Viimeksi pelatut pelit / Foorumit / pelaaja.fi
1 viestiä / 0 new
Uusin kirjoitus
Lainaus käyttäjältä SamTheFurious82+

[i][b]Wolfenstein: New Order[/b]in kehumista[/i]

Itse aloitin kyseisen tekeleen tänään ja voi että tämä tuntuu ja näyttää mahtavalta! Ensinnäkin tuo ulkoasu on todella mahtava ja sulavaltakin tuntuu (onko tämä muka 60 fps?). Viimeksi oli yhtä uskomattomalta näyttävää grafiikkaa Ragessa ja sitä ja New Orderia yhdistääkin sama tekijä ja pelimoottori. Kummassakin ainakin tekstuurit todellakin yleistä konsolien tasoa korkeampia. Ja puhun nyt X360-versioista ja nimenomaan laitteen ikään ja muuhun pelitarjontaan nähden tätä vertailen.

Sen lisäksi että grafiikka ja yleinen ohjaustuntuma on kohdillaan, niin myös tarina ja yleinen meininki vaikuttaa näin alun perusteella todella mainiolta.

Mahtavaa että täällä niin moni jo on kehunut tuota Shadow of Mordoria. Sen yhden videon jälkeen tuo on itsellekin mennyt odotuslistojen kärkisijoille ja ainoat ongelmat oston tiellä ovatkin uudemman sukupolven konsolin omistamattomuus ja pitkä pelaamattomien pelien jono. No, pitää sitten ostaa ensimmäisten pelien joukossa uudelle laitteelle kun sellaisen joskus taloon saa.

Todellakaan vielä ei ole kiirus uudelle polvelle vaikka sielläkin jo alkaa pelattavaa olemaan. Vanhalta löytyy silti vielä sen verran kamaa että jonkunlainen ähky uhkaisi backlogia jos nyt ostaisi uuden konsolin.

Lainaus käyttäjältä Muksu+

Pelasitko millä alustalla? Eikö PS4-version mukana pitäisi tulla jotain "spesiaalia" sisältöä, vai päteekö tämä pelkästään ennakkotilaajiin... En ihan äkkiseltään muista milloin peli olisi viimeksi aiheuttanut tämän tyylistä (hyvää) hypeä. Taisi olla kevään Mario Kart 8.

Pelailin PC:llä ja vaikuttaa kaikin puolin erinomaiselta tuotokselta (rullaa upeasti ja näyttää myös kiitettävän hyvältä). Meinasin aluksi hommata PS4:lle, mutta konsoliversion julkaisu on vasta loppuviikosta. Itselläni sormet syyhyää, kun en ole alun muutaman tunnin päässyt kyseiseen peliin käsiksi. Ehkä sitä ehtii hieman yöllä hakkaamaan ja jättämään yöunet vähemmälle.

Edit. Teknisesti kyseinen peli on optimoitu ilmeisesti erinomaisesti PS4:lle ja X1 versio jätetty hieman vähemmälle huomiolle. Käsitin, että boxi versiossa on heikompi ruudunpäivitys ja resoluutio.

Viime aikoinna MGS-pelejä oon vähän pelaillut.

Viime perjantaina alkoi julmettu MGS2 putki, viikonlopun aikana menin MGS2 jokaisella vaikeusasteella (Very Easy-Extreme) läpi, keräten jokaisen Dog Tagin. Hardiin asti menetteil vielä, mutta Extreme löi mua niin pahasti turpaan. Lopulta oli 157 continuea, josta varmaan 150 tuli bossitaistelusta. Jos vertaa Hardin ja Extremen välistä eroa, niin se on jo huima. Metal Gear Ray taistelu oli jumalaton koetus, kädet hikoili ja ohjain meinasi liusua käsistä, kun niitä vain tuli lisää ja lisää ja lisää. Lopulta sain hakattua ne ja vanha kunnno Solidus, helpoin pomo koko pelissä.

Sen jälkeen teki mieli pelata Peace Walkeria. Siis mitä, sitä kamalaa paskaako? Kyllä, vaikka peli olikin aivan hirveätä kuraa, niin teki mieli pelata ja kokeilla Co-oppia. Nyt miltei viikon ahkeran peluun jälkeen voin sanoa Coopin tekevän pelistä aivan jumalattoman hauskan pelin. Huono MGS se silti on, mutta yhteistyöräiskintänä aivan jumalatonta hupia. ihmiskanuuna on parhautta, kolme MFS sotilasta ampuu snaken tankkia päin ja tankki räjähtää.

Shadow of mordor pelattu 100% läpi. Jokunen achievementti jäänyt keräämättä. Projektiin meni joku 25h. Tässä mietteitä: Tappelut alussa sopivan haastavia, joutuu oikeasti combottamaan. Loppua kohden mielestäni tappelut helpottuvat liikaa... turhan voimakkaita spellejä osa. Sekä se perkki että voi ottaa osumaa kerran ilman, että menettää kertoimiaan on mielestäni melko turha. Käytännössä "tappelut" menee näin: Hanki 5 kerrointa, combat brand kahdesti putkeen eikä se haittaa, että ottaa osumaa. Myös "2nd chance" on vähän turha. Mieluummin sitä rupeaisi juoksemaan hengen hädässä johonkin suuntaan. Batman peleissä toimii combat mielestäni paljon tasapainoisemmin.

Aseiden rune-systeemi vaikuttaa kiinnostavalta, mutta en jaksanut juuri niiden kanssa sählätä. Laitoin jotkin runet vehkeisiin, joilla täytin ne tyhjät paikat. Muutoin en sitten edes huomannut niitä erityisemmin kaipaavani.

Negatiivista oli myös sivutehtävien "turhuus". Ei ollut kovinkaan palkitsevaa kerätä jokaista artifaktia tai ithrildiä mitä mapista löytyi. Kai ne, ketkä pitää niistä saatuja tiedonpätkiä kiinnostavaa saa palkintonsta, mutta itse olisin odottanu aavistuksen verran enemmän kuin achievementin ja onnitteluviestin. Sama päti orjien pelastus tehtäviin sekä survival että hunting tehtäviin. Ei mitään palkintoa. Olisi nyt edes joku asuste. Tai sitten joku noista ylivoimaisimmista skilleistä unlockattavaksi sivutehtävien avulla.

Nemesis systeemi on todella hauska ja on kivaa juonitella kaikennäköistä kapteenien ja warchieffien pään menoksi. Myös stealth toimii todella hyvin. Vaikka näennäisesti paljon peliä haukunkin, suosittelen silti jokaiselle joka batman: arkham- sarjan peleistä tykkää. Kyseessä on kuitenkin todella hyvä pläjäys jossa combat toimii erinomaisesti, joskin loppua kohden vähän liian helposti pärjää tappeluissa. PS: Ratbag on paras hahmo missään pelissä, pitkään aikaan.

Shadow of Mordor

Huh huh, miten kova peli. Viime lauantaina korkkasin, eikä ole sen suurempaa valittamista. Taistelu on erittäin toimivaa, vaikka ei niin sulavaa olekkaan kuin esikuvissaan, eli Batmaneissa. Nemesis-systeemi on melkein parasta mitä avoimen maailman peleihin on tuotu ehkä koskaan. Pelin tarina ei mitenkään erikoinen, mutta kun luo omia seikkailujaan, niin huumoria saa irti melkoisesti. Pelkästään yrttien keräily on ollut erittäin hauskaa, kun maailma elää pelaajan ympärillä. Esimerkiksi AC-sarjan peleissä en ole koskaan jaksanut sekunttiakaan kerätä lippuja tai lappuja, mutta tässä on meno aivan toinen.

Enemmän mietteitä joskus, tässä vain pikainen PSA; Ostakaa ja nauttikaa. Varsinkin lähdemateriaalin ystävät nauttivat tästä varmasti.

Metal Gear Peace Walker on nyt 100% läpäisty, jokainen tehtävä pelissä S-rankilla ja platina trophynen saatu. tuntuu hyvältä kun tajuaa ettei tarvi enään ikinä pelata tätä. Jokainen tehtävä tuli tehtyä varmaankin 3-5 kertaa, varsinkin tankki/helikopteri tehtävät alkoi olla aika tylsiä.

Tulipa lyötyä Wii taas seinään, taitaa olla vuoden verran, kun laite teki muuta kuin pölyn keräämistä. Sillä selittyykin miksi koneen sisällä oli Muramasa, the Demonblade ja viimeisen saven päiväys oli viimevuoden elokuulta. No näitä sattuu. Muramasaa tuli pelailtua nyt muutama tunti ja peli tuntuu edelleen todella hyvältä 2d hack n' slashilta. Peli näyttää edelleen hyvältä, tosin tämä taitaa olla ihan puhtaasti kiinni siitä että kyseessä on Vanillawaren peli josta suoraa seuraa vesivärimäinen visuaalinen ulosanti. Vaikeustason mataluus tosin hieman harmittaa ja nyt kun Wiillä on taas pelannut nyt täytyy sanoa, että aikamoinen kasa paskaa tuo wiimote+nunchuck on.

Muramashan taidettiin julkaista uudelleen Vitalle tänä vuonna paranneltuna versiona.

Natseja tulikin lahdattua ihan urakalla, sillä Wolfenstein: The New Order tuli eilen läpäistyä. Tämä olikin sitten sellainen peli, joita harmittavan vähän nykyisin tulee vastaan. Vanhoille perinteille nykyaikaisin lisin kumartavaa FPS-menoa. Kaikki mitä olisi kuvitellut nykyaikaiselta Wolfensteinilta ja vielä lisänä päälle esimerkiksi hiippailu-gameplay. Itselleni kovimpia yllättäjiä aikoihin vaikka jo videoiden perusteella ajattelin ja toivoin että voisi olla parempikin mitä antaa ymmärtää.

Tekemistä on pelissä sopivan verran ja peli tuntui jopa pitkähköltä. Ei kuitenkaan mitenkään liian pitkältä vaikka itse sainkin tunteja kelloon varmasti yli 20, nuohoten joka paikan. Silti jäi kerättävää toiselle pelikerralle jäljelle ja kun pelityylejä on ainakin kaksi ääripäätä, niin kyllä maistuu helposti toinenkin kierros.

Vaikeaksi peliä en voi sanoa, sillä aloitin suoraan uber-vaikeustasolla ja vaikeuksia oli vain kahdessa kohtaa ja molemmat olivat viimeisessä kentässä: ensin vähän isompi lauma porukkaa joka tuutista ja sen jälkeen itse loppupomo, joka osoittautuikin helpoksi kun vain antoi pyssyjen laulaa ja jätti juoksemisen vähemmälle.

Tosin tätä on sanottua vaikeaksi jo normaalitasolla että en tiedä mikä on yleinen pelikokemus pelaajilla. Samoiten kuulin että Dishonored olisi muka vaikea mutta itselleni kyseinen peli oli vaikeimmallakin todella helppo kokemus, ainakin hiippailutyylillä pelaten, eikä aiheuttanut ongelmia vaikka hälytyksiäkin olisi tullut.

En voi kuin suositella peliä, sillä en keksi tästä oikein mitään pahaa sanottavaa. Toivon todella että jatkoa on tulossa, sillä erityisesti pelin asetelma ja miljööt olivat raikas tuulahdus jostain menneisyydestä, jossa pelit olivat vielä pelejä eivätkä mitään realistia tehdashalleja sisältäviä, laatikoiden-takana-huohotussimulaattoreita.

Juu aika harvassa on wolfissa ne oikeasti vaikeat kohdat. Kun vihollisia ei spawnaa loputtomasti niin kunhan rauhallisesti etenee niin homma toimii jopa uberilla. Pahimpia paikkoja on ne joissa tulee kunnon lauma päälle jolloin saa olla välillä nopea jaloistaan ja tietää mistä hakea medpack.

Vaikka wolfissa ei regen terveyttä olekaan niin enemmän minulla on joidenkin call of dutyjen kanssa ongelmia ollut ja monihan väittää niitä naurettavan helpoiksi jopa veteranilla.

Kannattaa myös muistaa, että Wolfenstein tarjoaa lisähaastetta kaipaaville Uber-vaikeustasolla pelattavat Hardcore (Ei lääkelaukkuja tai lisäarmoreita) ja Ironman (yhdellä elämällä koko peli) -pelitilat. Eli ei pitäisi tuostakaan puolesta jäädä kiinni. Ehdottomasti vuoden parhaita sekä yllättävämpiä nimikkeitä. Fyysiset myynnit taitavat lähennellä 2 miljoonan rajaa ja MachineGames on jo ilmaissut halukkuutensa jatko-osan tekemiseen, joten toivottavasti tämä yhtälö on riittävän plusmerkkinen, jotta homma toteutuisi.

Kyllä se siis ihan sopiva vaikeustaso oli uberilla mutta ei edelleenkään vaikea ja peli näin yleisesti ottaen ei voi, ainakaan itselleni, olla kovin vaikea jos uber on perusmenoa itselle. Ja nuo erikoisemmat vaikeustasothan vaativat enigmojen keräämisen ja koodien purkamisen (jota en tajunnut miten toimii vaikka oli yksinkertainen aivopähkinä: en tajunnut kysymystä joten en voinut keksiä ratkaisuakaan), joten ne eivät mielestäni kuulu varsinaisesti pelin vaikeustasoihin kun peli täytyy niitä ennen jo pelata läpi.

Itsekin toivon että tälle saadaan jatkoa. Pelissä on aika mielenkiintoinen loppu, josta voidaan ihan hyvin lähteä moneenkin suuntaan.

Mutta vähemmän niitä välivideoita siihen jatko-osaan sitten. Tämä oli niitä toooodella harvoja pelejä joissa ne teki mieli skipata koska ne ei sovi tippaakaan peliin ja varsinkin alussa niitä tulee aivan jatkuvasti. Sama homma oli metal gear risingin kanssa johon ei mielestäni sopinut ollenkaan ne codec keskustelut.

Itseasiassa olen vissiin neljä kertaa pelannut wolfin läpi ja ekan kerran jälkeen skippasin kaikki videot ja pelin fiilis parani heti kun se todellakin oli sitä kunnon toimintaa alusta loppuun.

Itseä häiritsi välivideoissa lähinnä se sama kuin Max Payne 3:ssa. Ne oli vain naamioituja lataustaukoja, joten niitä ei pysty (ainakaan heti videon alussa) skippaamaan. Muuten minulle oli ihan ok että oli jotain settiä välissä. Tosin ehkä minäkin ottaisin kuitenkin mieluummin Half-Life -tyylisen kerronnan jossa ohjaus pysyy minulla kuin videoilla tehdyn kerronnan. No, pelattavaa oli silti ihan reilusti että ihan sama miten tekevät toisessa osassa, ostan silti.

Metal Gear solid 2 (PS Vita)

Jos kuulut samaan sivistymättömään kastiin kuin minä, eli et ole vieläkään pelannut peliä, varaudu spoilereihin!

Hävettää myöntää että tämä peli oli jäänyt moneksi kuukaudeksi pelaamatta, vaikka alun perin tarkoitus oli pelata peli läpi heti ensimmäisen osan jälkeen. Osasyynä lienee läjä muita pelejä ja että minusta kakkososa on hieman heikompi kuin ensimmäinen osa. Mielenkiintoisen alun jälkeen peli lässähti kun loppupeli pelataan täysin uuden hahmon, Raidenin näkökulmasta. Tylsä ninjailija, jonka suhteet sen tallennusmuijan kanssa eivät kiinostaneet tippaakaan. Mutta vieläkin tylsempää on pelin kenttäsuunittelu. Iso osa ajasta kulutetaan paskanruskeissa käytävissä, jotka toistavat itseään eivätkä innostaneet pelaamaan yhtään. Tämä lienee isoin syy miksi peli jäi vaiheeseen.

Positiivisena yllätyksenä pelin juoni paranee loppua kohti. Emerichin siskon kuolema oli oikeasti dramaattinen käänne. Mutta tuon jälkeinen mindfuck, mikä lyödään pelaajan naamaan, sai minut putoamaan täysin juonikärrystä. Solidia jäi edelleen ikävä, mutta toivon kolmannen osan tuovan lääkettä tähän hätään kunhan saan pelin tulille.

Vaihdoin Wolfenstein The New Orderista (palaan siihen vielä, se kun oon niin mahtava peli)
Farming Simulator 2013 Xbox360 versioon joka on nyt muutamana päivänä maistunut sellaisena "aivot nollille" viihteenä, tarinaa ei ole, on vain suo, traktori ja laitteet (parikin traktoria ja laitetta) joilla se maalaiselämä pitäisi saada mallilleen, pelissähän ei oikeastaan ole mitään todella hyvin tehtyä osasta mutta jostakin syystä se rentouttava Traktorin pärinä viihdyttää kun tietää että lastin valmistuessa tulee taalaa taskuun ja voi ostella lisää peltohirviöitä laidasta laitaan.

Jotain kummaa noissa isommissa laitteissa vain on.

En siis suosittele peliä kellekkään jolla ei edes hieman takaraivossa ole maalaisen mielenalaa tai muuten vain tarvetta pelille joka ei todellakaan rasita ajattelemaan sen kummemmin.

rentouttavaa se kyllä on.

Deals with Gold -alennuksesta lähti tuossa viime viikolla Batman: Arkham Origins Blackgate - Deluxe Edition (voi että näitä joidenkin pelien nimiä nykyään) jonka nyt eilen läpäisin toiseen kertaan. Ensin demo antoi pelistä kuvan että se olisi aikamoista putkijuoksua, joka ei tarjoaisin kovinkaan kummoista etenemistä kuin eteenpäin menon. Siinä mielessä tuo demo on huono, että koko peli tarjoaa aika metroidvania-tyylistä menoa, kuten toki isoveljensäkin. Sama tyyli on tässäkin, eli eri varusteilla pääset eri paikkoihin ja tämän vuoksi on hyvä, ja joskus pakkokin, nuohota samoja paikkoja uusiksi. Kenttäsuunnittelu on toimivaa mutta kartta on todella sekava ja vieläkin on usein sekaisin että mikä tunneli johtaa mihinkin huoneeseen.

Viiden euron hinnalla tämä on todellakin rahansa arvoinen ja eipä tämä sillä 10 eurollakaan huono ostos olisi. Tekemistä on 10 tunnin verran ja mikäli aikoo kahlata kaiken 100% läpi niin tuohon voi helposti heittää vähintään 5 tuntia lisää. Pelihän tarjoaa hieman erilaista loppupuuhaa riippuen siitä kenet kolmesta päävihulaisesta jätät viimeiseksi. Itse tosin annan tästä myös pelille yhden ison miinuksen: itsellä nimittäin jäi keräämättä endgamesta yksi kama, jota en tajunnut olevan saatavilla ja nyt joudun sen takia pelaamaan pelin yhden kerran enemmän läpi mitä muuten pitäisi. Pelistä saa kerättyä kaikki trophyt/cheevot kolmella pelikerralla mutta itselle näitä nyt tuntuukin tulevan neljä. Kyse on siis kamasta jonka saa vain aina tietyn pomon jälkeen ja jonka jätin keräämättä ennen NG+:a.

Toki taistelutkaan eivät yllä isovelipelin sulavuuteen 2D-maailmasta johtuen mutta pääosin peli toimii vallan mainiosti. Viiden euron hinnalla suosittelen todellakin ja 10 eurollakaan en usko tähän kauheaa pettymystä tulevan, jos vain muuten tällainen 2D-metroidvania -tyyliä kiinnostaa.

EDIT: Heitänpä samaan viestiin lisäystä, sillä tuli toinenki peli pelailtua läpi ennen kuin tänne kukaan ehti väliin mitään kirjoitella.

Yhtä aikaa edellisen tekeleen kanssa pelailin myös Bureau: XCom Declassifiedia. Kyseisen tekeleen pariin ajauduin oikeastaan taannoisen XCom Enemy Unknownin kautta, jolloin se jäi kesken kun huomasin etten ehkä pidäkään pelistä niin paljoa mitä ajattelin. Bureau ei missään vaiheessa myöskään räjäyttänyt mainonnallaan tai videoillaan tajuntaa mutta kun aina olin pitänyt Mass Effectien semistrategisesti pelityylistä niin päätin kyseisen tekeleen ostaa, erityisesti kun hintakaan ei päätä huimannut.

Alussa peli tuntui todella kankealta ohjaukseltaan ja grafiikat olivat vain tyydyttävää tasoa. Peli muutenkin oli aika ankean oloinen kunnes sitten päästiin oikeasti pelaamaan, erityisesti kun hahmojen kyvyt hieman kasvoivat. Samahan tosin oli myös Mass Effectien suhteen, sillä se suurin peli-ilo tulee vasta kovempien kykyjen kautta.

Pelistä löytyy myös muita yhtymäkohtia tuohon mainitsemaani scifi-pelisarjaan, sillä keskusteluissa on mahdollista valita sanomisiaan ja vieläpä hyvin samanlaisen keskusteluhyrrän(?) kautta. Näillä jutuilla ei tainnut olla yhtään mitään vaikutusta itse juoneen, mitä nyt jokunen keskustelu oikeassa kohtaa tarjosi pientä "sivutehtävää". Nämä olivat sellaisia että pystyit lähettämään agenttejasi tehtäville kokemusta keräämään. Hyviä juuri siinä mitä tekevät mutta ei niistä pelaajalle muuta iloa ollut kuin pari leveliä korkeammalle päässeet kaverit. Jokunen valinta tulee myös sen suhteen ketä pelastaa mutta tämäkään ei kokonaisjuoneen vaikuta muuten kuin sen kautta että kuka lopussa on elossa.

Kavereiksi tehtäville voi valita tyyppejä neljästä hahmoluokasta, joita voi kutakin olla kaksi kerrallaan rosterissa. Hahmoista myös löytyi yleensä vähintään se yksi varsinainen kyky (lisäperkkeineen), jolla nämä muuten samaa luokkaa olevatkin sai "eroamaan" toisistaan. Kykyjä on yhtä mukava käyttää kuin mainitsemassani ME:ssa mutta pelihahmot todellakin tarvitsevat ohjausta tai jo helpoimmalla vaikeustasolla ovat äitiä huutamassa apuun maassa maaten. Tämä häiritsi hieman alussa mutta loppua kohden tähän sopeutui ja asetteli tyypit sellaisiin paikkoihin että ongelmista sai yleensä syyttää itseään (tai yllättävään paikkaan ilmestyvää vihollisen droppodia).

Peli voi olla melkoisen lyhyt, sillä itse pelailin toista kierrosta helpoimmalla asteella nuohoten viimeisiä saavutuksia ja olin niin nopeasti loppupään tehtävissä että ihmettelin itsekin miten voin olla jo "täällä 3 tunnin pelaamisella". Toki peliaikaa kertyy paljon enemmän vaikeammilla asteilla pelatessa ja itse sain vaikeimmalla aikaa kulumaan jaksojen nuohoamisen sekä jokaisen kirjeen, keskustelun sun muun katsomalla noin vajaan 14 tuntia.

Itse pidin pelistä mutta en välttämättä suosittelisi varauksetta kenelle tahansa. Mikäli pidät ME-pelien taistelutyylistä, jossa komennat kavereitasi suojien takana pääosin edeten, niin tätä kannattaa harkita. Nykyisin hinnankin pitäisi olla kohdallaan. Mahdollista demoa kannattaa kokeilla. Itse pidin niin paljon että viiden euron lisäosankin ostin vielä mukaan. Tätä tosin en ole vielä ehtinyt aloittaa.

Tulipahan vihdoin parin vuoden tauon jälkeen pelattua Legend of Zelda: Skyward Sword lävitse. Päällimmäinen fiilis on lievä vitutus, ei sen takia että peli olisi ohi, vaan enemmän sen takia, että ohjain mekaniikka pilasi koko pelin loppuosan.

Peli toimi muuten ihan mainiosti sillä perus Zelda kaavalla ja pituuttakin on ihan hyvin saatu ängettyä peliin (n.40 tuntia läpäisyyn + suurin osa sivutehtävistä). Eniten tuossa ohjausmekaniikassa vitutti peilattomuuden puute eli Link on aina oikeakätinen joka siteen johtaa siihen, että kun yrittää vasenkätesisti pelata niin ohjain on 70% ajasta offsynkissä ja sitä pitää resetoida harva se minuutti. Toisekseen miekkailu, josta puuttui kaikki fiilis. Tämä on aikalailla puhtaasti wiimoten vika koska fyysinen feedpack puuttuu, mutta aina välillä rupesi ärsyttämään viholilsten maaginen kyky kesken iskusarjan torjua jokin satunnainen lyönti.

Muuten peli oli tosiaan varsin kohtuullinen, joskin kuten Zelda peleillä tavallista, kaavoihinsa kangistunut. On metsä temppeli, vesi temppeli, tuli temppeli jne. Asioiden tekeminen on pääsääntöisesti mielekästä ja suurin osa vaikeammista palapeleistäkin oli mukavia tehdä ja se asia mishin tykästyin kaikkein eniten oli kaikkien itemien aktiivinen käyttö pitkin peliä ei niistä kovinkaan moni jäänyt vain temppeli esineeksi (se ilman puhaltaja lienee lähimpänä). Minua rupesi huvittamaan suuresti Linkin ilmeettömyys, koska meidän vihreä takkisen ritarimme ilmeen olivat jotain välillä: osuma nukutusnuolesta - hetkellisesti yllättynyt nukutusnuolen osumasta. Se myös pilasi pari välianmaatiota kun Linkin reaktio ei käytännössä muutu kuin sillä, että silmät muuttuvat naurettavan kokoisiksi ja ei voi kuin nauraa vaikka kuinka dramaattinen hetki on menossa. Ainiin, miksi välianimaatioden skippaaminen on niin hankala toteuttaa?

Muista hahmoista sanottakoon, että Groose lienee niistä kaikkein paras lähinnä sen takia, ettei jäänyt yhden nootin hahmoksi. Fi oli helposti tylsin ja mitään sanomattominen hahmo, eikä se edes oikein sopimut pelin tunnelmaan prosentti laskuineen ja muine konemaisuuksineen.

Harmittavin asia oli "pääpahiksen" tylsyys. Ghirahimin oli hahmo ihan mielekäs, mutta tämän taistelut olivat lähinnä tylsiä osaako-wiimote-tunnistaa-isku-suunnan -testejä. Toisekseen pelin varsinainen pahis ilmaantuu paikalle viimeisen vartin aikana ja on käytännössä toinen wiimote-testi.

Kaiken kaikkinaa ihan keskiverto tapaus. Pitää toivoa, että Wii U:n Zelda olisi parempi.

Täälläkin on driveclub koettu ja tässä omat mietteet ja iiiiso lista miinuksia video muodossa.

Tähtiä keräsin 204/225 ja aikaa tuohon meni korkeintaan 12 tuntia. Joku muropaketissa kertoi keränneensä kaikki päivän aikana joka on aivan mahdollista sillä meitsi on aika paska kuski ja paria drifti kisaakin tahkosin varmaan 30min/kpl kun halusin sen kolmannen tähden. Yksinpeli on siis auttamatta liian lyhyt ja serverit ei toimi vieläkään ja vaikka toimisi niin koko online puoli on tehty typerästi.

Syvällisempää juttua videolla jos jotain kiinnostaa.

Tulipas sitten pelattua se viimeinenkin pelaamaton Assassin's Creed läpi ennen tulevia tekeleitä. Kyseinen tekelehän julkaistiin alunperin käsikonsolille, joten en sitä sen vuoksi ollut aiemmin päässyt pelaamaan. Peli ei myöskään AC-ähkyn takia saanut minua ostamaan sitä uutena, joten se tuli vasta joku aika sitten napattua alennuksesta. Peli on tietenkin Assassin's Creed: Liberation HD.

Heti alussa peli tuntui varsinaisia kotikonsoliversioitaan kökömmältä. Tähän kuitenkin sopeutui nopeasti eikä perusohjaus eronnut muista sarjan peleistä. Tosin välillä turhautti kyseisen pelisarjan yksi pääsynneistä: tyyppi hyppii seinille kun ei tarvitse ja ei hypi kun haluaisi. Suunta on myös usein hukassa ja hyppy lähtee ihan väärään suuntaan tatista huolimatta. Bugeja tuntui olevan yllin kyllin, sillä useamman kerran oli pakko lähteä päävalikkoon saadakseni pelin taas kulkemaan. Jumitusta liikkumattomaksi tai tippuminen puiden väliin, josta ei pääse pois.

Pelistä jäi aika paska maku suuhun. Osasyy on toki siinä että pyrin saamaan joka tehtävästä 100% suorituksen, joka vaati siis tiettyjen määreiden täyttämisen. Näissä meni hermot toden teolla, kun esimerkiksi piti olla saamatta osumaa koko tehtävän aikana ja heti välivideon jälkeisen feidin (tästä lisää perässä) jälkeen oli jo kirves selässä kun itse sai kontrollin hahmoon ja kuvan näkyviin. Lisäksi tuo jo mainittu feidi starttia painaessa on TYPERIN JUTTU IKINÄ MISSÄÄN! Silloin kun pelin haluaa tauolle, ei halua että se jatkuu vielä sen sekunnin tai puolen verran siinä feidin aikana ennen ja jälkeen pausen painamista! Esimerkki: painan pausen että näen tehtävän määreet (mitä piti tehdä/olenko jo epäonnistunut) ja ennen tai jälkeen taukovalikkoa tapahtuvan feidin aikana saan iskun joka pilaa koko tehtävän. Mah-ta-vaa.

Lisäksi tarina tuntui olevan päätöntä juoksemista ja paikasta toiseen sinkoilua ilman kunnollista punaista lankaa. Ensin haet tehtävän paikasta A, juokset paikkaan B puhumaan tyypille joka sanoo että nähdään huomenna paikassa C. Menet sinne (aika kuluu itsekseen tässä kohtaa huomiseksi) ja taas puhut tyypille. Tehtävän välivaihe on juosta kohteiden luokse, joten 5 sekuntia juoksua, jonka jälkeen kamera näyttää kohdetta ja peli antaa uuden välivaiheen: tapa tyypit. Tehtävän loputtua hahmo ilmestyy johonkin paikkaan josta peli taas jatkuu ja usein ei tule mitään tehtävän jälkeistä settiä vaan kartalla on vain merkki seuraavasta tehtävästä.

Hyviäkin juttuja pelissä on. Hahmon eri vaatetukset, eli personat ovat mukavaa vaihtelua vaikka toteutus voisi ollakin parempi. Nyt homma on ajoittain turhauttavaa "ai, olen väärissä kuteissa, missä lähin vaihtokoppi"-rumbaa. Miksei voisi pitää ainakin kahta eri pukua mukana ja niitä voisi vaihtaa missä tahansa nurkan takana tai talon katolla?

Lady-personan hurmaus-kyky on myös mainio lisä, joka voisi pukujen kanssa olla lisänä muissakin sarjan peleissä. Slave-personan tavaroiden kantoa ei tullut juuri käytettyä, koska tavaraa ei usein missään ollut kannettavaksi tai siitä ei nähnyt olevan hyötyä.

Tehtävät ovat muutoin ihan ok AC-settiä vaikka mitään maata mullistavaa en pelistä muistakaan.

Viiden euron hinnalla tämä oli vallan toimiva teos kaikesta ärsytyksestä huolimatta. Ehkä tästä jopa 10 euroa voisi maksaa mutta itse en ainakaan näin jälkikäteen itseäni neuvoisi senkään vertaa maksamaan. Samaa AC-menoa pienillä omilla, tosin hyvillä, mausteilla. Käsikonsolijuuret ja bugisuus näkyivät enemmän kuin varsinaisissa konsoliversioissa mutta muuten peli ei minusta mitenkään, graafisesti tai ääniltäänkään, pahemmin häpeä, ainakaan latauspelien seassa.

Lainaus käyttäjältä zappah

Viiden euron hinnalla tämä oli vallan toimiva teos kaikesta ärsytyksestä huolimatta. Ehkä tästä jopa 10 euroa voisi maksaa mutta itse en ainakaan näin jälkikäteen itseäni neuvoisi senkään vertaa maksamaan. Samaa AC-menoa pienillä omilla, tosin hyvillä, mausteilla. Käsikonsolijuuret ja bugisuus näkyivät enemmän kuin varsinaisissa konsoliversioissa mutta muuten peli ei minusta mitenkään, graafisesti tai ääniltäänkään, pahemmin häpeä, ainakaan latauspelien seassa.

Parhaimmillaan tämä onkin Vitalla, vaikka ei välttämättä niin komea olekkaan, niin ihan ok näköinen. Vita versiossa myös vaatteet on paremman näköiset. Se tosin pätkii hitusen kaupungissa, muttei muualla ja siihen tottuu. Nuo ärsytykset on myös ymmärrettävämpiä kun Vita peli kuitenkin on.
Itse maksoin aikanaan vitalle 50€ ja en kadu. Ostin kolmella kympillä myös hd version, josta en pitänyt yhtä paljon kuin vitalla pelaamisesta.

Lainaus käyttäjältä kurrinen123

Parhaimmillaan tämä onkin Vitalla, vaikka ei välttämättä niin komea olekkaan, niin ihan ok näköinen. Vita versiossa myös vaatteet on paremman näköiset. Se tosin pätkii hitusen kaupungissa, muttei muualla ja siihen tottuu. Nuo ärsytykset on myös ymmärrettävämpiä kun Vita peli kuitenkin on.

No paremmuudesta varmasti voidaan olla montaa mieltä, erityisesti kun HD-versiosta löytyy lisäpelattavaa ja heitetty grafiikat hieman paremmalle tasolle. Vaatteiden paremmuudesta en tiedä, en edes mitä sillä tarkalleen tarkoitat (tyyli, grafiikka, fysiikka, joku muu) mutta se tuskin on riittävä syy perustella Vitan version olevan parempi. Toki saat itse siitä pitää enemmän vaikka sen kautta että jos sitä tykkäät enemmän Vitalla näppäillä mutta näin objektiivisesti ajatellen uskaltaisin sanoa että kotikonsoliversiot ovat ne paremmat. Miksi näitä HD-versioita muuten tehtäisiin jos niissä ei asioita viilattaisi parempaan suuntaan?

Onko tämä muuten off topicia vai onko täällä sallittua keskustellakin näistä peleistä? Kyllähän tämä ymmärtääkseni vielä aiheessa pysyy kun puhutaan pelistä jota on viimeksi pelattu. Toki voisi lukea aloitusviestinkin...

Evil Within tuli korkattua kera kavereiden ja omaan makuuni tässä voi olla sellainen "once in every ten year" -kokemus. Viitisen tuntia peliä takana ja lisää tekisi mieli takoa, jos vain olosuhteet antaisivat myöten. Todella herkullinen teosto.

Käytännössä kyseessä on eräänlainen Resident Evil 4 all over again, sillä erotuksella että horror-fuelia on lisätty ja pyssyillä rällästelyä vähennetty. Täydellinen kokemus niille, jotka eivät säikähtäneet Resident evilin muuttumista Third personiin, mutta pettyivät viimeisimpien osien sotakarvevaalivoittoiseen lähestymistapaan.

Shinji Mikamin kädenjälki näkyy todella positiivisesti ja pelissä on tullut heti alkumetreillä vastaan useita persoonallisia, joskin sopivan yksinkertaisia ratkaisumalleja. Ympäristössä liikkuminen on suhteellisen vapaata ja lähestymistapoja vihollisia kohden on monenmoisia. Tarinaan en ota kantaa, mutta sen uskallan jo tässä vaiheessa sanoa että RE5:n ja RE6:n kaltaiset ylikryptiset mihinkään johtamattomat paketit eivät ole mukana tässä pelissä. Vaan tässäkin palataan hyvin paljon RE4:sta peilaavaan lähestymistapaan. Jos tykkäsit siitä (=Se ei häirinnyt sinua liiaksi) niin uskon tämän toimivan samalla lailla. Visuaalisesti peli toimii todella hyvin ja hyödyntää ympäröivää pikkutarkkaa maastoa (kuten varjoja tai vesilätälöitä ja puskia) oikein mallikkaasti. Ympäristö on osa peliä, eikä vain maisemallista rekvisiittaa.

Jotain nipottamistakin on toki pakko sanoa ja se menee pelin puuromaiseen alkuchapteriin. Itse koko ensimmäinen kohtaus oli heti upotus pelin survival moodiin, mikä oli todella toimiva ratkaisu. Harmi vain, että tätä seurasi lähes päättymätön cutscenejen putki, mitkä lopulta muodostivat 80% koko ekan chapterin sisällöstä. Ainoa helpotus tässä oli, että cutscenejen välille ei ängetty paria poikkeusta lukuunottamatta ns. turhia siirtymiä joissa ainoa funktio on kävellä eteenpäin kohti seuraavaa cutsceneä. Myöhemmissä chaptereissa cutscenet onneksi vähenivät ja pääpaino meni pelaamiselle.

Tarkemmat lausunnot annan vasta kun peli on oikeasti koettu, mutta alkutaipale (5h gameplayta = 4 chapterillista tarinassa) on ollut todella hieno pelikokemus.

Lainaus käyttäjältä zappah

No paremmuudesta varmasti voidaan olla montaa mieltä, erityisesti kun HD-versiosta löytyy lisäpelattavaa ja heitetty grafiikat hieman paremmalle tasolle. Vaatteiden paremmuudesta en tiedä, en edes mitä sillä tarkalleen tarkoitat (tyyli, grafiikka, fysiikka, joku muu) mutta se tuskin on riittävä syy perustella Vitan version olevan parempi. Toki saat itse siitä pitää enemmän vaikka sen kautta että jos sitä tykkäät enemmän Vitalla näppäillä mutta näin objektiivisesti ajatellen uskaltaisin sanoa että kotikonsoliversiot ovat ne paremmat. Miksi näitä HD-versioita muuten tehtäisiin jos niissä ei asioita viilattaisi parempaan suuntaan?
.

Paremmaksi graffat on tehty juu, en sanonut että Vita versio on parempi, vaan että peli on parempi pelattavaksi vitalla, sillä konsoleilla pelattavaksi se on tosi könkkö, ja kuten sanoin, hd versio konsoleilla pätkii ikävästi.
Ja vaate asiassa tarkoitin että, näyttävät paremmilta, paremmat fysiikat ja muutenkin miellyttävämmät.
Sanoin "parhaimmillaan" se ei tarkoita, paras versio, vaan mukavin pelattava. Konsoli versio oli muutamasta muustakin jutusta ärsyttävämpi vielä. Lue eka teksti tarkemmin, siinä haukun vita versiota, mutta silti se on mukavampi, koska se on vita peli vitalla. Ei Vita peli esim. ps3:lla.

Lainaus käyttäjältä zappah

Onko tämä muuten off topicia vai onko täällä sallittua keskustellakin näistä peleistä? Kyllähän tämä ymmärtääkseni vielä aiheessa pysyy kun puhutaan pelistä jota on viimeksi pelattu. Toki voisi lukea aloitusviestinkin...

Oli mitä oli, niin tämä oli nyt tarpeen. On täällä välillä puhuttu aiemminkin.

Katsoin ekasta viestistä. Pienimuotoinen keskustelu sallitaan, mutta jos muuttuu isommaksi niin suositellaan siirtyä pelin omalle foorumi sivulle.

Lainaus käyttäjältä kurrinen123

Paremmaksi graffat on tehty juu, en sanonut että Vita versio on parempi, vaan että peli on parempi pelattavaksi vitalla, sillä konsoleilla pelattavaksi se on tosi könkkö, ja kuten sanoin, [u][b][1][/b]hd versio konsoleilla pätkii ikävästi.[/u] Ja vaate asiassa tarkoitin että, näyttävät paremmilta, paremmat fysiikat ja muutenkin miellyttävämmät. [b]Sanoin "parhaimmillaan" se ei tarkoita, paras versio, vaan mukavin pelattava[/b]. [u][b][2][/b]Konsoli versio oli muutamasta muustakin jutusta ärsyttävämpi vielä.[/u] Lue eka teksti tarkemmin, siinä haukun vita versiota, mutta silti se on mukavampi, koska se on vita peli vitalla. Ei Vita peli esim. ps3:lla.

Mielestäni ainoa tapa tulkita "parhaimmillaan" on juurikin se, että kyseinen versio olisi se paras. Ei kai se muuten voisi olla kyseisellä konsolilla parhaimmillaan. Missä maailmassa "huonompi" versio on se "pelin versio parhaimmillaan", joka siis on yhtä kuin paras versio. En tajua miten edes vääntelit tuota asiaa noin kun suomen kieli on mielestäni tässä aika selvä.

En halua mennä henkilökohtaisuuksiin mutta usein aiemminkin olet ensin sanonut jotain ja sitten korjannut asiaa vääntelemällä asiaa jotenkin ihmeellisesti. Mielestäni siis kehoitus olisi enemmän sinulle miettiä/lukea kirjoituksiasi ettei niihin jäisi jotain omituisia vääntöjä, jotka vain sinä pystyt aukaisemaan, logiikalla jota muut eivät ymmärrä. Ei millään pahalla, vaan enemmänkin kehitysmielessä tällainen siis. Miten kukaan voisi esimerkiksi tajuta tuosta vahvistetusta tekstistäsi että "parhaimmillaan" ei tarkoita parasta versiota (jota se minun mielestäni melko yksiselitteisesti tarkoittaa) vaan "mukavinta versiota pelata" (joka sekin on aika subjektiivinen käsite, erityisesti jos yritin heitellä ilmaan ajatusta objektiivisesti parhaasta versiosta).

Ja pariin numeroimaani kohtaan vielä, ihan osoittamaan tuota väitettäni siitä että et välttämättä itse lue aina tekstejäsi loppuun asti: 1: Mielestäni haukuit nimenomaan että vita-versio nykii/pätkiin. Et mitään HD-version pätkimisestä.

Lainaus käyttäjältä kurrinen123

[b]Vita versiossa[/b] myös vaatteet on paremman näköiset. [u][b]Se[/b] tosin pätkii hitusen kaupungissa[/u], muttei muualla ja siihen tottuu.

2: Olisi ihan mukava jos perustelee ensin jotain niin argumentointi olisi muutakin kuin epämääräinen "ärsyttävämpi muustakin".

En itse tarvitse perusteluja tämän pelin suhteen, sillä olen jo ymmärtänyt tärkeimmät: sinä pidät Vita-versiosta enemmän. Asia on ok minulle enkä näe tarpeen jatkaa väittelyä sen parissa. Minun ymmärtääkseni taas HD-versio on nimensä mukaisesti se parannettu versio lisätyllä sisällöllä ja mieluummin pelailen isolla ruudulla muutenkin. Tärkein pointtini tässä tekstiseinässä olikin lähinnä se, että ei kehotettaisi muita lukemaan tekstejään jos itselläkin on petrattavaa ja tämän kautta annoin myös hieman esimerkkejä, erityisesti kun olen huomannut samaa selittelyn tarvetta kommenteissasi jo aiemmin. Ei edelleenkään millään pahalla vaan hyvällä tämä.

The Evil Within! Läpi meni tänään casual tasol ja aikaa meni 15h. Kuolemia tuli 39. En ole ainaskaan 2 vuoteen näin mukaansa tempasevaa peliä pelannut. Pelialustana PS4. Arvosanaksi annan 9.5/10

Lainaus käyttäjältä zappah

Ei edelleenkään millään pahalla vaan hyvällä tämä.

En ota pahalla. Tiedän ongelmani kirjoitus tyylissä, mutta aivoni vain toimivat hieman eri tavalla kuin muilla, joten asiat tarkoittavat eriä minulle, ja siksi näitä ns. väärinkäsityksiä tulee. Olen huomannut ongelman useasti, mutta kun ajatukseni ovat välillä niin erikoisia, ettei vain kirjoitettu kieli taivu niiden kertomiseen. Mutta lupaan alkaa yrittämään parhaani.

Ja se siitä off-topicista sitten. Olen kakka, tiedän. :)

Dust: An Elysian Tail PS4

Peli on sivulta kuvattu roolipeli, jossa on loistava ja vauhdikas taistelumekaniikka, sekä rutkasti erilaisia sivutehtäviä päätarinan ohella. Päähenkilö Dust ja tämän kaveri Fidget ovat molemmat erittäin persoonallisia hahmoja. Fidget on hauska hössöttäjä, ja Dust on vähäpuheinen muistinsa menettänyt sankari. Pelattavuus toimii, dialogi viihdyttää ja questit ovat kiinnostavia. Erittäin hyvä peli kyseessä, vaikka mukaan on ahdettu kelvottomat challengeroomit. 8/10

BioShock

Olen vain seitsemän vuotta myöhässä, mutta parempi sekin kuin ei milloinkaan. Olen pelannut vasta neljä tuntia, mutta nauttinut jokaisesta hetkestä. En malta odottaa että pääsen jatkamaan!

GTA: San andreas (26.10.2014 julkaistu xbox 360 versio)

Tästähän tuli siis sunnuntaina boxin marketplacelle uusi versio joka ilmeisesti on porttaus ios versiosta ja hintaa on sopivat 3.74e tai jotain sellaista. Alle 4e kuitenkin joten pakkohan se oli nostalgia huuruissa ostaa.

Gamersyden saitilta luin, että ainakin välivideoista katoaa välillä äänet ja noinhan minulle kävi heti alussa. Lisäksi valitettiin, että peli kärsii välillä todella pahoista framerate ongelmista, mutta itse en tuollaisia kokenut ekan parin tunnin aikana vaan peli rullasi ihan hyvin.

Onhan se tavallaan karun näköinen kun ei mitään kovin suurta päivitystä ole graffoihin tehty jos vertaa xbox ja ps2 versioihin. Kuvasuhde on 16:9 ja reso 720p ja sahalaitoja ollaan siivottu pois joten kyllä se paljon paremmalta näyttää mitä ennen.
Aluksi ajattelin, että pelaan siihen asti, että pääsen ajelemaan kunnolla luontoon jne, mutta kyllähän tuo jotenkin kummasti koukutti joten taidankin jatkaa tuon pelaamista huomenna. Ihan sopivaa sinänsä kun ajattelin pitää edes hiukan taukoa bayonettan pelaamisesta kun tuli se ykkönen pelattua viisi kertaa läpi vlopun aikana enkä nyt ihan heti halua sitä kakkosta aloittaa ettei fiilis kärsi liiasta ähkystä.

edit: Äsken pelasin lisää ja tietenkin kehumiseni jälkeen ilmeni niitä framerate ongelmia minullakin. Tuntuvat olevan täysin satunnaisia ja kestävän pari sekuntia. Ei nuo minun pelaamistani estä, mutta joitakin saattaa häiritä enemmän. Se on sitten eri juttu jos tuota alkaa tulemaan jatkuvasti.

Super Mario Galaxy

Tulipa Wii U:n taloon tultua tuossa muutama viikko takaperin laitettua Wiin parhaimmistoon kuuluvat Galaxyt tilaukseen ja viime viikko kuluikin tämän ihmeellisen teoksen parissa. Peliä katsoessa on vaikea uskoa, että tästä on jo likimain seitsemän vuotta, kun peli Wii:lle julkaistiin. Laitteelle, jonka tehoja parjattiin ja pilkattiin siellä täällä, enkä itsekään konsolia ikinä ostanut, julkaistiin jumankauta tällaisia helmiä!

Katsoessa Marioa pomppimassa planeetan pinnalla ei todellakaan tullut itselle ensimmäisenä mieleen että kylläpä on suttuiset graffat ja ääh täähän on melkeen kakkospleikkarin tasoa. Ei todellakaan vaan tuntuu, että teos on kestänyt aikaa erinomaisesti ja kauneimmillaan se oli todella leukoja loksauttavaa. Mutta suurin kiitos Japanin maille lähtee siitä innovaation ja kekseliäisyyden määrästä, mitä melkein jokaisesta kentästä löytyy. On huikeaa nähdä jättirobotteja, joita on käytetty vain yhdessä pelin..ööh...120 kentästä, vaikka sitä on varmasti tovi suunniteltu.

Hiusten halkomista ja mitään muitakaan negatiivisia tunteita ei peli herättänyt ollenkaan. Yhden käden sormilla voi laskea ne kentät, joissa ärräpäitä sateli ja elämiä kului rutkasti. Kertaakaan ei game over -ruutua tarvinnut katsella ja meno oli muutenkin itselle näin sanoisinko tasoloikka-alokkaana juuri passeli. SIitä on tovi vierähtänyt kun viimeksi olen kunnon tasoloikkaa nimittäin jyystänyt ja ei LBP, sinä et todellakaan tähän luokkaan kuulu, vaikka sinusta niin tykkäsinkin.

Jos omistat Wii U:n tai Wiin niin hanki ihmeessä jos sitä et vielä ole tänä päivänäkään mennyt tekemään. Seuraavaksi laitan peluuseen Pikmin 3:n ja sitten pienen hengähdystauon jälkeen taidan hypätä Galaxy 2:n maisemiin.

10 / 10

Itse aloittelin vastikään ikuisuusurakan elikkäs Grand Theft Auto IV läpipeluun, huomasin että viimeksi 2011 olin kyseiseen peliin koskenut ja se vain jäi kesken, nyt paluu on ollut täynnä pelonsekaisia fiiliksiä että miksi aikoinaan jätin kesken ?
Pidän edelleen ajomallinnusta raivostuttavana mutta ajaahan se asiansa kunhan ei joudu poliisin kanssa hippasille.
Jostakin kumman syystä poliisi haluaa ampua sinut heti jos kolhaiset poliisiautoa tai ajat vahingossa tietullin läpi maksamatta, ymmärrän satiirin mutta että oikeasti ?
Ja selvisihän se syykin miksi peli jätti aikoinaan kylmäksi, se ääliöimäinen systeemi jota kutsutaan "Friendship"iksi eli kaverit soittaa sulle kesken kaiken kun pitäs keilaamaan lähteä ja jos olet siinä jotakin tekemässä etkä kykene niin miinusta rapisee.

Muutoin on henkilöt ja tarina ollut semihauskaa seurattavaa mutta SA on yhä se oma suosikkini GTA perheestä (jonka lunastan nyt kun jesse asiasta mainitsi)

Odotan kyllä kun pääsen Lost and Damnedin ja Gay Tony lisäreiden kimppuun GTA IV kautta.

Pokémon Black Version 2

Viimein sain tämänkin pelin läpäistyä, mutta jotenkin Action-RPG:t ovat mulle enemmän viihdyttäviä kuin vuoropohjaiset RPG:t, mutta olihan tämä peli ihan viihdyttävää settiä.

Viime päivät olen tahkonnut sleeping dogs definite editionia alustana xbox one ja voin sanoa olevani koukussa. Pelaan kyseistä peliä nyt ensimmäistä kertaa eli en ole pelannut xbox360 tai ps3 versioita aikaisemmin.

Ja kun puhutaan avoimeen pelimaailmaan sijoittuvista peleistä niin kyllä ainakin minulla sleeping dogs toimii paremmin kuin esim. grand theft autot. Nukkuakin pitäisi.

TheCpp0 (ei varmistettu)
Käyttäjän Anonymous kuva

Advanced Warfaren (PC) multiplayeria on nyt pelattu ~3,5 tuntia. Aamuviideltä menty nukkumaan ja olo on kyllä sen mukainen, mutta ainakin tähän mennessä se tuntuu hyvin käytetyltä ajalta. Jos verrataan Ghostsin ja tuon multiplayeria, oli AW huomattavasti hauskempaa! Kuten trailerista näkyi, meno on kyllä oikeasti vauhdikasta.

Peli tuntuu varsin vakaalta, eli ei antanut erroreita, kaatuillut tai vastaavaa. Ainoa mikä häiritsi vähän, oli peliin yhdistämisen hitaus. Ajoittain "awaiting connection" tms. pysyi ruudussa vaikka kuinka kauan, mutta toisaalta se kuitenkin yhdisti lopulta eikä nakannut "lost connection" -ruutuun.

Yksi mielenkiintoinen juttu minkä hoksasin, on lootti (ilmeisesti tippuu satunnaisesti aina erän jälkeen). Lootti ei häiritse, kaikkea kivaa torrakkoa on tippunut. Mutta joissakin looteissa on 'aikaraja', ja jonkin ajan päästä ne katoaa sun inventorysta. En oo vielä hiffannu onko tuolla syvempikin tarkoitus, itse oon saanu jatkuvasti aikarajalla jonkun kypärän joka ei ole eritysen hieno eikä siitä hyödy. Hmm.

Tämän enempää en osaa sanoa pelistä vielä, ei auta ku mennä takaisin pelaamaan. Tähän mennessä kuitenkin tuntuu rahan arvoiselta, sillä menoa tuntuu riittävän.

Loottina tippuu myös aikarajattomia esineitä, jotka voi laittaa joko päälle tai kääntää experienceksi. Itse olen saanut toistaiseksi vain enlisted ja elite -tavaroita, loottina on mahdollista saada myös tuplaXP:n eri aikarajoilla varustettuna. Varmasti harvinaisempiakin on tarjolla ja täten xp luulisi olevan sitä parempi, mitä harvinaisempi. Mukava pikku lisä, mutta tuskinpa tuolla kovaytimisiä roolipelaajia saadaan koukutettua :-)

Voisin myös latoa mielipiteen COD:AW multiplayerista. Oma codin nettipelaaminen alkoi COD4:stä kuten monella muullakin, mutta eniten on tullut pelattua alkuperäistä black opsia. Siinä saavutin viimeisen prestigen ja tämä lähinnä siitä syystä, että mielestäni siinä oli hyvät kentät, hyvä balanssi aseiden, perkkien, streakien ym. suhteen. Tämän jälkeen on menty alamäkeen, vaikka eri firmoja on ollut asialla. Tämä kaikki on tietysti subjektiivista. Yleisestä mielipiteestä poiketen olen sitä mieltä, että sarjaa on kyllä yritetty uudistaa ja välillä siinä on onnistuttukin, mutta jossain kohdin mennään aina pieleen niin, että itse en ainakaan ole viihtynyt viimeisimpien codien nettipelin maailmassa kovinkaan montaa viikkoa.

Uusimmassa codissa kentät on tehty todella avoimeksi. Tiloihin on vapaa pääsy jokaisesta ilmansuunnasta kattoa ja lattiaa unohtamatta ja tällä ollaan saatu nurkassa pölyä kerääviä aktiivitelttailijoita pois. Tässä rasittavana varjopuolena on se, että vihollisia kummallakin kyljellä ja selässä riittää jokaisessa ottelussa, koko ajan. Pelailu onkin siis lähinnä toivomista, että saisi ampua vihollisen face2face kuoliaaksi ennen kuin toinen vihollinen ampuu sut selästä. Välillä tulee euforinen fiilis, kun onnistuu metsästämään 6 tai 7 tapon putken niin, että kukaan ei ole kerinnyt yllättämään kyljestä. Peli antaa monesti kyllä takaisin ja kuolet sitten seuraavat 7 kertaa niin, ettet ilman killcamia ymmärtäisi arvata tuliko veli venäläinen luoteesta vai koillisesta. Olen jokaisessa codissa pelannut ns. ”ghost”-pelityylillä, eli UAV:n ulottumattomissa, silencer kiinni aseessa etc. Tässä pelissä tuntuu, ettei tästä ole mitään hyötyä. Ennemmin kannattaa panostaa liikkuvuuteen ja nopeuteen, koska vihollisia on joka puolella koko ajan kuitenkin, eikä kyseiset perkit / pelityyli auta suojautumaan vihollisilta yhtään sen enempää. Tuntuu, että osa taktisuutta on jäänyt matkan varrelle, joka joskus oli kuitenkin läsnä.

COD:AW tekee paremmin sen, mitä Crysis, Titanfall aj varmasti moni muukin yritti, mutta uudistukset ovat kuitenkin vain pintapuolisia verrattuna edellisiin. Miksipä sitä tuttua kaavaa liikaa muuttamaan. Kyllä COD aina myy ja ihmiset pelaavat counter-strikea, armaa tai battlefieldiä, jos kaipaavat vaihtelua codille. Tämäkin analyysi perustui alle 10 tunnin pelaamiseen. Saatan kirjoittaa laajemmin fiiliksiä myöhemmin, mikäli mielenkiinto säilyy pelin parissa. Välillä tekee kyllä tiukkaa.

Jazzpunk (PC)
Tuli tuossa reilu viikko sitten ostettua viimeisin Humble Bundle kun siitä löytyi yhtä jos toista kovaa peliä. Paketin seassa oli kuitenkin pelejä joista en ollut koskaan kuullut. Yksi näistä oli tämä Jazzpunk. Tämän vuoden alussa Steamissa julkaistu indiehäröily iskikin lujaa aivan seinän takaa. Tiesin ennakkoon vain että tämä on jonkinlainen silmistä kuvattu seikkailu mutta mitään hajua ei ollut tästä hyvinkin huumoriin painottavasta meiningistä.

Pelin avattua osuikin silmään [adult swim] studios logo, kyseisen kanavan tv-sarjoja olen katsellut vuosien ajan (mm. Aqua Teen Hunger Force, Metalocalypse, Robot Chicken) ja kyseisissä sarjoissa oleva huumori iskee minuun hyvin lujaa. Jazzpunk sisältää hyvin paljon samanlaista huumoria kuin nämä sarjat. Välillä mennään hyvin häröille poluille, unohtamatta mustaa huumoria. Kyse ei ole mistään Saints Row-sarjan tapaisesta "2 metrisellä dildolla naamaan hahahaha koska dildo" tason huumorista vaan enemmänkin hauskasta dialogista kuin myös vammaisesta slapstick tason kommelluksesta.

Kaikista hauskimmat läpät olivat vanhoihin peleihin/leffoihin liittyviä. Oli niin Warcraft, Street Fighter kuin Quakesta mainioita vitsejä. Parasta ettei monetkaan viittaukset ole mitään ohi meneviä lausahduksia vaan aivan omia minipelejä. Löytyi mm. Wave Race 64:sta repäisty vedessä pöröttely kuin vaikkapa Space Invaderin tapainen old school ammuskelu.

Itse pelaaminen oli aika simppeliä puuhaa. Pääasiassa pelissä edetäksesi juttelet tyypeille tai etsit esineitä joita tarvit melko helppoihin puzzleihin. Peli muistuttikin hyvin vahvasti esim. viime vuoden Gone Homea ja Stanley Parablea. Kaikki nämä pelit ovat dialogi/tarina painotteisia ja itse pelaaminen on melko samanlaista yksinkertaista puuhaa.

En tiedä olenka kamala pakana mutta näistä kolmesta pelistä Jazzpunk on paras. Arvostelijat eivät ole tätä mieltä selvästikkään, monet ovat Jazzpunkin lytänneet pahastikkin taas toiset ovat täysiä pisteitä nakelleet. Itse antaisin semmoisen 8/10. Pituudeltaan peli on jotain alle 4h. Melko sopivan pituinen omasta mielestä. Pelattavuus ei ehtinyt käydä tylsäksi ja viihdyin alusta loppuun. Välillä vitsit eivät iskeneet tai olivat jopa ihan paskoja mutta niin on jokaisessa "huumoripelissä". Suosittelen ostamaan pelin viimeistään sieltä Steamin alesta TAI Humble Bundlesta kun vielä reilut kaksi päivää aikaa. Tässä linkkiä sivulle.

Tämän lisäksi olen reilut 30h ehtinyt pelailemaan Civilization: Beyond Earthia. Olen laiska ja en jaksa kertoa siitä tässä enempää koska kirjoitin tänään pitkähkösti kyseisestä pelistä blogissani. Linkkiä siihen tässä näin joo.

Pitkästä aikaa tullu mätettyä Fallout New Vegasia PC:llä modien kera tottakai! Aivan jäätävän huikea peli etenkin raskaasti modattuna, pysyy vieläpä vakaanakin. Kolmisen tuntia nautiskeltu Mojavella samoamisesta ja tarkotuksena liittyä legioniin tällä kertaa, tosin mielessä mielistellä kaikkia kerran on hahmolla speech ja charisma tapissa. Melkein voisin väittää että tämä on edelleen yksi kovimmista "ex gen" peleistä vaikkei pc:llä genejä tunnetakkaan ja tuo modi tuki on valtaisa, toki noita modeja löytyy myös esmes. Fallout 3:een ja Skyrimiinkin roppakaupalla, niihin en vain taida keretä koskea kun pian pukkaa uutuusjulkaisujakin.

Ennen tota tuli hakattua vihdoin läpi Far Cry 3, PC:llä sekin, uskomattoman kauan meni ennenkuin sain nakuteltua läpi, tosin pelihän on ollut mulla "tauolla" sieltä 2013 alusta asti ja nyt kun pelasi niin eipä montaa tehtävää ollut jäljellä. Yllättävää kyllä, tarina ei juurikaan jättänyt kylmäksi, vaikka ajattelin jo siinä eräässä vaiheessa ettei pelillä ole juonellisesti enää mitään annettavaa, mutta olinkin onneksi väärässä. Ei tietysti mikään maailman luokan käsis, mutta toimi hyvin imo. Tietty noita outposteja ja radio torneja jäi vaikka minkä verran valtaamatta, mutta meikällä ei vaan into riittänyt enää moiseen, hyvä peli kuitenkin kaikinpuolin ja nelonenhan tässä jo kuumottelee.

Tuossa tuli läpäistyä Pokémon Y, ja vaikka se oli mun mielestä hyvä peli, niin pitihän saada tämä peli pois alta tulevien Omega Ruby ja Alpha Sapphire -pelien myötä.

Tuli tässä hieman venähtäneen tauon jälkeen jatkettua Brvely Defaulttia, ja pelistä on hieman jännät fiilikset. Lähemmäs 18 tuntia peliä on takana, ja pidän jostain pelissä esiintyvistä asioista todella paljon. Hahmot ovat kyllä aivan loistavia, ja päänelikon keskusteluja on mukava seurata. Pidän myös siitä, että hahmojen taustoihin on panostettu, ja pelin aikana oppii esimerkiksi, että joku syö kasvisruokaa jne... Nämä tuovat mukavaa inhimillisyyttä kehiin, ja tekevät heistä uskottavia ja eläviä.

Myös soundtrack on todella mukavaa kuunneltavaa, ja pelin eri sävelmät luovat tunnelmaa sopivalla tavalla. Eräs asia mitä toivoisin, on se että eri paikoissa olisi erillainen battle theme. Joissain luolastoissa on rauhallinen musiikki, ja battle theme rikkoo tunnelman pahasti. Jos vaikka eri luolastoihin väännetäisiin(ei kaikkiin, mutta osiin) omat kappaleet, niin se kyllä lämmittäisi suuresti, Tietenkin voin vääntää encounter mittarin nollaan(joka on muuten nerokas keksintö), ja nauttia luolaston musiikeista täysin siemauksin, mutta varmaan ymmärrätte mitä tässä tarkoitan.

Hahmojen eri jobien suuri määrä on minulle hiukan kaksiteräinen miekka. Toisaalta on mukavaa että valinnan varaa on, mutta päällisin puolin valinnan vapaus vain ahdistaa. Haluaisin keskittyä nyt parin jobin kehittämiseen, mutta uusia mielenkiintoisia jobeja tulee aina vain lisää. Niiden suuri määrä alkaa lopulta vain ahdistamaan. Olen varmaan yksin oman mielipiteeni kanssa, mutta pidin Final Fantasy X:n kahlitsevasta aloittelija sphere gridistä. Jokaisella hahmolla oli omaan persoonaan sopiva rooli, ja näissä pitäydyin pitkälti pelin loppuun asti. Myöskin Muskun mainitsema grindaus on jo melko alussa läsnä. Itse kun olen sen verran paska pelaaja, että joudun kompensoimaan jotkut taistelut grindaamisella, ja näiden 18 tunnin sisällä sitä on kyllä ollut vähän liika. Tosin liekkö tässä enemmän syynä siiten se oma pelitaidottomuus. Poikkeuksena tosin pari taistelua on tullut vedettyä aika hyvällä taktiikalla, ja silloin on ollut aika älykäs fiilis. :D

Bravely Defaultin tarina ei myöskään ole ainakaan vielä imaissut minua mukaansa. Se on omaan makuuni hieman tylsä, mutta olen vasta chapter kakkosessa, joten jospa tuo juoni kiihtyy loppua kohden. Vähän tosin pelottaa jos tuo juoni alkaa kompastella tuon parinkymmenen tunnin jälkeen, ja grindaus sen kuin vain lisääntyy. Tälläista olen ainakin kuullut, mutta varmaan on paras ottaa asiasta itse selvää. Pitääkin tänä iltana pelata hiukan lisää. Eilen Bravely Default sai kyllä melko tehokkaasti koukutettua. Loppujen lopuksi en oikein tiedä mitä mieltä tästä pelistä pitäsi olla. Pidän joistain asioista todella paljon, mutta osa jutuista taa pitemmän päälle rasittaa.

Eipä olisi uskonut että tulen Valkyria Chroniclesia pelaamaan PC:llä, mutta tänään sekin päivä koitti. Oli kyllä tosiaan upea tunne palata suosikki PS3 pelini pariin vuosien tauon jälkeen. Pakko heittääkin heti pisteet Segalle suht hyvin onnistuneesta porttauksesta PC:lle. Hiiri plus näppis combo toimii pelissä oivallisesti, vaikka tankin kanssa mennyt välillä räpeltämiseksi. Se kun tykkää kääntyillä jo hiiren kosketuksestakin.

Mutta mikä parasta: vihdoinkin Canvas Enginestä pääsee nauttimaan ilman minkäänlaisia sahalaitoja. Käyttämälläni GeDoSaTo ohjelmalla ne saa listityä pelistä lopullisesti, vaikka välivideoita ne edelleen vaivaavatkin. Erikoista ettei niihin tämä ohjelma toimi. Samalla moottorillahan nehän on tehty kuin muukin peli. Mutta tästäkin huolimatta sota ei ole koskaan ollut näin kaunista kuin nyt.

Vielä kun highschool draama VC2 ja siitä jo paljon parempi kolmos osa julkaistaisiin myös PC:lle samaan malliin, niin ehkä jo voin antaa Segalle anteeksi kun hylkäsivät PS3:n PSP kokeilunsa takia. Tai viimeistään silloin kun pelit löytyvät samanlaisessa muotissa PS4 kokoelma pakettina.

Nyt on tullut hakattua vuorokausi putkeen Halo Collectionia ja hemmetin siistiä on ollut. Varasin kolme päivää päivää vapaata ilman mitään velvoitteita mihinkään. Raahasin makuuhuoneeseen vierekkäin 2 isoa telkkaria, kasan hyvää syötävää ja frendin, jolla on myös loppu viikko vapaata. Kesti hetken aikaa ennen kun saatiin netin vällityksellä co-op toimimaan, mutta pienen säätämisen jälkeen sekin onnistui. Nyt on tullut pelattua Halo 1 läpi heroicilla ja jatkettu kakkososaan. Tähän mennessä Halo on maistunut todella hyvin ja saanut kyllä iloa irti koko rahan edestä. Tänään varmaan saadaan vedettyä kakkososa läpi ja jatkettua kolmanteen osaan. Jos saavat korjattua nettiongelmia, niin varmaan tulee testattua hieman myös moninpeliä. Ehkä laitetaan pystyyn taas vaihteeksi live stream. Onkos täällä muita, jotka ovat päässeet pelailemaan uusinta Halo pakettia?

The Binding of Isaac: Rebirth

Nyt on huimat 93 peliminuuttia takana ja teos vedetty ensimmäisen kerran läpi. Olo oli kuin Munchkinia (eräs hulvaton korttipeli) pelatessa: voimakkaita esineitä ja bonuksia suorastaan satoi syliin, jolloin viimeiset tasot menivät läpikävelynä, loppubossikin sujui vaivatta, vaikka en ollut sitä vastaan aiemmin taistellutkaan.

Eli nyt kun on peli läpi, voin siirtyä seuraavaan, eikö? Ehei, en ole suorittanut vielä yhtäkään haastetta ja kaikki extrahahmot ovat avaamatta. Tämä peli on melkein kuin suoraan minulle luotu: kymmenien tuntien välivideovyöryn sijaan tarjolla on kompaktia toimintaa, eikä yksi pelikerta kestä yleensä edes puolta tuntia.

Jos joku ei ole peliä pelannut, kannattaa heittää rahat tiskiin heti ja alkaa kyynelehtiä! Bonusta pelille siitä, että pelin sai Linuxille, mitä nyt ei suostunut pyörimään avoimilla grafiikka-ajureilla, joten piti vaihtaa suljettuihin ajureihin (ei siinä mitään, harva peli pyörii avoimilla ajureilla, mutta nyt ei puolestaan Wine toimi... no, kaikkea ei saa kerralla!).

Kiitos vinkinstä JNyknn. Täytyy testata tuota peliä mahdollisimman pian.

Itse asiaan. Ajattelin testata uusinta WoW:n lisäosaa nyt perjantaina puolenyön jälkeen. Ei täällä maalla kyläillessä ole nyt yöllä parempaakaan tekemistä. Olin jo onneksi asentanut kyseisen pelin koneelle ja kuvittelin pelaamisen olevan ongelmatonta, kun peli on jo kuitenkin julkaistu pari kolme päivää sitten. Paskanmarjat! Yritin logata sisään realmille "Stormreaver" ja jonoa on klo. 00.47 aikaan 2200 ennen minua ja arvioitu aika ennen kun pääsen pelaamaan 168 minuuttia. Voi hyvä perse sehän on useampi tunti. Nyt tässä mietin minkä takia edes hommasin peliaikaa, kun ei pelaamaan pääse. Jotenkin tuntuu tässä vaiheessa Halo Collectionin moninpelin ongelmat naurettavan pieniltä.

Edit. Hieman ennen neljää yöllä oli vielä jonoa jäljellä 400. Hetkeä myöhemmin tuli ilmoitus ruutuun, että realmit suljetaan useaksi tunniksi. Noh en päässyt pelaamaan ja en usko koskevani kyseiseen tuotokseen pitkään aikaan. Aloin selaamaan foorumeja ja törmäsin satoihin tämän kaltaisiin viesteihin.

Lainaus

Had a nice 12hr que from yesterday 6pm (its now 6am). Finally got in game and got server maintenance message shutting down the servers for 6 hours :/

Good job Blizzard

1,5 viikkoa sitten tuli hankittua Binding of Isac Rebirth ja nyt on takana 80 tuntia peliaikaa. En voi sanoa muuta kuin että kyseessä on ihan ok peli.

Kaikki hahmot avattuna, (jopa se supersalainen minkä avaaminen vaati tietyillä hahmoilla kuolemista tietyssä järjestyksessä jne.), kaikki bossit hakattu ja kaikki loput avattu. Vielä riittää peli-intoa ritittää jonkin verran,

Saikos kukaan perjantaina itselleen Dragon Age:Inquisitionia? Mitkä on vaikutelmat pelistä? Itse saan pelin toivottavasti huomenna...

Voiko tuota Dragon age inquisitionia alkaa pelaamaan vaikka ei olisikaan läpäissyt kahta edellistä peliä? Tarkoitan sitä että jatkaako tuo inquisition kahden edellisen pelin tarinaa? Ykkönen olisi enää loppuvihollista vaille läpi ja kakkonen tuli aloitettua aikanaan vaikka ykkönenkin oli vielä kesken. Kiinnostaisi melkoisesti tuo inquisition, mutta ei vaan oikein saa intoa päälle että jaksaisi ennen sitä tahkota edellisetkin osat läpi.

Lainaus käyttäjältä hell_patrol

Voiko tuota Dragon age inquisitionia alkaa pelaamaan vaikka ei olisikaan läpäissyt kahta edellistä peliä? Tarkoitan sitä että jatkaako tuo inquisition kahden edellisen pelin tarinaa? Ykkönen olisi enää loppuvihollista vaille läpi ja kakkonen tuli aloitettua aikanaan vaikka ykkönenkin oli vielä kesken. Kiinnostaisi melkoisesti tuo inquisition, mutta ei vaan oikein saa intoa päälle että jaksaisi ennen sitä tahkota edellisetkin osat läpi.

Dragon age origins on kyl jännä peli. Peli tuli tahkottua läpi julkaisun aikaan ja pakko edelleen sanoa että on se kova peli! Tietokoneen uusimisen yhteydessä katosi tallennukset Dao:sta ja da2:sta. Pitkän aikaan vetkutellu, että pitäisi nuo pelata uudestaan läpi ja pikkuhiljaa pelannut tuota originsia kunnes nyt oon jälleen koukussa peliin kuin silloin aikanaan! Kyl siitä hyvän pelin tunnistaa ja kun vielä omistaa tuon ultimate editionin mitä ei silloin vielä ollut niin uutta asiaa tulee vastaan mukavasti. Mitä vielä valintoihin tulee niin nyt on kyllä monta asiaa mennyt täysin erilailla, toisinsanoen paremmin kuin ekalla läpäisykerralla. Kauhea vain ajatella että kun tuo origins on taas pelattu läpi niin täytyy siirtä tuohon toiseen osaan ja veikkaan etten pääse inquisitionia pelaamaan vielä pitkään aikaan.. Jotain positiivista siinä on että kerkeää kyllä peli halpua ja kukkaro kiittää..

God of War (Vita)

"Hakkaa ja sivalla" pelien ehdotonta kärkeä, onneksi tästä tehtiin käännös Vitalle, sillä olen pelannut ainoastaan Chains of Olympuksen ja Ghost of Spartan ennen tätä osaa. Kuten edellä mainituissa peleissä, on ensimmäinenkin osa yhtä tyydyttävää tappamista. Ketjuterät heiluvat, hirviöt kuolevat ja sitä rataa. Loppubossi ja ne helvetin tasoloikkakohtaukset saivat ärräpäitä lentämään, mutta loput pelistä on taattua laatua.

PS vita käännös on ok tasoa. Peli toimii kaatumatta ja ilman bugeja, mutta ruudunpäivitys laskee kaikkein kovimmissa ryöpytyksissä eivätkä pelin välivideot ole lainkaan PS2 versiosta kehittyneet. Voisin toki elää näidenkin kanssa, mutta suurin harmi on heikko äänenlaatu, joka tuo mieleen VHS aikakaudet.

Aikoinaan tuli testattua pc:llä Witcher 2:a ja lopetin homman melko alussa kohtaan, jossa olisi pitänyt raivata joukkio porukkaa katapultin ympäriltä. Peli jäi kuitenkin kummitelemaan mieleen, sitä kun niin useissa paikoin hehkutettiin ja myös kolmas osa näytti ehkä parhaimmalta peliltä ikinä. Näin ollen ostinkin pelin vielä Xbox 360:lle, koska olen niin huono vaivaantumaan pc:n ääreen.

Peli oli edelleen vaikea mutta olin päättänyt raivata itseni vähintään seuraavan chapteriin ja näin teinkin. Mitä enemmän peliä pelasin, sitä enemmän ymmärsin pelimekaniikkaa ja sitä paremmaksi tulin. Ja sitä paremmaksi myös peli tuli, sillä sen veroista mannaa se tarjosi maailmallaan ja tarinallaan.

Pitkä tarina lyhyesti: pelailin pelin kahdesti läpi, joista toinen Dark-vaikeustasolla. Kyseisellä vaikeustasolla pelaaminen toi hieman oudon olon, sillä tällä kertaa en jumittanut lähes missään kohtaa peliä, kuten ensimmäisellä kerralla Normal-vaikeustasolla. Kaikin puolin mahtava peli ja meni omalla listalla Mass Effectien ohitse jo tällä yhdellä pelillä. En malta odottaa kolmatta osaa, joka tulee olemaan pitkästi aikaa peli, joka on oikeasti pakko ennakkotilata. Miettikää nyt: mahtava peli jonka perusversio sisältää saman verran kamaa kuin useat erikoisversiot ja joka sisältää ilmeisesti kaikki DLC:t ilmaiseksi!

Toinen viimeistelemäni peli oli Contrast, joka oli lyhyimpiä pelejä mitä olen pelannut. Kahlasin tekeleen läpi alle neljässä tunnissa. Alennuksesta teos maksoi 6 euroa ja on siinä rajoilla oliko hintansa arvoinen. Hieman kökkö fysiikkamoottori ja ohjattavuus oli kuitenkin helppo antaa anteeksi kun tarina, puzzlet ja maailma olivat tarpeeksi kiinnostavaa. Olisi tätä pelannut vielä paljon enemmänkin, sillä parhaimmillaan juuri puzzlet olivat vallan mainioita pähkinöitä tasohyppelyineen. En ostaisi yli 10 eurolla mutta tuolla viiden euron paikkeilla ihan mainio tekele. Enkä pituuttakaan lopulta pidä miinuksena, sillä on tässä muitakin pelejä työn alla.

EDIT: Lisätään samaan kun niin pikaisesti tuli lisättävää aiheeseen.

Tuli tänään pelailtua loppuun myös Strider. Todella mahtava peli ja yllätys itselleni, sillä en tuolta mitään odotellut. Osoittautui sitten hyvin samantyyliseksi tekeleeksi kuin Shadow Complex mutta vähän toiminnallisemmaksi. Kinkkistä tasohyppelyä, hack 'n' slashia ja metroidvaniamaista kenttäsuunnittelua ja etenemistä. Oikein loistatava paketti siis.

Pelin kestoksi tuli itselläni melko mukavat 8:20:45 ensimmäisellä pelikerralla ja Hard-vaikeustasolla, nuohoten kaikki 100%. Toisella kertaa lähdin sitten tavoittelemaan achievementtia, jota varten peli pitää läpäistä alle neljässä tunnissa. Välillä katselin aikaa valikosta mutta en tiennyt/muistanut yhtään kuinka pitkä matka loppuun vielä on, sillä sen verran tuli maailmaa koluttua edestakaisin ensimmäisellä pelikerralla. Loppuajaksi tuli kuitenkin reilusti alle vaaditun, tarkalleen ottaen 2:43:08 ja läpäisyprosentiksi 29.7%. Vaikeustaso oli pelkkä Normal, koska jostain syystä peli ei anna yleiseen tapaan alemman vaikeustason achievementtia läpäistessä vaikeammalla. No, mukava matka oli silti ja tässä oli samaa tuntua kuin Witcher 2:n toisella pelikerralla: sitä viiletti viholliset ja kentät läpi ja tuntui suurelta osaa että on kunnon badass kun mikään ei hidasta. Mahtava teos tämä, eikä mennyt vajaa kahdeksan euroa hukkaan. Näitä tällaisia vain enemmän.

Ilmeeni kun luin juuri pelaajalehdestä ettei Dragon Age Inquisition käytä save importtausta. 25h Originssia alla uudelleen läpipeluun kautta, mutta onneksi olen viettänyt elämäni parasta aikaa (taas) pelin parissa. Noh nyt ainakin säästyn tuolta toisen osan kakkakikkareelta kun se tuli ainakin 90% aikanaan pelattua läpi lisäosat mukaan lukien. Nyt vain Origins tulille ja sen jälkeen pääsee perehtymään inquisitionin maailmaan!

Dead Space 2 (PC)

Ostin ja aloitin pelaamisen jo reippaat vuosi sitten, mutta valitettavasti se läpipeluu päättyi melko lähelle loppua kun huomasin olevani äärimmäisen vähissä ammuksissa ja nollalla elkkupaketilla liikkeellä ja tielläni oli loppumattomasti syntyvä lauma nekromorffeja niin siihen se tyssäsi. Mutta onneksi on ollut aikaa ja kohtuuhyvä läppäri, jolla pystyn täällä intin rötväyspatterissa pelaaman. Vaikeustasona tietenkin Survivor.

Jos ensimmäinen osa on pelattu, olet kuin kotonasi jatko-osassa. Kontrollit ovat pysyneet samoina ja pelin perusmekaniikka. Uusia asioita on kyllä lisätty ihan kelvollinen määrä. Isac on oppinut puhumaan ja se vasta hienoa onkin. En yleisestikään pidä mykistä pelihahmoista ellei heillä ole jatkuvasti seurana joku avulias, hyvin ääninäytelty ja rakastettava sidekick (kyllä puhun juuri sinulle Alyx ;) ). Ääninäyttely on ensimmäinen ja minusta paras uudistus. Lisäksi pelin vauhtia on nopeutettu reippaalla kädellä. Viholliset suorastaan syöksyvät kiinni Isaciin, mutta pähenkilö on itsekin kummasti nopeampi saappaistaan. Vihollisista puheenollen Nekromorffeja on uusia kuin myös niiden vahvempia Nekrumorffi serkkuja. En halua kertoa niistä mitään, sillä ehkä on parempi että pelaat ja yllätyt itsekin.

Eipä minulla kauheasti pahaa sanomista ole Dead Space kakkosesta. Moninpeliä olen testaillut kaveriporukalla semmoiset viidestä kymmeneen matsia eikä siitä valitettavasti ole esikuvansa Left 4 deadin kaltaista legendaa saatu. Ja sitten perus tarinapelin tunnelma ei enään ollut lainkaan pelottavaa, en tiedä on asialla osuutta välivuoden aikana pelatuilla amnesialla ja slenderillä, mutta en vain kyennyt pelkäämään pelissä lainkaan. Loppu oli kuitenkin onnistunut ja pidin lopputaistelusta ja ylipäätään päätöksestä paljon enemmän kuin siitä ykkösen lonkerokasasta.

Minun osalta dead space taitaa jäädä tähän. Syy miksi en aio kolmosta pelata on viholliset, jotka ampuvat konetuliaseilla takaisin. Eikä minulla toisaalta jää harmittamaan, koska Kakkosen loppu on minusta oikein onnistunut.