Idän lumo: Hirviöistä, sankareista ja muodonmuutoksista / Blogit / pelaaja.fi

Idän lumo: Hirviöistä, sankareista ja muodonmuutoksista

16.06.2019 // Kirjoittanut: Petteri Uusitalo
3
Idän lumo: Hirviöistä, sankareista ja muodonmuutoksista

Tässä eräänä päivänä panin merkille One-Punch Manin toista kautta katsoessani, että sarjassa olevista hirviöistä käytetään yksinomaan termiä ”kaijin”.

One-Punch Man on parodiaa ja vakavaa toimintaa yhdistävä supersankarisarja, joka ammentaa japanilaisen supersankariviihteen pitkästä ja kunniakkaasta kumipukuperinteestä. Siksi myös sarjassa esiintyvät kertakäyttöpahikset ovat sen mukaisia: merenalaisen kansan kuninkaita, ötökkämiehiä, robottigorilloja, pikkutuhmia dominatrixeja ja muuta vastaavaa.

Olennaista on se, että kaikki sarjan pahikset – nekin jotka näyttävät hyvin eläinmäisiltä – osaavat puhua. He eivät kenties ole ihmisiä, mutta he ovat henkilöitä.

Sankareita ja hirviöitä One-Punch Manissa.

Animessa parhaillaan oleva juonikaari kertoo supersankareita metsästävästä pahiksesta nimeltä Garoo, joka on päättänyt alkaa hirviöksi. Tämä saattaa muilla kielillä kuulostaa vähän hassulta, koska sanat ”hirviö” tai ”monster” sisältävät epäinhimillisen implikaation. Sanaan ”kaijin” sisältyvä inhimillisen ei-ihmisen merkitys ei välity kääntäessä.

Kaijin (怪人) koostuu kahdesta kanji-merkistä, jotka ovat ”outoa” tarkoittava kai (怪) ja ihmistä tarkoittava jin (人). Se on leimallisesti eri ilmaus kuin jättiläishirviötä tarkoittava kaiju (怪獣), jonka ensimmäinen kanji on sama, mutta jälkimmäinen taas juu eli ”eläin”.

Kaupunkeja romuttavat jättiläishirviöt kuten Godzilla kavereineen eivät puhu tai oikeastaan edes välitä ihmisistä; ne vertautuvat luonnonmullistuksiin, kuten olen aiemmin ohimennen maininnut. Pienemmät ja puheliaammat hirviöt – sen kokoiset, että sankarit voivat tapella niitä vastaan omin käsin – taas ovat inhimillisiä vastustajia, ja niihin voi monella tavalla suhtautua kuin ihmisiin: usein parempi käännös olisikin vaikkapa "superpahis" kuin hirviö. Tämä semanttinen ero on juurtunut japanilaisen supersankariviihteen perinteeseen syvälle, joten jo termivalinta antaa japanilaisille kuluttajille perustiedot siitä, millä tavalla johonkin pahikseen kuuluu suhtautua.

Vastaavanlaisia semanttisia eroja löytyy toisesta supersankariviihteeseen olennaisesti liittyvästä asiasta: muodon muuttamisesta.

Yleisin muodonmuutoksesta käytettävä sana on henshin (変身). Sen alkuosa hen (変) tarkoittaa muutosta, jälkiosa shin (身) taas ihmiskehoa. Sanaa käyttävät supersankarimuotoon vaihtaessaan niin Kamen Riderin ja Ultramanin nimihenkilöiden kaltaiset live action -kypäräsankarit kuin animen taikatytötkin. Olennaista on, että muodonmuutoksen jälkeenkin sankari on edelleen ihmishahmoinen.

Erilaisista muodonmuutoksista käytetään kuitenkin erilaisia termejä. Esimerkiksi Tranformer-robotit muuttuvat ihmishahmoisista ajoneuvojen tai eläinten hahmoon, joten tuoteperheessä käytetään sanaa henkei. Ensimmäinen kanji on jälleen sama, mutta jälkimmäinen kei (形) tarkoittaa yleisesti muotoa. Muodonmuutoksen lopputulos kun ei ole ihmishahmoinen, joten ”shin” olisi väärä sana käytettäväksi.

Robottisarjoissa taas yleisimmin kuultu muodonmuutostermi on gattai (合体) eli ”yhdistyminen”, jota käytetään silloin kun robotit, avaruusalukset, lentolaitteet tai muut koneet yhdistyvät suuremmaksi kokonaisuudeksi. Tämän sanan kanjit ga (合) ja tai (体) tarkoittavat ”yhdistymistä” ja ”kehoa”. Jälkimmäinen tarkoittaa kehoa yleisessä mielessä, ei välttämättä ihmiskehoa, ja lopputulos ei välttämättä olekaan ihmismuotoinen.

Mikäli yhdistymisen lopputulos kuitenkin on suurempi ihmishahmoinen robotti, kuten vaikkapa Power Rangersissa tai Voltronissa, käytetty muodonmuutostermi on tietysti gasshin. Siinä on sama alkuosa, mutta jälkimmäinen kanji on henshinistä tuttu shin (身), joka kertoo kyse olevan nimenomaan ihmishahmosta.

Gattait ja gasshinit ovat oma taiteenlajinsa.

Vuosien varrella näitäkin termejä on tietysti nähty käänneltävän milloin milläkin tavalla. Yleisimmin nähtävät käännökset ovat kuitenkin neutraalit ”transform” ja ”combine”, joissa jälleen kerran menetetään tiettyjä nyansseja.

***

Tämä nousi mieleen, kun Nintendo ilmoitti tällä viikolla Dragon Questin päähenkilöjen saapuvan Super Smash Brosiin. Joitakuita ihmetytti, miksi jokaisen päähenkilön nimi on vain ”sankari” – eikö näillä muka ole nimiä?

Tässäkin mediakulttuurin erot kuitenkin tulevat vastaan. Englannin sana ”hero” on merkitykseltään varsin neutraali ja sopii melko lailla kaikenlaisiin konteksteihin, Hämähäkkimiehestä Lara Croftiin ja Harry Potterista Disneyn Herkulekseen.

Japanin sana ”yuusha” (edellä mainittu 勇者) taas on vuosikymmenten aikana linkittynyt niin kiinteästi Dragon Quest -perinteeseen, että sen käyttämisestä tulee välittömästi mieleen viittaa käyttävä, kohtalon valitsema miekkasankari pelastamassa fantasiamaailmaa, jota riivaa demoniruhtinas. Edellämainittujen termien tapaan siihen liittyy siis japaniksi huomattava määrä painoa ja merkitystä, joita pelkästä englanninkielisestä käännöksestä ei välttämättä tajua.

Valikoima sankareita.

Kääntäminen on taidetta, ei eksaktia matematiikkaa. Monet haastavimmista ongelmista liittyvät tällaisiin näennäisen pieniin kulttuurieroihin, joissa erilaisessa mediakulttuurissa kasvaneet väistämättä menettävät osan siitä lisäinformaatiosta, jota sanavalinnoilla on tarkoitettu.

Tällaiset pikku nyanssit ovat tietysti siitä kiitollisia ongelmia, että niiden välittymättä jääminen harvemmin pilaa koko viihdekokemusta. Toisaalta ne saattavat jättää länsimaiset kuluttajat kaipailemaan sellaisen lisäkontekstin perään, joka japanilaisille kuluttajille on ilmiselvää, ja jota ilman teos saattaa vaikuttaa tyhmemmältä tai omituisemmalta kuin se oikeastaan onkaan.

---

Petteri Uusitalo

Kirjoittaja pitää Mangakartta-podcastia ja on Anime-lehden entinen päätoimittaja. Häntä ja blogia voi seurata Twitterissä.

---

Edellinen: Game of Thrones on melkein yhtä hyvää kuin anime

Kommentit

Käyttäjän Refloni kuva
Refloni

One Punch Manissa on yksi aika eläimellisesti käyttäytyvä hahmo, joka on tosin sankari eikä hirviö. En muista Watchdog Manin puhuneen kertaakaan mitään, vaikka mangaversiotakin on luettu.

Käyttäjän mantelirapu kuva
mantelirapu

Aina kiva saada tietoa japanin kielestä. Juurtuisipia uusia peleihin liittyviä käsitteitä länsimaisiin kieliinkin. Yuushan voisi kääntää englanniksi vaikka swordwielder, chosen tai vastaavaa. Toisaalta rikkautta on sekin, että kontekstista riippuen voi kääntäjä käyttää luovuuttaan, ettei kaikki ole jo kielen tasolla niin lokeroitua.

Käyttäjän Slipoveri kuva
Slipoveri

Hauska yhteensattuma kun juuri eilen tyttöystävän kanssa sarjaa katsoessa puhuttiin samasta asiasta.