rupeamani loppuun tuossa hetki sitten, ja olihan se kiva peli, ei siinä mitään, mutta sainko uberfiilareita mitä niin monet muut ovat saaneet? En. Aloitetaanpa vaikka siitä, että teknisestikin peli on samaa tasoa mitä Telltalen aikaisemmat, eli.. öh ei kovin hyvä. Monissa paikoissa pelaajan uhkaa ei ole niinkään kammottavat vertajanoavat zombit vaan hirvittävä frameraten tippuminen joka tekee pelin melkeinpä pelikelvottomaksi ja jatkuva bugailu, joka sai kerran tai pari käynnistämään koko roskan uudelleen. Siinäpä pelaat edelliset 15 minuuttia uudelleen. Jee. Visuaaliselta tyyliltään peli on tyylikkään ja massasta erottuvan näköinen, en tosin usko että pelimoottori olisi pyörittänytkään realistisuuteen pyrkivää peliä. Pelattavuus oli tarpeeksi toimivaa, enkä sinällään kaivannutkaan enempää pelattavaa. Pituuteensa nähden pelaaminen ja tarinan kuljettaminen olivat hyvin tasapainossa ja homma toimi tarpeeksi hyvin häiritsemättä liikaa kokemusta.
En sano etteikö peli olisi hyvä, mutta ei se minussa ainakaan loppua lukuunottamatta isompia tunteita herättänyt, Arvostan, että miten paljon tarinaan ja käsikirjoitukseen on laitettu aikaa ja vaivaa, mutta jotenkin päätökset vesittävät koko homman. Jo suht aikaisessa vaiheessa pelaaja ymmärtää, että ei sillä ole mitään väliä loppujen lopuksi pelastanko tämän duden vai olenko mukava sille koska lopputulos tulee kuitenkin olemaan todennäköisesti sama. Tämä vei ison osan pelin tenhosta itseltä vaikka kyllähän siinä silti tiukoissa paikoissa irvisteltiin ja kiljuttiin. Luin muuten muiden pelaajien kokemuksia tästä ja kävi ilmi, että vaikka he valitsivat matkan varrella eri asioita niin loppu on kaikille sama. Ehh. En jaksa kyllä tätä toisen kerran pelata läpi juuri tämän takia. Ja tarinallisesti tämähän on pelien kärkikastia epäilemättä, mutta itse ainakin olen kokenut aivan yhtä hienoja hetkiä monen muun pelin kanssa, joten en aivan kaikkea yltiöpäistä hehkutusta voi käsittää tälläkään osa-alueella.
Saan tästä varmaan kaikkien WD-fanipoikien vihat niskoilleni, mutta tekninen kömpelyys, valintojen merkitsemättömyys ja se fakta, että zombiet ovat itselle aika meh, eikä tarinakaan loppujen lopuksi ollut niin ennen näkemätön pelimaailmassa kuin odotin, joudun antamaan tälle arvosanaksi 7-8/10 ja meh-merkin vielä perään. Kakkoskautta odotellaan mutta en usko, että sitä ostan ainakaan ennen alemyyntejä. Olisin innokkaampi jos Telltale pysyttelisi vain humorististen seikkailupelien saralla, kuolemaa ja kauhuja on nähty pelimaailmassa jo aivan tarpeeksi, naurua ei niinkään,
Dirt: showdown
Tämä oli tällanen yhden päivän ilottelu. Eilen siis tuli pelattua läpi ja alle seitsemässä tunnissa oli kaikista kisoista kultaa ja siihen vajaa pari tuntia lisää niin oli joyriden puolella myös kaikki tehtävät tehty.
No eipähän päässyt kyllästymään kuten kahteen edelliseen joiden kanssa oli jossain vaiheessa pakko pitää parin kuukauden tauko.
Tätä ollaan sanottu itseääntoistavaksi, mutta enemmän tässä on vaihtelua kuin dirteissä yleensä. On race off kisoja jotka on ihan normi settiä, 8-ball kisoja jotka on kunnon romurallia radoilla joissa on monta risteystä eli varmasti pelti kolisee ja sitten on perinteiset domination ja eliminator kisat.
Areenoilla sitten on rampage kisoja joissa saa pisteitä normi kolaroinnista ja knockout kisoja joissa isoimmat pisteet saa kun työntää vastustajia alas areenalta.
Sitten on vielä gymkhana kisat jotka on samoja kuin dirt 3:ssa ja face to face joissa ajetaan lyhyt rata jossa tehdään myös samoja temppuja kuin gymkhanassa, mutta ennalta määrätyssä järjestyksessä.
Lisäksi kolmella ekalla tasolla eli all-star, pro ja champion on kaikissa eri maisemat joissa ajetaan ja vasta legend tasolla kierrätetään samoja maisemia ja ratoja noista aikaisemmista tasoista joten tuota ratojen kierrätystäkin on vähemmän kuin aikaisemmin.
Jos et pitänyt dirt 3:n ajettavuudesta koska se oli liian arcadea niin tästä kannattaa pysyä kaukana sillä tämä on vielä arcademaisempaa. Ainoa mikä minua suorastaan vitutti suunnattomasti on gymkhana moodin raiskaaminen ajettavuuden osalta. Joillakin oli vaikeuksia sen kanssa dirt 3:ssa ja nyt ajettavuus on aika sama kuin kolmosessa silloin kun laittoi kaikki mahdolliset ajoavut päälle eli aivan hirveä.
Esim tolppaa kiertäessä et voi säädellä ohjauksella ja kaasulla sitä kuinka isoa rinkula siinä ympärillä kierrät, ehei. Nyt täytyy juuri oikeassa kohdassa vetää käsijarrua ja painaa kaasu pohjaan ja toivoa, että peli ohjaa sen auton oikein. Välillä tuo automaattiohjaus pilaa kaiken enkä voi käsittää miten kukaan voi sanoa, että nyt gymkhana on helpompaa kuin dirt 3:ssa.
Ja noita ajoapuja ei siis saa pois päältä mitenkään.
Toinen ärsytyksen aihe on se juontaja. Ei suinkaan sen jutut jotka toistaa itseään vaan se, että se jatkuvasti puhuu pelaajasta monikossa. "Nice win. They got some skills". They sitä ja they tätä. Mikä helvetin they? Autossa on yksi kuski eikä pelissä edes ajeta millekään tiimille niin kenen aivopieru on ollut kirjoittaa dialogia jossa puhutaan monikossa.
Sitten kun pelaa moninpeliä ja kuulee tuota jokaisen auton kohdalla kun porukka tulee maaliin niin alkaa korvat vuotamaan verta. Eikä sitä puhetta saa edes pois päältä vaan alin asetus on 50%. Hienoa.
Moninpeli vaikutti kivalta ja kerrankin saa oikein luvan kanssa sikailla kisoissa. Tosin joku raukka eilenkin veti rage quitit kun tarkoituksella sen 8-ball kisassa pyöräytin ympäri. Pelaajia vaan ei tunnu olevan oikein ollenkaan.
Kyllä tämä sen 12e arvoinen oli joka tästä maksettua tuli. Ehkä olisi jopa 20e arvoinen jos vaan saisi kunnolla livessä pelata.
Rage: Scorchers DLC
Tuli tämäkin sitten pelattua. Sellanen parin tunnin rykäisy ja ihan viihdyttävä paketti. Nailgun on kiva vehje ja pari uutta paikkaa löytyy ja yllätyin siitäkin, että mutant bash mätössäkin oli uudet maisemat. Oletin, että siellä mennään taas samoissa maisemissa.
Nyt tosiaan pääsee jatkamaan pelaamista vielä lopun jälkeenkin jos on jäänyt jotain hommia tekemättä aikaisemmin.
Mitään kunnon mission selectiä tässä ei ole vaikka sellaisen kuvan olen saanut juttujen perusteella. Valikosta löytyy select scenario kohta josta voi kyllä tehtävän valita, mutta siinä saa vaan valita kolmesta loadoutista eikä tehtävän aikana voi tallentaa eikä saa myöskään lisää ammuksia. Pikkasen petyin kun ehdin jo toivomaan, että pääsisi vanhoja tehtäviä pelaamaan nykyisen arsenaalin kanssa.
Jos ragesta tykkäsi niin kyllä tämä lisäri sen 400 pojon arvoinen on.
Itse innostuin taas ragesta niin paljon, että päätin aloittaa koko pelin uudestaan alusta. Jääköön tuo uusin ghost recon odottamaan vuoroaan.
Tammikuu 1962, vuoro 1062.
Hyökkäys Ranskaa vastaan jatkuu. Sain muun maailman (paitsi Arabit) sotaan mukanani, joten jonkinmoinen ensimmäinen maailmansota menossa tällä hetkellä. Napoleon alkoi turhan röyhkeästi laajentamaan imperiumiaan joten jotain oli tehtävä. Puolet Euroopasta ja koko Afrikan manner on kartassa Napoleonin sinisellä, mutta oma vihreä pläntti laajenee pikkuhiljaa kun saan valloitettua kaupunkeja. Muilla sivilisaatioilla ei tunnu olevan paljon mahdollisuuksia, Inkojen pääkaupunki vallattiin juuri.
Asia mikä häiritsee on se että vaikka olemme sodassa yhteistä vihollista vastaan niin Tanskalaiset ja Kiinalaiset julisivat maailmalle että minuun ei voi luottaa. Hieman häiritsee, sillä olen näille kansoille ollut aina ystävällinen. Kiinan pitäisi muutenkin olla kiitollinen että saan kapuloita Ranskan rattaisiin sillä Napoleonin valtausten takia Kiinalla on enää kaksi kaupunkia jäljellä.
Arabit ovat rauhamme julistamisen jälkeen pysytelleet vihamielisenä taustalla, mutta toistaiseksi he eivät ole tehneet muuta. Siiamilaiset ja Kreikkalaiset sulautin omaan imperiumiini, sillä he häiritsivät maailmanparannustani.
Puolustautuminen jatkukoon. Utopian saavuttaminen ei ole enää kaukana. Myös diplomatiani kultaisella avustuksella olen saanut suurimman osan kaupunkivaltioista liittolaisiksini, joten kenties minut valitaan maailman presidentiksi tulevaisuudessa...
Hawkismi vie voiton
Far cry 3 co-op
Tätä tullut parina viikkona pelattua broidin kanssa perjantaisin ryyppäämisen ohessa pari tehtävää / ilta. Ei voi muuta sanoa kuin paljon onnea niille jotka ei ole bugeja kokeneet. Ei tätä voi edes kuvitella selvänä pelaavansa.
Vihujen aseiden äänet jaa looppaamaan joka on vielä pientä. Viimeksi sitten checkpointit ei toimineet vaan aina jouduttiin yhden checkpointin verran enemmän taaksepäin kuin olisi pitänyt. Kerran kun kuolin niin broidi paransi minut, mutta omalla ruudulla se hahmo makasi edelleen maassa vaikka sen ruudulla olin hengissä. Omalle ruudulle jopa tuli "hold y to heal" viesti mikä ei tietenkään auta mitään kun se oma hahmo makaa kuolleena ruudulla.
Lisäksi flamer heavy äijistä on tullut oikein kirosana. Jumalauta kun sen liekkärin kantama on moninkertainen verrattuna pelaajan liekkäriin. Eräässä tehtävässä kun ollaan isossa hallissa ja avataan sen hallin ovi niin tulee flamer vihu ja me oltiin sen ison hallin puolessavälissä ja silti se osui. Tuon lisäksi se oikeasti ampui vain broidia joka oli minusta likemmäs 10 metriä vasemmalla ja silti minä sytyin palamaan.
Vielä olisi kaksi viimeistä tehtävää pelaamatta eikä todellakaan innolla odoteta, mutta "pakko" se on sillä noiden jälkeen on se täysi 1000gs pojoa molemmilla kasassa. Ideana co-op on hyvä, mutta toteutus kusee niin pahasti ettei tuota ole oikeasti voitu testata ollenkaan.
No kirjoitetaan yksinpelistäkin pikkasen taas. Tuli kolme viimeistä saavutusta huorattua siitäkin ja nyt tuli jopa kuolemattomuus ruiskeille käyttöä kun hommasin sen "tapa tietty määrä vihuja liekkärillä". Oli kakkos tallennuksessa iso määrä niitä wanted dead tehtäviä tekemättä vielä joten niitä sitten tekemään.
Menin paikalle ja taggasin kaikki jotta näen kuka on se joka täytyy tappaa puukolla. Sitten vaan rushein paikalle ja pari ekaa vihua poltin hengiltä jonka jälkeen piikkiä suoneen ja rushein kohteen luo ja tapoin puukolla ja lopulta poltin kaikki loput hengiltä.
Tuo oli oikeasti hauskaa ja virkistävää kun aikaisemmin aina snipulla ja jouskarilla tappanut kaikki kohteen ympäriltä ja sitten vasta tehnyt takedownin kohteelle.
Tuosta päästäänkin kätevästi asiaan joka ainakin minua ärsyttää. Niin paljon saanut lukea kun ihmiset kitisee siitä, että kaikki näkyy minimapissa ja kaikki on lian helppoa kun aseista tulee ilmaisia kun aktivoi radiotorneja.
No jos se noin häiritsee niin älkää aktivoiko niitä torneja. Ei näy minimapissa kasvit eikä arkut eikä mikään, ettekä saa aseita ilmaiseksi. Siitäkin valitetaan, että tuo kuolemattomuus ja one shot kill syringet tekee pelistä liian helpon. No kuka pakottaa niitä käyttämään? Kuka pakottaa käyttämään edes sitä perus parannus ruisketta?
Onko ihmisillä noin huono itsehillintä? Kyllä esim mgs2:n pääsee räiskimällä helposti läpi. Silti minä olen pelannut sen niin, että en edes harhauttanut vartijoita koputtelemalla seiniin tai käyttämällä lehtiä. Okei pari lehteä oli pakko käyttää ja kerran koputtelin seinään (kaikki taisi tapahtua Emmaa taluttaessa jolloin ei pahemmin vartijan ohi mennä), mutta muuten vaan menin niiden ohi. Pelasin vielä niin, että aina kun vartija huomasi niin tuli game over ja kyseinen alue aloitettiin uudestaan. Miksi? Koska halusin ja pystyin.
Sama homma kun kitistään, että vapaa tallennus tekee pelistä liian helpon. No kuka pakottaa tallentamaan kahden sekunnin välein? Ei kukaan.
On se kumma kun oikeasti annetaan pelaajalle mahdollisuus pelata kuten haluaa niin tietenkin kaikki hommaa kaikki parhaimmat aseet ja helpotukset ja sitten valitetaan kun peli on liian helppo ja suorastaan vaaditaan, että peli pakottaisi pelaamaan tietyllä tavalla.
Katsokaa peiliin perkele siellä se vika on eikä siinä pelissä.
Enkä nyt tarkoita tämän foorumin käyttäjia vaan ihan yleisesti.
Postal 2:sessa on hauskaa kun Postal Dude alkaa vittuilemaan sinulle jos liian tiuhaan tahtiin tallennat peliä.
Avatar
Leffan suurena fanina pakko oli tämäkin ostaa. Hintaa oli 4.3e.
Aluksi peli tuntui aika paskalta. Kontrollit on epätarkat, ruudunpäivitys takeltelee eikä oma na'vi hahmo kestä osumaa oikein ollenkaan ja ihmiset ampuu kaukaa ja tarkasti.
Onneksi peli muuttui loppua kohden paremmaksi kun hahmosta tuli voimakkaampi ja lopussa pystyi jo ihan melee hyökkäyksilläkin laittamaan porukkaa lihoiksi.
On tässä joku kevyt strategia minipelikin jossa vallataan planeettaa taikaisin ostamalla yksiköitä ja hyökkäämällä vihollisen hallitsemiin paikkoihin. Todella yksinkertainen luomus, mutta tuostakin saa lisää parannuksia yksinpeliin kuten enemmän healthia jne eikä tuota ole mikään pakko pelata jollei halua.
Lisäksi se oli pettymys, että tässä ei ole ainuttakaan leffasta tuttua hahmoa. Na'vien johtajat ja kaikki on ihan eri tyyppejä kuin leffassa. Noin 7 tuntia tämä taisi kestää kun tuossa minipelissäkin valtasin koko planeetan takaisin ja tämänhän voi pelata siis myös ihmisten puolella läpi joten pelattavaa on ihan kivasti. Ei tätä kyllä voi suositella kuin sellaiselle jonka mielestä avatar oli helvetin hyvä leffa ja niillekin varauksella.
Kyllä tämä hintansa arvoinen oli.
Kyseiseen teokseen kannattaa suhtautua animena/visual novelina, jossa on pulmapeliosuuksia. Sillä tavoin välivideoiden pituus ei pääse häiritsemään aivan samalla tavalla. Pelissä on muuten nerokas ominaisuus, jonka avulla jokaisen kyseisellä vaikeusasteella jo läpäistyn pulman voi skipata seuraavalla pelikerralla. Niin voi nauttia pelkästä tarinasta, mikäli palikoiden työntely ei nappaa. Itse olen ajatellut mennä tuon läpi toistamiseen skippaillen ja toista tarinan toista puolta kiertäen.
E: Dafuq? En onneksi vastannut vanhaan viestiin. Pitää yrittää muistaa mennä aina ketjun viimeiselle sivulle nyt, kun tauot ovat vähän pidempiä.
En ole tiennytkään, että catherinessa on tuollainen ominaisuus. Täytyykin testata joku päivä.
edit: Tuli pelattua viimeiset kaksi kenttää far cry 3:n coopista ja nyt meni mukavan bugittomasti. Pari kertaa taas vihujen aseiden äänet jäi loopille, mutta ei mitään sen isompaa. Pelkäsin, että tuo jää juonellisesti jotenkin kesken kun dlc:nä tulee jatkoa tuolle tarinalle, mutta ihan kivastihan se loppui joten ei ole senkään takia tarvetta hommata noita uusia tehtäviä.
Nyt on myös boxillekin tullut päivitys ja gameplay optionseista löytyy iso määrä kaikkea jonka voi laittaa pois päältä kuten esim. crafting vinkit, tutorial vinkit jne.
Se on Prologi DLC.
Pelaajan uutisen mukaan se olisi epilogi.
"Lisäsisältö kulkee nimellä High Tides. Se lisää yhteistyöpelitilaan kaksi uutta lukua, jotka toimivat epilogina sen tarinalle. Sen voi ladata itselleen ilmaiseksi."
Vai onko tässä tullut toimittajalle virhe.
Mulle tais tulla unohdus virhe, olin muistavinani että siinä lisäosassa olis kerrottu miten ne pääty sinne. Mun mielest se alkaa aika ihmeellisesti.
"High Tides will take place where the original six co-op chapters left off." (PS Blog)
Co-ophan alkaa jo sillä, että nelikko päätyy saarelle. Yhteistyötilan tapahtumat tapahtuvat kuitenkin ennen yksinpeliä.
Muutaman päivän nyt pelaillut FTL Faster Than Light indie peliä, joka lähti mukaan jo Steamin joulualesta, mutta vasta nyt pääsi pelailtavaksi. Ja mahtava pelihän tuo on kertakaikkiaan. Yllätyin ihan kuinka laaja peli kyseessä loppujen lopuksi onkaan, vaikka läpipeluussa ei kauaa menekään. Jokaisella peli kerralla muuttuvat galaksit ja random eventit lisäävät intoa pelata tätä aina uudelleen.
Eilen tuo myös meni ensi kerran läpi ja häpeäkseni easy tasolla. Normalilla pelatessa homma oli tyssännyt viimeistään loppu bossiin, kun aseiden tehot eivät yksinkertaisesti riittäneet sen tuhoamiseen tai sitten suojat läpäisevät ohjukset olivat loppu. Toisaalta ei se bossikaan saanut murrettua oman alukseni suojia. Mutta onpahan peli ollut mukavan haastava jopa easylla. Koskaan ei oikein tiedä millainen random eventti kohdalle sattuu galaksia penkoessa. Vastaan voi tulla vaikkapa erilaista avuntarvitsijaa, taisteluita asteroidi pilven keskellä tai minulle pahimmassa tapauksessa aluksen valtaajia. Tuohon eventtiin matkani usein tyssäsikin, kun mulkerot rikkoivat aluksen sisällä kaiken ja tappoivat miehistöni. Seuraavalla rundilla galaksissa olisikin tarkoitus antaa samalla mitalla takaisin ja hoitaa taistelut valtaamalla vihollisen paatit. Helpommin sanottu kuin tehty.
Tuli tässä tänään pelattua Final Fantasy VII:aa ensimmäistä kertaa elämässäni. Ja tuli hajottua pelin suht alussa olevaan tapahtuma sarjaan :D SPOILER Nimittäin tuo Cloudin pukeutuminen naiseksi että voisivat Tifan pelastaa. Pitää kerätä kaikkia esineitä että Cloudista saisi "kauniin naisen". Ja sitten kun vielä se ilotalo pomo valitsi meidät kauneimmaksi ja kutsui huoneeseensa niin ei voinut olla nauramatta :D Ja kun että saa sen bikini-osan niin pitää käydä siellä kylpylässä. Ja kun menee sinne kimppa kylpyyn niin 10 lihaksikasta miestä puskee Cloudin kanssa samaan kylpyyn :D Aivan mahtavaa huumoria tässä pelissä :`D SPOILER LOPPUU.
Heh, itsekin harrastan tällaista aina vahingossa aijoittain. Olenkin koettanut suhtautua siihen kuin vähän pidempään animejaksoon ja toimii. Ja ne palikkapelit on ihan mukavia sinänsä, välillä vaan potuttaa se kun on yhdestä palikasta kiinni pääseekö vetämään narusta ja jumitun vartiksi seisoskelemaan samaan kohtaan ja miettimään. . . .
Välillä kyllä nostan hattua pienille vekaroille jotka osaavat pelata. Ainakin Little Big Planettia. Ärräpäitä on taas lennellyt ämpärikaupalla pitkin pitäjää ja ohjainkin jo odottelee päivää jolloin lentää ulos ikkunasta kohti ääretöntä ja sen yli. . . . . . Kyllähän pelissä etenee ainakin hiljalleen, mutta ei niitä kenttiä yksinkertaisesti voi mennä kuolematta, ei sitten millään. Varsinkin se eräs kaivoskärrykenttä, voi hyvä luoja. Jumissa ollaan. Mutta hyvä ja söpö peli edelleen, koitan nauttia vaikeudesta huolimatta :'D