25-vuotista taivaltaan juhlistavalla Fallout-pelisarjalla on takanaan jo satojen vuosien edestä kuvitteellista historiaa. Kertaamme ja päivitämme nyt pelien vaihtoehtoista menneisyyttä ja tulevaisuutta osana Bethesdan kanssa kaupallisessa yhteistyössä toteutettua näkyvyyskampanjaa, jotta veteraanipelaajat voivat verestää muistojaan ja uudet tulokkaat pääsevät kärryille maailmanlopun koukeroisista käänteistä.
Fallout-pelisarjan Yhdysvallat on yksi pelihistorian tunnistettavimmista paikoista. Supermutantit, deadclaw’t, holvit ja Nuka-Cola-pullot erottavat sen muista pelien ydintuhon jälkeisistä maailmoista. Tieteisfiktion termeillä tämä on sekä vaihtoehtoista menneisyyttä että vaihtoehtoista tulevaisuutta. 25-vuotisjuhlan kunniaksi kertaamme sen historian suuria linjoja ja tärkeimpiä tapahtumia. Siksi tulokkaiden ei tarvitse pelätä suuria juonipaljastuksia pelien pää- ja sivuhahmojen kohtaloista.
Vaihtoehtohistoriaa kirjoitettaessa lähdetään tavallisesti siitä, että tietyt tärkeät käännekohdat, joissa historia poikkeaa totutusta, luovat kasvavan perhosvaikutuksen, joka synnyttää lopulta kokonaisen uudenlaisen maailmanhistorian. Falloutin maailmassa ensimmäinen ja tärkein niistä on puhtaasti tekninen. Tosimaailmassa kehitettiin vuonna 1947 transistori, josta tuli useimpien sähkölaitteiden perusosa. Se korvasi edeltäjänsä eli tyhjiöputken ja mahdollisti lopulta tietokoneiden kaltaisten monimutkaisten sähkölaitteiden kehittymisen, tehostumisen ja erityisesti pienentymisen. Falloutissa tyhjiöputkea ei koskaan korvattu, ja niiden käyttö antaa pelien teknologialle kuuluisan ilmeen, jota voi kutsua vaikkapa retrofuturismiksi.
Tekniikan kehittyminen ei silti pysähtynyt, vaan se jatkui jopa tehokkaammin eri alueilla. Missään vaiheessa ei kiinnostuttu säästämisen ja kierrättämisen kaltaisista ideoista, ja 1960-luvun populaarikulttuuriin jämähtänyt USA rakastui ydinenergiaan ja energiantuotannon loputtomaan kasvattamiseen. Ydinfissiolla toimivat akut tulivat virtalähteiksi koteihin antamaan virtaa kodinkoneille, valoille ja jopa autoille. Sähkön halpa hinta teki mahdolliseksi muun muassa General Atomicsin kehittämän kotitalousrobotti Mr. Handyn, joista tuli vuonna 2037 Falloutin vastine älypuhelimien kaltaiselle joka kodin pakkohankinnalle.
Ydinvoimaa ja kommunismia
Merkittävimmät poliittiset muutokset nähtiin kommunistisissa maissa. Neuvostoliitto ei koskaan hajonnut, eikä Kiina sekoittanut kommunismiinsa kapitalismia niin kuin todellisuudessa, vaan maa jatkoi yhä kovemmalla maolaisella linjalla. USA taas jumittui kommunismin vastaisen taistelun nimissä kylmän sodan aatemaailmaan ja yhdisti vuonna 1969 viisikymmentä osavaltiotaan kolmeksitoista suuremmaksi liittovaltioksi.
Täysin hillitsemätön sähkön ja fossiilisten polttoaineiden kulutus alkoi kostautua nopeasti vuonna 2050, kun öljyn loppuminen käynnisti ns. luonnonvarasodat. EU:ta vastaavan Euroopan Liittovaltion ja Lähi-idän romahtaessa vuonna 2052 öljystä jäivät käytännössä kilpailemaan ainoastaan Kiina ja USA, mikä kiihdytti entisestään suurvaltojen välistä kylmää sotaa. Vuonna 2052 nähtiin myös ensimmäiset merkit maailmanlopusta, kun kiinalaiset agentit yrittivät epäonnistuneesti varastaa USA:n armeijan kehittämän Limit 115 -bioaseen. Tappava ja henkiinjääneet steriloinut tauti levisi USA:ssa yli vuosikymmenen ajan, ja se tunnettiin ns. uutena ruttona.
Ydin- ja bioaseiden pelot saivat amerikkalaiset panostamaan väestönsuojiin. Vault-Tec-yhtiö käynnisti vuonna 2054 projekti Safehousen, jonka tarkoitus oli rakentaa 122 supersuojaa eli Vaultia (suom. holvi). Niistä jokainen oli tarkoitettu elättämään tuhat ihmistä 96 vuoden ajan. Holveihin mahtui vain murto-osa kansalaisista, mutta niillä ei ollutkaan tarkoitus pelastaa USA:n väestöä. Holvit loivat illuusion toivosta ja antoivat eliitille mahdollisuuden selviytyä. Useimmat holvit olivat lisäksi hallituksen ja sotilasteollisen kompleksin rahoittamia salaisia koelaboratorioita, joissa oli tarkoitus testata ihmisten henkisiä ja fyysisiä rajoja ilman eettisiä pohdintoja. Outojen ja sadististen koeholvien joukossa oli oikeasti vain 17 aitoa väestönsuojaa, joista piti tulla kokeen kontrolleja.
Viimeinen sota
Kun Teksasin öljykentät tyhjenivät vuonna 2060, maailman viimeiset öljyvarastot olivat Alaskan Anchoragessa. Yhdysvallat oli rakentanut kaupungin lähelle puolustuslinjan jo vuonna 2059 – ja hyvästä syystä. Vääjäämättömään energiakriisiin ajautunut kiina hyökkäsi Anchorageen vuonna 2066 käynnistäen 11-vuotisen sodan. Taustalla oli katkeruutta myös amerikkalaisen Poseidon Oil -yhtiön pyrkimyksistä estää Kiinan öljynporausta Tyynellämerellä. Kiinalaista häivetekniikkaa käyttävät Hei Gui -sissijoukot ja vuodesta 2073 eteenpäin jatkuvasti käytetyt bioaseet koettelivat amerikkalaisia joukkoja.
Uuden ruton ja muiden bioaseiden pelossa USA käynnisti vastapainoksi West Tek -yhtiön avustuksella projektin, jonka piti tuottaa kaikki muut taudit kukistava vastavirus. Projektin tuloksena oli lopulta kuitenkin FEV eli Forced Evolutionary Virus, jonka piti luoda Yhdysvalloille säteilylle ja taudeille immuuneja supersotilaita. Virusta testattiin ihmis- ja eläinkokeilla Mariposan sotilastukikohdassa Kaliforniassa, mutta tuloksena oli vain vaarallisia mutantteja. Kokeista järkyttynyt USA:n armeijan kapteeni Roger Maxson keskeytti kokeet ja teloitti siitä vastanneet tiedemiehet.
Sodan kulku kääntyi, kun kentälle saapui USA:n sotatekniikan äärimmäinen ase, West Tekin kehittämä motorisoitu haarniska mallia T-45d. Ydinakuilla toimiva haarniska teki käyttäjästään massatuhoaseilta suojatun kävelevän tankin. USA valtasi Kanadan sen ”omaksi turvaksi” vuonna 2076, ja sodan jatkuessa yhä kehittyneemmät motorisoidut T51b-haarniskat puskivat taistelut jopa Kiinan mannermaalle. Voimahaarniskat otettiin käyttöön myös USA:n kotipuolen alati kapinoivan siviiliväestön kukistamisessa. Sotatekniikkaa pyöritti tässä vaiheessa vuonna 2066 kehitetty fuusioakku, joka tuotti käytännössä loputtomasti energiaa. Ironista on, että fuusiovoima olisi ratkaissut maailman energiaongelmat ilman sodan syyksi noussutta öljyäkin, mutta tässä vaiheessa oli jo liian myöhäistä.
Maailma loppui 23. lokakuuta 2077 kello 9.42 USA:n itärannikon aikaa, kun jompikumpi osapuoli laukaisi ensin ydinohjuksensa. Kiina ja USA käyttivät koko arsenaalinsa kaksi tuntia kestäneessä taistelussa, joka tuhosi suuren osan maapallon elämästä. Vain murto-osa holveihin tarkoitetuista ihmisistä ehti suojaan, sillä harjoituksiin ja vääriin hälytyksiin tottuneet ihmiset eivät totelleet sireenejä. Seuranneessa ydintalvessa suuri osa henkiinjääneistä eläimistä korvautui mutanttilajikkeilla, jotka olivat tulosta säteilystä ja luontoon levinneistä FEV-viruskannoista. Ihmisiä sinnitteli raunioissa, mutta sivilisaatio lakkasi lähes olemasta, kunnes holveista 96 vuoden kuluttua vapautuneet eloonjääneet toivat maailmaan takaisin tietonsa ja teknologiansa. West Tekin päälaboratorio, jossa sekä FEV että voimahaarniskat kehitettiin, ydinpommitettiin niin rajusti, että säteilyn läpitunkema paikka tunnettiin sodanjälkeisenä aikana nimellä Glow.
Yhdysvaltojen raunioissa oli sodan jälkeen kuusi eri aluetta, jolla ihmiskunta selviytyi paremmin kuin muualla. Nämä alueet, joihin keskitytään Fallout-peleissä, ovat Etelä-Kalifornia, Mojaven autiomaa, Washington D.C:n rauniot, keskilänsi, Bostonin ja Massachusettsin alue sekä Appalakien vuoristo.
Klikkaa kartta isommaksi!